Pieni tarina parisuhteessa loppuunpalaneesta miehestä
Tämä on tositarina kaveristani, joka paloi avioliitossaan loppuun ja eron hetkellä heillä oli kaksi alle kouluikäistä lasta.
Kaverini kävi töissä ja vaimo oli kotiäitinä. Töissä päivät venyivät välillä ylitöiksi ja työ oli muutoinkin vastuullista ja stressaavaa. Töistä kotiin päästyään vaimo sysäsi lasten kaitsemisen miehelle, sillä vaimo tarvitsi mielestään hengähdystauon kyseisestä touhusta ja mies oli päivän ollut "vain töissä". Stressaavan työpäivän perään alkoi siis lasten paimentaminen. Illalla kun lapset oli saatu nukkumaan, niin vuorostaan vaimo halusi mieheltään homiota. Lopulta tämä kaikki rumba ilman miehen omaa hengähdysaikaa johtivat hänen loppuunpalamiseensa. Siitä seurasi avioero ja pitkä sairausloma töistä.
Mikä tämän tarinan opetus sitten on? No se, että antakaa toiselle parisuhteessa myös sitä omaa aikaa älkääkä koko ajan kahlitko hänen huomiotaan johonkin. Siinä vain jossain vaiheessa kattila keittää yli.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Menikö se tyttö vuorostaan illaksi töihin, kun poika vahti lapsia?
Näinhän se pitäisi olla, että on reilua. Ilta/yötöihin lepäämään sillä aikaa, kun mies tekee sitä rankkaa lastenhoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kummallinen työnjako on totta monessa perheessä. Naiset leikittelevät lasten kanssa ja viettävät vapaa-aikaa, kun miehet raatavat aamusta myöhäiseen yöhön.
Ilmeisesti tasa-arvoa.
Silti vaaditaan, että miesten täytyy tehdä enemmän.
Eikö miehen siis pitäisi olla kiitollinen että raskaan työpäivän jälkeen hän aaa rentoutua leikitellen lasten kanssa ja viettäen vapaa-aikaa?
Jos se on naiselle pelkkää lekottelua josta ei rasitu eikä uuvu, niin on se sitä sitten miehellekin.
Miehellähän on arvot perseellään. Kun kotona on pieniä lapsia, ei paeta ylitöihin vaan ollaan kotona tekemässä hommia sen vaimon rinnalla, niitä riittää kyllä kahdelle. Ja minimipäivärahoillakin on lapsia kasvatettu, turha vedota rahapulaan. Kulukuurille jos osaaminen ei riitä.
Näin toimien se pakka ja perhe pysyy kasassa, ei niin että jätetään toinen yksin selviytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä kävi klassisesti, että selkärangaton kynnysmatto kulutettiin puhki kun ei hän koko aikana saanut suutaan auki ja ääntään kuuluviin. Ei muita kuulu miellyttää omien tarpeiden kustannuksella. Lapselle pitää jo pienenä opettaa oman puolen pitäminen ettei käy näin.
Minkä v i t u n femarin aivopierun just luin :D Että lapselle pitää opettaa, kuinka toinen vanhempi lyödään läjään omien tarpeiden pönkittämiseksi. Huutonaurua :D
Naiset! Lukekaa ja omaksukaa. Tällaiset löysä kulliset siementäjät jätetään ilman jälkikasvua. Näillä muuten oikeasti löystyy alapää.
Mikähän mahtoi olla tämän mielikuvitustarinan totuus.
Mies ei arvostanut naista, lapsen kasvatusta, vaan hänen kodin ulkopuolinen työ oli tärkeä.
Olisiko antanut naiselle yhtään hengähdystaukoa ellei tämä olisi sitä vaatinut. Ei se helppoa ole, jos et edes vessaan pääse ilman toisen itkua ja huutoa.
Milloin mies olisi ottanut vastuun jälkikasvustaan. Ja oppinut tuntemaan lapsensa. Ellei nainen olisi sitä tuputtanut.
Ja lisäksi nainen olisi halunnut myös panostaa parisuhteeseen. Onpa rumasti tehty.
Vierailija kirjoitti:
Miehellähän on arvot perseellään. Kun kotona on pieniä lapsia, ei paeta ylitöihin vaan ollaan kotona tekemässä hommia sen vaimon rinnalla, niitä riittää kyllä kahdelle. Ja minimipäivärahoillakin on lapsia kasvatettu, turha vedota rahapulaan. Kulukuurille jos osaaminen ei riitä.
