Hei sinä anestesialääkäri joka pidit kädestä kiinni kun nukutit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Helposti. Ihmiset ovat erilaisia eikä fobioilla ja peloilla ole mitään järjellistä syytä. Ne vain ovat. Joku pelkää hysteerisesti hämähäkkejä, joku toinen nukutusta ja joku vaikkapa hammaslääkäriä. Eikä se tee ihmisestä yhtään sen huonompaa kuin sinä, vaikka häntä pelottaisi. Tämä ei ole kilpailu ja on hyvä, jos henkilökunta osaa tarvittaessa huomioida pelkotilat asianmukaisesti ilman vähättelyä. 

Olisi aika ideaalitilanne, mutta hoitohenkilökunnassa on ihan liian paljon tosi tökeröitä ja hyökkäävästi pelkääviin potilaisiin suhtautuvia. Itseäni ei ole koskaan nukutettu, joten tämä hoitohenkilöstön töykeys koskee muita.

Tuossa lukukin JOS osaa, ei KUN osaa. Ihan syystä. 

Niin. Tämän pitäisi tosiaan lähtökohtaisesti ollakin KUN, mutta valitettavasti kun terveydenhuollon taso on mitä on, niin JOS sanaa pitää tosiaankin käyttää. Olet oikeassa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Eihän sitä edes kysytä, haluatko esilääkityksen vai ei, se joka tapauksessa annetaan, jos nukutetaan.

Mulla sellainen kokemus kun pyysin pitämään kädestä, että mieshoitaja vähän kosketti olkapäätä. Huvitti hieman, koitin lohduttautua siitä vaikkei ollut ihan sitä mitä halusin.

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus ei todellakaan ollut noin miellyttävä. Menin lonkkaleikkaukseen ja operaatio tehtiin spinaalipuudutuksessa. En ole ollut ennen sellaisessa ja pelotti aikas paljon, ei mitään lääkityksiä saanut paniikkiin. Sit siinä perseen paljastavassa paitulissa hiihtelin porukkaa täynnä olevaan leikkaussaliin ja yritin epätoivoisesti peitellä itseäni niin hoitsu tai nukutustyyppi sanoi mulle tosi äkäisesti vittumaiseen tyyliin että luuletko ettei täällä ennen ole paljaita hanureita nähty. En osannut odottaa tommosta empatian puutetta niin sanoin vaan et no sori. Sit olin vaan niin väsynyt ja hädissäni et itkin koko leikkauksen ajan. Enkä ikinä enää mene leikkatavaksi mihinkään.

Kamala tämä tapauksesi sekä myös tuo aiemmin kerrottu lapsipotilaan tapaus. Olen puolellasi. Mutta hys, hys, näistähän ei tässä ketjussa näemmä saanut kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Et siis ole koskaan ollut leikkauksessa, vaan räksytät muuten vaan. Ennen nukutusta sinulta ei todellakaan kysytä otatko esilääkityksen vai et, vaan se annetaan joka tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Eihän sitä edes kysytä, haluatko esilääkityksen vai ei, se joka tapauksessa annetaan, jos nukutetaan.

Tätä minäkin ihmettelin, luulin että se olisi ihan automaatio. Spinaalipuudutuksessa minulle ainakin annettiin rauhoittavia ihan kyselemättä ja leikkauksen alussa vielä lisää kun elintoiminnoista päättelivät että taitaa vieläkin vähän jännittää.

Lohduttakaa, loma loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Voi jeesus, mikä typerys olet. Aika monella lääkäri yms. pelot juontavat juurensa siitä, että on ollut pelottavia ja/tai huonoja kokemuksia vastaavissa tilanteissa. Ei tarvita kuin yksi kauhukokemus niin trauma on valmis. 

Joskus vanhemmat siirtävät pelkonsa lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Ettei vain hoitsuliini olisi ollut kuitenkin. Mutta samapa tuo, hyvä että rauhoituit. Ja olisit rauhoittunut ilman sitä pitoakin.

Minua on joka kerta pitänyt anestesia lääkäri kädestä kiinni, tiedän kun anestesia lääkäri on siellä pään takana, esittelee itsensä ja kertoo mitä nyt tapahtuu. Ja joka kerta on ollut mies lääkäri, erotan kyllä miehen ja naisen kädet toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Eihän sitä edes kysytä, haluatko esilääkityksen vai ei, se joka tapauksessa annetaan, jos nukutetaan.

Tätä minäkin ihmettelin, luulin että se olisi ihan automaatio. Spinaalipuudutuksessa minulle ainakin annettiin rauhoittavia ihan kyselemättä ja leikkauksen alussa vielä lisää kun elintoiminnoista päättelivät että taitaa vieläkin vähän jännittää.

