Onko kenenkään mies alkanut tehdä kotitöitä, jos ei ole ennen tehnyt?

Jo seurustelun alkuaikoina pitää varoa passaamaasta. Tehdään yhdessä ruuat jne., myöhemmin on aina vaikeampaa. Joudut laittamaan kovan kovaa vasten.

Tää siivousjuttu on vaikea. Ihminen on joko perusluonteltaan siisti, tai sitten se ei ole. Itse olen sellainen hääräilijä-tyyppi, että koko ajan vähän siivoskelen sieltä ja tuolta ja pyyhin jotain. Mies taas, no tekee kotityöt kun sanon että hei, imuroi tai meneppä pesemään vessaa. Mutta on perusluonteeltaan sotkuinen. Ei häntä haittaa vaatekasat tai kerääntyneet paprivuoret tai se,että keittiön pöydällä on muruja.Eikä hänen mielestään tarvitse imuroida edes joka viikko. Ja minua taas haittaa, sen takia meillä kotitöitä teen minä 80% koska en vain yksinkertaisesti jaksa nalkuttaa miehelle, että hei, huomaatko, keittiön pöydällä on muruja, pyyhi ne. Helpommalla pääsen kun teen itse.  Silti vaadin, että jotain saa tehdä, täyttää tiskarin, tyhjentää sen, tms. Mutta joka tapauksessa, onhan tämä raivostuttavaa, ja jos jotain tekisin elämässäni vielä toisin, en todelakaan ottaisi miestä, joka ei ole SIISTI perusluonteeltaan. Jos siisteyskäsitykset eroaa parisuhteessa, ja usein ne eroaa, niin riitoja tulee tosi helposti. Joka tapauksessa, mies on kaikin puolin muuten hyvä mies, hyvä isä lapsille yms että en tämän takia laita pihalle. Mutta nuorelle minälle antaisin semmoisen vinkin, että valitse sellainen mies jonka kanssa siisteyskäsitykset yhtälaisia ja joka on siisti. Pääsee paljon helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Tää siivousjuttu on vaikea. Ihminen on joko perusluonteltaan siisti, tai sitten se ei ole. Itse olen sellainen hääräilijä-tyyppi, että koko ajan vähän siivoskelen sieltä ja tuolta ja pyyhin jotain. Mies taas, no tekee kotityöt kun sanon että hei, imuroi tai meneppä pesemään vessaa. Mutta on perusluonteeltaan sotkuinen. Ei häntä haittaa vaatekasat tai kerääntyneet paprivuoret tai se,että keittiön pöydällä on muruja.Eikä hänen mielestään tarvitse imuroida edes joka viikko. Ja minua taas haittaa, sen takia meillä kotitöitä teen minä 80% koska en vain yksinkertaisesti jaksa nalkuttaa miehelle, että hei, huomaatko, keittiön pöydällä on muruja, pyyhi ne. Helpommalla pääsen kun teen itse.  Silti vaadin, että jotain saa tehdä, täyttää tiskarin, tyhjentää sen, tms. Mutta joka tapauksessa, onhan tämä raivostuttavaa, ja jos jotain tekisin elämässäni vielä toisin, en todelakaan ottaisi miestä, joka ei ole SIISTI perusluonteeltaan. Jos siisteyskäsitykset eroaa parisuhteessa, ja usein ne eroaa, niin riitoja tulee tosi helposti. Joka tapauksessa, mies on kaikin puolin muuten hyvä mies, hyvä isä lapsille yms että en tämän takia laita pihalle. Mutta nuorelle minälle antaisin semmoisen vinkin, että valitse sellainen mies jonka kanssa siisteyskäsitykset yhtälaisia ja joka on siisti. Pääsee paljon helpommalla.

Tätä olen aina ihmetellyt, että miksi se olisi juuri suhteen nainen joka määrittää tarvittavan siisteystason? Minä ainakin tiesin jo ennen yhteen muuttoa miehen oman asunnon perusteella, että siisteys ei ole hänelle millään tavalla tärkeää. Ei sitä silloin voi odottaa yhteen muuttaessakaan että miehestä yhtäkkiä löytyisi joku piilotettu siivousaddikti, häntä kun ei mitkään sotkut häiritse. Siispä en edes lähde taistelemaan mistään imurointivuoroista, vaan minä siivoan silloin kun minun nähdäkseni on siihen tarve. Mies kyllä tekee kaikkia muita kotitöitä vähintään yhtä paljon kuin minä, joten en koe sitä mitenkään epäreiluna.

