Metsänpeitto

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, liittyykö tähän ilmiöön, mutta outoihin metsäkokemuksiin ainakin. Liikun paljon metsissä ja harrastan mm. polkujuoksua. Joskus olen ollut juoksemassa ihan tutulla metsäpolulla ja yhtäkkiä jokin pätkä reitistä onkin ikäänkuin paljon pidempi kuin tavallisesti. Vaikea selittää, mutta tuntuu kuin aika jotenkin hidastuisi. Metsä ikäänkuin imaisee hetkeksi itseensä ja sitten sylkäisee takaisin todellisuuteen, jolloin onkin yhtäkkiä taas tutussa paikassa. Varmaan tämä tapahtuu vain omassa päässäni, mutta tuottaa hassun olon.

Kuulostaa todellakin, että oot ollut metsän peitossa. Eihän ollut pelottavaa? Outoa ehkä...

Nää on tosi mielenkiintosia tarinoita.

Joskus metsässä on myös hetken aivan hiljaista. Sitten taas linnut laulaa, puunoksat kahisee tuulessa, tikka hakkaa. Jännää.

Kertokaa lisää

Eilen puolukassa lähimetsässä ollessani tuli tämä täysin hiljainen hetki. Aivan tyyntä myös. Kesti tovin, seisahdin itsekin paikalleni ja kuuntelin, en mitään. Sitten taas puut suhisi tuulessa, kärpäset lenteli...

Tällaiset palstat vetävät puoleensa hörhöjä...

Muistan lapsuudesta kokemuksen, kun kaverin ja siskon kanssa "eksyttiin" tutussa metsässä. Pimeä tuli nopeasti ja paniikki otti vallan, juostiin ja hyvin pian kyllä löysimme pois. Pimeät metsät ovat myöhemminkin tuntuneet pelottavilta, mutta nykyään hallitsen kauhuni.

Lisää tarinoita

Olen pakana. Vuoden kiertooni kuuluu viedä metsänväelle lahjoja ja kiittää Mielikkiä milloinka hänen maillaan kuljen. Lähistölläni on mäki jolta löytyy täällä rannikolla tavallinen röykkiöhauta. Paikalla ja metsässä ympärillä on rauhallinen mutta samalla sanoisinko nitkahtanut tunnelma - kuin ei olisi jatkuvasti samassa paikassa. Kyseisellä hyvin tutulla mäellä metsänpeittoon olen päätynyt useamman kerran.

Erikoisin kokemus kuitenkin on ystäväni kanssa samalta mäeltä. Oli kevätpäiväntasaus ja vein väelle lahjoja. Ystävä halusi lähteä mukaan. Paikalla pyysin jäntä odottamaan aukealla paikalla, kun kävisin kallioharjanteen toisella puolen alle 10m päässä. Halusin itsekseni antaa lahjat ettei väki pahastuisi kutsumatonta vierasta. Kun kiersin takaisin harjanteen toiselta puolen, löysin ystäväni hädissään huutamassa nimeäni. Hän näytti myös hakevan minua katseella, katsoi kohden muttei nähnyt. Kävelin hänen eteen ja kysyin mikä on hätänä! Hän säikähti ja selitti etsineensä minua pitkään, huutaneen (en kuullut) ja käyneen kielekkeen takanakin etsimässä mutta minua ei näkynyt tai kuulunut. Paikka oli näyttänyt samalta ja silti vieraalta ja hänestä oli tuntunut kuin olisi ollut ei toivottu. Hän ei uskonut että siinä ihan lähellä olin kokoajan enkä häntyä kyllä nähnyt minua etsimässä tai kuullut.

Yksin ole saanut mäellä tuon jälkeen käydä. 

Luen just kirjaa Suomaa, tässä joudutaan metsänpeittoon... ihan heti mietin tätä ketjua, mikä hiipui aikoinaan

Mulle sattu kaupungissa sellainen outo tunne, että hyvin tutulla kadulla yhtäkkiä en tunnistanut yhtä taloa. Siinä oli liiketilojen päällä tyhjät kyltit (varmaan otettu pois tarkoituksena vaihtaa uudet, tai sitten kyseinen firma oli vaan lopettanut). Seisoin siinä kadulla ja katsoin sitä taloa pitkään enkä muistanut mikä liike siinä oli ollut (kaikki muut liikkeet kadun varrelta muistin). En tietenkään ollut eksynyt, kun tiesin tasan mihin suuntaan piti jatkaa. En ole käynyt katsomassa sittemmin, onko talon seinässä uudet kyltit.