Se on automaatio. Joku lapsi kommentoi asiaa, josta ei mitään tiedä. Oikeasti nukutusta ei tehdä ilman esilääkitystä, koska se ei olisi turvallista. 

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus ei todellakaan ollut noin miellyttävä. Menin lonkkaleikkaukseen ja operaatio tehtiin spinaalipuudutuksessa. En ole ollut ennen sellaisessa ja pelotti aikas paljon, ei mitään lääkityksiä saanut paniikkiin. Sit siinä perseen paljastavassa paitulissa hiihtelin porukkaa täynnä olevaan leikkaussaliin ja yritin epätoivoisesti peitellä itseäni niin hoitsu tai nukutustyyppi sanoi mulle tosi äkäisesti vittumaiseen tyyliin että luuletko ettei täällä ennen ole paljaita hanureita nähty. En osannut odottaa tommosta empatian puutetta niin sanoin vaan et no sori. Sit olin vaan niin väsynyt ja hädissäni et itkin koko leikkauksen ajan. Enkä ikinä enää mene leikkatavaksi mihinkään.

Sun ois pitänyt todeta vain, että te varmasti perseitä olettekin nähneet, olettehan itsekin sieltä, mutta mulla ei ole tapana hiihdellä perse paljaana ympäri kyliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Eihän sitä edes kysytä, haluatko esilääkityksen vai ei, se joka tapauksessa annetaan, jos nukutetaan.

Tätä minäkin ihmettelin, luulin että se olisi ihan automaatio. Spinaalipuudutuksessa minulle ainakin annettiin rauhoittavia ihan kyselemättä ja leikkauksen alussa vielä lisää kun elintoiminnoista päättelivät että taitaa vieläkin vähän jännittää.

Se on automaatio. Joku lapsi kommentoi asiaa, josta ei mitään tiedä. Oikeasti nukutusta ei tehdä ilman esilääkitystä, koska se ei olisi turvallista. 

Mitä riskejä se aiheuttaa? Siis esilääkkeen puute. Mielenkiinnosta kysyn koska ei omaa kokemusta asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettei vain hoitsuliini olisi ollut kuitenkin. Mutta samapa tuo, hyvä että rauhoituit. Ja olisit rauhoittunut ilman sitä pitoakin.

Minua on joka kerta pitänyt anestesia lääkäri kädestä kiinni, tiedän kun anestesia lääkäri on siellä pään takana, esittelee itsensä ja kertoo mitä nyt tapahtuu. Ja joka kerta on ollut mies lääkäri, erotan kyllä miehen ja naisen kädet toisistaan.

Kolme anestesialääkärin vaatinutta toimenpidettä. Jokaisella kerralla on ollut naislääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Voi jeesus, mikä typerys olet. Aika monella lääkäri yms. pelot juontavat juurensa siitä, että on ollut pelottavia ja/tai huonoja kokemuksia vastaavissa tilanteissa. Ei tarvita kuin yksi kauhukokemus niin trauma on valmis. 

Joskus vanhemmat siirtävät pelkonsa lapsiin.

Joskus, mutta ei läheskään aina. Kuitenkin hoitohenkilöstöllä tuntuu olevan se käsitys, että lapsen pelko on aina vanhemman vika. Lähtökohta on aina vanhempaa syyllistävä. Joskus tosiaan ihmettelen mikä on joidenkin todellinen motiivi hankkiutua kyseiselle alalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Eihän sitä edes kysytä, haluatko esilääkityksen vai ei, se joka tapauksessa annetaan, jos nukutetaan.

Tätä minäkin ihmettelin, luulin että se olisi ihan automaatio. Spinaalipuudutuksessa minulle ainakin annettiin rauhoittavia ihan kyselemättä ja leikkauksen alussa vielä lisää kun elintoiminnoista päättelivät että taitaa vieläkin vähän jännittää.

Se on automaatio. Joku lapsi kommentoi asiaa, josta ei mitään tiedä. Oikeasti nukutusta ei tehdä ilman esilääkitystä, koska se ei olisi turvallista. 

Mitä riskejä se aiheuttaa? Siis esilääkkeen puute. Mielenkiinnosta kysyn koska ei omaa kokemusta asiasta.

Suurimmat riskit liittyvät siihen, että potilas saa paniikkireaktion ja rupeaa "riehumaan". Se voi olla vaaraksi sekä potilaalle itselleen että henkilökunnalle. Nukutusainetta ei voida laittaa turvallisesti, jos potilas ei ole rauhallinen. Nukutusaine ei välttämättä myöskään vaikuta normaalisti, jos potilaan keho stressi/pelkotilassa. Tämä on helppo hahmottaa sillä, että luonnollisesti nukahtaminenkaan ei meinaa onnistua, jos pelottaa tai jännittää liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jotain puudutusta tai nukutusta voi pelätä niin paljon että tarvii rauhoittavia (esilääkitys) ja vielä sen päälle vielä jotain paapomista.  Ikinä en ota edes esilääkitystä.