Näin toimien se pakka ja perhe pysyy kasassa, ei niin että jätetään toinen yksin selviytymään.
Korjaan itseänikin, tässä oli kotiäiti. Kotiäiti töihin niin ei miehen tarvitse painaa ylitöitä, kun ei muuten tienaa tarpeeksi. Realiteetit ovat usein jotain muuta kuin unelmat.
toisilla on mistä polttaa. ei pala loppuun
Ai niin. Ja kai jonkun siivotakin vielä on pitänyt.
Olen ollut vastaavan tarinan nainen. Mies alkoi tekemään koko ajan pitempiä työpäiviä (tilastollisesti ylitöitä tekevät eniten pikkulapsiperheiden isät), yöunet olivat hänelle tärkeitä (koska hän oli se "oikeita" töitä tekevä, eli minä hoidin myös yöherätykset), mies kävi kerran pari viikossa salilla (mutta valitti, ettei päässyt enempää, minä kuulemma rajoitin). Mitään kotitöitä.ö ei tietenkään voinut ulkoistaa. Mies paloi loppuun, mutta minun oli vaan naisena jaksettava. Lopulta mies halusi erota ja meni yhteen lapsettoman naisen kanssa.
Joo, ruuhkavuodet on ruuhkaisia, kuluttavia. Ap:lle kysymys: miten tilanne on millään tavalla sen kotona olevan naisen syy? Usein miehet kääntävät sen vaimon syyksi, vaikka lähes poikkeuksetta naiset saavat tuossa elämänvaiheessa paljon, paljon vähemmän omaa aikaa tai taukoa. Se vähäinen vapaa aika pitäisi jakaa tasaisemmin. Perhevapaat voi myös jakaa vanhempien kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menikö se tyttö vuorostaan illaksi töihin, kun poika vahti lapsia?
Näinhän se pitäisi olla, että on reilua. Ilta/yötöihin lepäämään sillä aikaa, kun mies tekee sitä rankkaa lastenhoitoa.
Miehelle tulee yllätyksenä, miten työlästä on hoitaa kahden lapsen iltatoimet. Hyvällä tuurilla hän saa lapset nukahtamaan ja mentyä sohvalle katsomaan telkkaria samaan aikaan, kun nainen pääsee töistä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Miehellähän on arvot perseellään. Kun kotona on pieniä lapsia, ei paeta ylitöihin vaan ollaan kotona tekemässä hommia sen vaimon rinnalla, niitä riittää kyllä kahdelle. Ja minimipäivärahoillakin on lapsia kasvatettu, turha vedota rahapulaan. Kulukuurille jos osaaminen ei riitä.
Näin toimien se pakka ja perhe pysyy kasassa, ei niin että jätetään toinen yksin selviytymään.
Huomaa ettet ole tehnyt koskaan töitä aidosti vaativassa työpaikassa. Jos sinulle on asetettu esim takaraja jonkun työn valmiiksi saamiselle, niin sen myös pitää olla silloin valmis. Toki voit tehdä normipäivää ja lipsua aikatauluista, mutta takaan, että olet sen jälkeen sellaisessa henkisen pieksännän myllyssä esimiestason tiimoilta, että onnea vaan tulevaisuuteen kyseisessä työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kummallinen työnjako on totta monessa perheessä. Naiset leikittelevät lasten kanssa ja viettävät vapaa-aikaa, kun miehet raatavat aamusta myöhäiseen yöhön.
Ilmeisesti tasa-arvoa.
Silti vaaditaan, että miesten täytyy tehdä enemmän.
Eikö miehen siis pitäisi olla kiitollinen että raskaan työpäivän jälkeen hän aaa rentoutua leikitellen lasten kanssa ja viettäen vapaa-aikaa?
Jos se on naiselle pelkkää lekottelua josta ei rasitu eikä uuvu, niin on se sitä sitten miehellekin.
Tämä. Jos tyttö tykkää nukkeleikeistä ja mankuu sitä ja painostaa poikaa, lopulta valehdellen ehkäisyssä, niin kyllähän silloin poikakin sitä haluaa.
Ja kun työt ovat kerran niin leppoista, niin eikö tyttö halua mennä illaksi rentoutumaan töihin, että saisi perheensä elätettyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellähän on arvot perseellään. Kun kotona on pieniä lapsia, ei paeta ylitöihin vaan ollaan kotona tekemässä hommia sen vaimon rinnalla, niitä riittää kyllä kahdelle. Ja minimipäivärahoillakin on lapsia kasvatettu, turha vedota rahapulaan. Kulukuurille jos osaaminen ei riitä.