Joskus pääsen metsässä liikkuessa ihme flow-tilaan ja reitti muuttuu täysin uudeksi ja tuntemattomaksi. Ei ole pelottava vaan antoisa tila.

Vierailija kirjoitti:

Itse ajoin kerran autolla metsässä, siis ei tietä vaan maasturilla surruttelin hiljakseen hytkyen syvemmälle metsään kun tuli tosi voimakas tunne kehoon ja metsänpeitto-paniikki, joten peruutin ja jäin siihen :D

Ihan hyvä olo oli sitten eikä mitään ongelmaa yöpymisessä, mutta siinä tosiaan oli joku raja etten edemmäs voinut mennä.

Siis ajoit laittomasti moottoriajoneuvolla maastossa ja pidät sitä pyhänä kokemuksena?

Mikä kielletty aihe, kun viime vuosina se on ollut oikea muotisana- ja aihe. Vähän väliä tuodaan esille.

Aikaisempina vuosikymmeninä en ollut sellaisesta koskaan kuullutkaan.

Cryptid Huntress kanava Tubessa ja Rumblessa pohtii kryptidiolentoja. Ja siellä kävi myös ilmi että jotkut saivat lämpökameran vai infrakameran kautta nähtyä sekä videolle, että kaksi miestä käveli portaaliin (kuvaili jotain muotoa, oliko ylhäällä kolmiomainen osa ja kuin ovi) jossa oli ihan erilainen tuntuma ja kääntyivät takaisin, ja pääsivät pois sieltä. Eri asia onko se (eri tapauksessa) jokin mielentila, ufokaappaus, portaali, sen alueen erikoisuus, olentoansa, alkoholin luoma illuusio vai jokin muu ilmiö. Vai metsän oma metsänpeitto. Luonnonhenkiä? Eri asia miten myös uskomuksemme vaikuttavat, esim. muuttaako joku olento muotoaan (vaikka kun meditaatiossa ihmiset ovat asioita tutkimassa) uskomustemme mukaan. Vai onko se astraaliprojektio jonka joku tekee.

Vierailija kirjoitti:

Mulle sattu kaupungissa sellainen outo tunne, että hyvin tutulla kadulla yhtäkkiä en tunnistanut yhtä taloa. Siinä oli liiketilojen päällä tyhjät kyltit (varmaan otettu pois tarkoituksena vaihtaa uudet, tai sitten kyseinen firma oli vaan lopettanut). Seisoin siinä kadulla ja katsoin sitä taloa pitkään enkä muistanut mikä liike siinä oli ollut (kaikki muut liikkeet kadun varrelta muistin). En tietenkään ollut eksynyt, kun tiesin tasan mihin suuntaan piti jatkaa. En ole käynyt katsomassa sittemmin, onko talon seinässä uudet kyltit.

Yksi Tuben kanava jossa näitä pohdittiin, lopetti ikävä kyllä, ulkomainen. Hänen ääni oli vaan unettava ja kova tausta musiikki, enkä siksi pystynyt kuuntelemaan, koska en enää rekisteröinyt hyvin ääntä. Matrix ja dimensiot. Ehkä on muita kanavia ja materiaalia aiheesta. 

No silleesti "kielletty aihe", että hetkessä poistui täältä edellinen ketju.

Oon kokenu monesti, ei pelota, on vaan jotenkin outo tunne, hetken, sitten kaikki on tavallista, vaikea selittää...

Finntop5 Metsänpeitto. 

Taitaa olla pelko siitä että on olemassa asioita joita emme ymärrä, pelko siitä että Jumala ja henkimaailma ovatkin todellisia, vaikka koulussa ohjelmoitiin toisin.

Siksi pitää keksiä jos jonkilaisia selityksiä ilmiöille, jotta mielenrauha säilyis.

Hauska, että joku nosti tämän ketjun juuri kun sitä ajattelin.

Kirjoitin alkuperäiseen, poistettuun ketjuun omista kokemuksistani ja veikkaan, että ketjun poistaminen oli minun vikani. Vertailin siis vastauksessani omaa "selvin päin" kokemusta ja sitten "sieniretkikokemusta", josta ilmeisesti joku pahastui ja poistatti ketjun.

Harmi, koska siinä ketjussa oli hyviä kertomuksia.

Tämäpä mielenkiintoinen ketju. Lähden tästä metsään tutkailemaan mustikan kypsymistä - ehkä palaan🤔