Eihän sitä edes kysytä, haluatko esilääkityksen vai ei, se joka tapauksessa annetaan, jos nukutetaan.

Tätä minäkin ihmettelin, luulin että se olisi ihan automaatio. Spinaalipuudutuksessa minulle ainakin annettiin rauhoittavia ihan kyselemättä ja leikkauksen alussa vielä lisää kun elintoiminnoista päättelivät että taitaa vieläkin vähän jännittää.

Se on automaatio. Joku lapsi kommentoi asiaa, josta ei mitään tiedä. Oikeasti nukutusta ei tehdä ilman esilääkitystä, koska se ei olisi turvallista. 

Mitä riskejä se aiheuttaa? Siis esilääkkeen puute. Mielenkiinnosta kysyn koska ei omaa kokemusta asiasta.

Suurimmat riskit liittyvät siihen, että potilas saa paniikkireaktion ja rupeaa "riehumaan". Se voi olla vaaraksi sekä potilaalle itselleen että henkilökunnalle. Nukutusainetta ei voida laittaa turvallisesti, jos potilas ei ole rauhallinen. Nukutusaine ei välttämättä myöskään vaikuta normaalisti, jos potilaan keho stressi/pelkotilassa. Tämä on helppo hahmottaa sillä, että luonnollisesti nukahtaminenkaan ei meinaa onnistua, jos pelottaa tai jännittää liikaa. 

Kiitos vastauksestasi. Pystytkö kertomaan tuosta boldatusta kohdasta enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus ei todellakaan ollut noin miellyttävä. Menin lonkkaleikkaukseen ja operaatio tehtiin spinaalipuudutuksessa. En ole ollut ennen sellaisessa ja pelotti aikas paljon, ei mitään lääkityksiä saanut paniikkiin. Sit siinä perseen paljastavassa paitulissa hiihtelin porukkaa täynnä olevaan leikkaussaliin ja yritin epätoivoisesti peitellä itseäni niin hoitsu tai nukutustyyppi sanoi mulle tosi äkäisesti vittumaiseen tyyliin että luuletko ettei täällä ennen ole paljaita hanureita nähty. En osannut odottaa tommosta empatian puutetta niin sanoin vaan et no sori. Sit olin vaan niin väsynyt ja hädissäni et itkin koko leikkauksen ajan. Enkä ikinä enää mene leikkatavaksi mihinkään.

Kamala tämä tapauksesi sekä myös tuo aiemmin kerrottu lapsipotilaan tapaus. Olen puolellasi. Mutta hys, hys, näistähän ei tässä ketjussa näemmä saanut kertoa.

Niih, olemmehan reippaita spartalaisia!

Joitakuita lukijoita tunteiden osoittaminen ärsyttää suunnattomasti.

Ap tässä.

Ei ollut tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä tai hieroa suolaa haavoihin sille joka on kokenut kaltoinkohtelua terveydenhuollossa. Itsellekin kävi näin että sanomisiin ei reagoitu kunnes oli liipaisimella terveys.

En halua sen enempää avata mikä oli. Kun menin leikkaukseen niin minulle sanottiin vaihtoehdot. Mikään vaihtoehto ei ollut miellyttävä. Pääsin kuitenkin vähimmällä pahalla. 

Nukutus jännitti todella paljon, erityisesti koska tiesin mikä olisi se pahin mahdollinen. 

Minulle kävi hyvin.

Toivon että muillekin kävisi hyvin ja erityisesti niille jotka tässä ketjussa on kokeneet joutuvansa huonosti kohdelluiksi, vaatikaa parempaa!

Mulla oli ihana anestesialääkäri joka huomasi jännityksen mutta kaikille niitä kivoja anestesialääkäreitä ei ole jaoksi asti. Vaatikaa ja pyytäkää parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihana kokemus, ap. Voimia toipumiseen!

Täältä myös 🙌 itsellä myös hyvät kokemukset. Sitä ei kenenkään tule pelätä.

Anestesialääkäri pajasi mun käden ja höpötti minulle, kertoi vaimosta, lapsista ja matkoista kunnes nukahdin, vaikka en ollut peloissaan. Mieslääkäri oli.

Asun yksin ja mulla ei ole ketään, (normaalielämässä kukaan ei välitä musta tai mun tunteesta, enkä saa koskaan halausta tms) niin se että hän oli kiltti minulle tuntui niin mukavalta, kun en tiennyt heräänkö enää.