Ihan oikein mies tekee.

Mitä sitä tekemään kun villin kanssa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

On melko helppo jo seurustelun alkuvaiheessa huomata miten mies ylläpitää sitä kotiaan. Ja kun kuuntelee sitä mies huomaa myös miten hän suhtautuu asioihin.

Niin minäkin luulin. Minulle selvisi jälkikäteen, että anoppi kävi minun tietämättäni siivoamassa miehen kotona. Osti myös miehen vaatteet. Ja mies ei ollut mikään 18 v, vaan liki 30.

Ei se muutu. Vedä rajasi eli teet vain omat hommasi, et mitään toisen puolesta. Eli ostat vain omat ruokasi ja valmistat omat ateriasi, mies tilatkoon sapuskansa vaikka Woltilla, ihan sama. Tiskaa vain omat tiskisi ja pese vain omat pyykkisi. Laittakaa parisänkyyn kaksi yhden hengen lakanaa ja molemmille omat peitot ja vaihdat vain omat lakanasi. Tilatkaa viikkosiivous kotiin. Jos mies ripottelee tavaroitaan ympäri kämppää eikä kerää jälkiään niin sovitte siivoojan kanssa että heittää kaikki romut yhteen kaappiin joka on varattu sitä varten. Mies maksaa siivouksesta isomman osuuden vaikka 75%, jos tykkää elellä kuin sika pellossa ja itse siivoat omat jälkesi.

Vierailija kirjoitti:

On melko helppo jo seurustelun alkuvaiheessa huomata miten mies ylläpitää sitä kotiaan. Ja kun kuuntelee sitä mies huomaa myös miten hän suhtautuu asioihin.

Aika monilla on tapana seurustelun/avoliiton alussa antaa itsestään parempi kuva kuin oikeasti onkaan. Yritetään antaa itsestä myönteinen kuva toiselle, rakastumisen huumassa joustetaan ja ollaan valmiita ilahduttamaan toista. Kummasti tuon alkuhuuman karistua tuleekin usein ilmi, että se mies ei olekaan niin aktiivisesti tekemässä kotitöitä, kuin alkuun kuvitteli.

Kerran seurustelin miehen kanssa, jonka kämppä oli totaalisiivoton. Ei mitään paikkoja esineille , asioita vaan survottuna kasoihin, suihkussa likarantu lattiassa siinä, missä seisoi ja parvekkeella jätteitä. Olisi pitänyt lähteä heti. Muutaman kuukauden seurusteltiin, sitten ero.

Mies siivosin jonkun verran minua varten. Mutta kun ei se kuulunut tapoihin tai ollut mitenkään rutiinia, kiin eihän se olisi ollut kestävää. Liian erilainen arki 🤷🏻.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää siivousjuttu on vaikea. Ihminen on joko perusluonteltaan siisti, tai sitten se ei ole. Itse olen sellainen hääräilijä-tyyppi, että koko ajan vähän siivoskelen sieltä ja tuolta ja pyyhin jotain. Mies taas, no tekee kotityöt kun sanon että hei, imuroi tai meneppä pesemään vessaa. Mutta on perusluonteeltaan sotkuinen. Ei häntä haittaa vaatekasat tai kerääntyneet paprivuoret tai se,että keittiön pöydällä on muruja.Eikä hänen mielestään tarvitse imuroida edes joka viikko. Ja minua taas haittaa, sen takia meillä kotitöitä teen minä 80% koska en vain yksinkertaisesti jaksa nalkuttaa miehelle, että hei, huomaatko, keittiön pöydällä on muruja, pyyhi ne. Helpommalla pääsen kun teen itse.  Silti vaadin, että jotain saa tehdä, täyttää tiskarin, tyhjentää sen, tms. Mutta joka tapauksessa, onhan tämä raivostuttavaa, ja jos jotain tekisin elämässäni vielä toisin, en todelakaan ottaisi miestä, joka ei ole SIISTI perusluonteeltaan. Jos siisteyskäsitykset eroaa parisuhteessa, ja usein ne eroaa, niin riitoja tulee tosi helposti. Joka tapauksessa, mies on kaikin puolin muuten hyvä mies, hyvä isä lapsille yms että en tämän takia laita pihalle. Mutta nuorelle minälle antaisin semmoisen vinkin, että valitse sellainen mies jonka kanssa siisteyskäsitykset yhtälaisia ja joka on siisti. Pääsee paljon helpommalla.