Näin toimien se pakka ja perhe pysyy kasassa, ei niin että jätetään toinen yksin selviytymään.Huomaa ettet ole tehnyt koskaan töitä aidosti vaativassa työpaikassa. Jos sinulle on asetettu esim takaraja jonkun työn valmiiksi saamiselle, niin sen myös pitää olla silloin valmis. Toki voit tehdä normipäivää ja lipsua aikatauluista, mutta takaan, että olet sen jälkeen sellaisessa henkisen pieksännän myllyssä esimiestason tiimoilta, että onnea vaan tulevaisuuteen kyseisessä työpaikassa.
Varmaan hyvissä ajoin ennen tuollaista tilannetta työntekijä on jo etsimässä uutta työpaikkaa.
Onneksi kotihoidon tukea pienennetään ja isät pakotetaan pitämään vanhempainvapaita. Pääsee äiditkin töihin lepäämään, kun lapset on varhaiskasvatuksessa.
Niiden olis pitänyt keskustella asioista.
Lapset päiväkotiin ja vaino töihin. Ja vuorotellen vetovastuuta perheestä.
Nyt se on myöhäistä. Mutta parempi erossa kuin huonossa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Olipa sydäntäsärkevä tarina.
Valitettavasti tuollaisia sydämettömiä naisia riittää tässä Suomenkin maassa paljon.
Tämäkin ketju samoin kuin koko palsta on täynnä semmoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellähän on arvot perseellään. Kun kotona on pieniä lapsia, ei paeta ylitöihin vaan ollaan kotona tekemässä hommia sen vaimon rinnalla, niitä riittää kyllä kahdelle. Ja minimipäivärahoillakin on lapsia kasvatettu, turha vedota rahapulaan. Kulukuurille jos osaaminen ei riitä.
Näin toimien se pakka ja perhe pysyy kasassa, ei niin että jätetään toinen yksin selviytymään.Huomaa ettet ole tehnyt koskaan töitä aidosti vaativassa työpaikassa. Jos sinulle on asetettu esim takaraja jonkun työn valmiiksi saamiselle, niin sen myös pitää olla silloin valmis. Toki voit tehdä normipäivää ja lipsua aikatauluista, mutta takaan, että olet sen jälkeen sellaisessa henkisen pieksännän myllyssä esimiestason tiimoilta, että onnea vaan tulevaisuuteen kyseisessä työpaikassa.
Varmaan hyvissä ajoin ennen tuollaista tilannetta työntekijä on jo etsimässä uutta työpaikkaa.
Eipä nykyajan kapitalistisessa työelämässä juuri toisiaan parempia työpaikkoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellähän on arvot perseellään. Kun kotona on pieniä lapsia, ei paeta ylitöihin vaan ollaan kotona tekemässä hommia sen vaimon rinnalla, niitä riittää kyllä kahdelle. Ja minimipäivärahoillakin on lapsia kasvatettu, turha vedota rahapulaan. Kulukuurille jos osaaminen ei riitä.
Näin toimien se pakka ja perhe pysyy kasassa, ei niin että jätetään toinen yksin selviytymään.Huomaa ettet ole tehnyt koskaan töitä aidosti vaativassa työpaikassa. Jos sinulle on asetettu esim takaraja jonkun työn valmiiksi saamiselle, niin sen myös pitää olla silloin valmis. Toki voit tehdä normipäivää ja lipsua aikatauluista, mutta takaan, että olet sen jälkeen sellaisessa henkisen pieksännän myllyssä esimiestason tiimoilta, että onnea vaan tulevaisuuteen kyseisessä työpaikassa.
Varmaan hyvissä ajoin ennen tuollaista tilannetta työntekijä on jo etsimässä uutta työpaikkaa.
Eipä nykyajan kapitalistisessa työelämässä juuri toisiaan parempia työpaikkoja ole.
Bussikuskeista on pulaa. Oman paikkakunnan paikallislehdessä ilmoitettiin alkavasta kurssista, joten uskon, että vastaavia on muuallakin Suomessa.
Olen tuo Ap exän silloinen rakastaja. Enkä ollut ainoa.
Illalla omaa aikaa
Vaimon on turha hankkia sitä vauvelia jos olettaa että mies käy kokopäivätyössä ja töiden jälkeen hoitaa vielä lapsen.