Tätä olen aina ihmetellyt, että miksi se olisi juuri suhteen nainen joka määrittää tarvittavan siisteystason? Minä ainakin tiesin jo ennen yhteen muuttoa miehen oman asunnon perusteella, että siisteys ei ole hänelle millään tavalla tärkeää. Ei sitä silloin voi odottaa yhteen muuttaessakaan että miehestä yhtäkkiä löytyisi joku piilotettu siivousaddikti, häntä kun ei mitkään sotkut häiritse. Siispä en edes lähde taistelemaan mistään imurointivuoroista, vaan minä siivoan silloin kun minun nähdäkseni on siihen tarve. Mies kyllä tekee kaikkia muita kotitöitä vähintään yhtä paljon kuin minä, joten en koe sitä mitenkään epäreiluna.

Hienoa, että miehesi ei sluibaile kaikesta, sulla on asiat paremmin kuin monella.

Mitä minä taas olen ihmetellyt, että miksi se siivoamaton ei voi tehdä kompromissia parisuhteeseen mennessään ja alkaa siivota jonkin verran. Kyllähän toisen puolesta tehdään monenlaisia muitakin asioita, mitä ei tehtäisi jos oltaisiin sinkkuna, mutta siivoamattomuus on ilmeisesti jokin pyhä opinkappale, johon ei saa kajota?

Ei meistä monikaan ole mikään "siivousaddikti", emmekä tee sitä koska rakastamme sitä niiiin paljon. Teemme sitä siksi, ettei sukat tartu lattialimaan ja pölypallot kieri keuhkopussiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutu. Vedä rajasi eli teet vain omat hommasi, et mitään toisen puolesta. Eli ostat vain omat ruokasi ja valmistat omat ateriasi, mies tilatkoon sapuskansa vaikka Woltilla, ihan sama. Tiskaa vain omat tiskisi ja pese vain omat pyykkisi. Laittakaa parisänkyyn kaksi yhden hengen lakanaa ja molemmille omat peitot ja vaihdat vain omat lakanasi. Tilatkaa viikkosiivous kotiin. Jos mies ripottelee tavaroitaan ympäri kämppää eikä kerää jälkiään niin sovitte siivoojan kanssa että heittää kaikki romut yhteen kaappiin joka on varattu sitä varten. Mies maksaa siivouksesta isomman osuuden vaikka 75%, jos tykkää elellä kuin sika pellossa ja itse siivoat omat jälkesi.

Ehkä tossa kohtaa kannattaa jo ennemmin miettiä että onko mitään järkeä asua yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutu. Vedä rajasi eli teet vain omat hommasi, et mitään toisen puolesta. Eli ostat vain omat ruokasi ja valmistat omat ateriasi, mies tilatkoon sapuskansa vaikka Woltilla, ihan sama. Tiskaa vain omat tiskisi ja pese vain omat pyykkisi. Laittakaa parisänkyyn kaksi yhden hengen lakanaa ja molemmille omat peitot ja vaihdat vain omat lakanasi. Tilatkaa viikkosiivous kotiin. Jos mies ripottelee tavaroitaan ympäri kämppää eikä kerää jälkiään niin sovitte siivoojan kanssa että heittää kaikki romut yhteen kaappiin joka on varattu sitä varten. Mies maksaa siivouksesta isomman osuuden vaikka 75%, jos tykkää elellä kuin sika pellossa ja itse siivoat omat jälkesi.

Jos ei ole tiskikonetta, niin kannattaa tiskata oma lautanen heti ruokailun jälkeen. Näin ei synny tiskiä. Molemmille vain yksi lautanen käyttöön.