Pääsetkö taivaaseen?

Vierailija kirjoitti:

Taivaaseen päästään vain tunnustamalla sydämenusko Jeesukseen Kristukseen.

Vastoin rationaalista järkeään? Ilman mitään konkreettisia todisteita siitä paikasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala on itse luvannut että pääsen taivaaseen kun maallinen matkani päättyy.

Miksei se anna itseään julki muille? Oletko sinä niin erinomainen, että vain sinulle?

Miten niin ei anna? Jeesuksen voi kohdata Raamatun lehdillä kuka tahansa. Sanansa kautta hän meille puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä että aikuiset ihmiset vieläkin uskottelevat itselleen että kuoleman jälkeen on jotain. Me tiedämme nykyisin että tietoisuutemme asuu muistimme kanssa aivosoluisamme. Kun kuolemme, ne kuolevat. Jos ei ole muistia tai tietoisuutta, niin mikä menisi jonnekkin taivaaseen? Mutta kaipa joidenkin on pakko uskoa noihin juttuihin, koska on vaikeaa ymmärtää että asiat vain loppuvat. 

Uskon, että aivot ovat ainoastaan väline, jonka avulla tietoisuutesi auttaa käsittelemään tätä 3D-maailmaa. Itse tietoisuus on aivojen ulkopuolella. Kuoleman jälkeen tietoisuutesi siirtyy jonnekin muualle. Onko se sitten taivaan kaltainen paikka vai synnytkö uudestaan ja saat uudet aivot, sitä ei kukaan varmuudella tiedä.

Millä konkreettisilla todisteilla uskot tuohon? Vai onko kyse siitä, että haluat uskoa niin jottei vanhempasi paljastuisi valehtelijoiksi?

Uskovaiset ovat kuin nettipetoksen uhreja, kiistävät loppuun asti tulleensa huijatuiksi. Olisihan se noloa tunnustaa toimineensa hölmösti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taivaaseen päästään vain tunnustamalla sydämenusko Jeesukseen Kristukseen.

Vastoin rationaalista järkeään? Ilman mitään konkreettisia todisteita siitä paikasta?

Kyllä. Onneksi uskoontulo on aina Jumalan tekemä ihme, niin ei sitä tarvitse itse ponnistella ja pinnistellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä tiedä, kun en ole mikään ajatustenlukija, niin en voi tietää, että tempaiseeko Jumala minut sinne vai ei.

Raamatussa kerrotaan tämä asia, ei tarvitse ollakaan ajatustenlukija :) Jos Jeesuksen armotyö kelpaa sinulle, pääset taivaaseen. Jos ei kelpaa, niin sitten et. 

so simple

Tämä siis ihan hypoteettisena. Taivasta ei ole. Raamattu on höpöhöpöä. Jeesus oli silmänkääntäjäsaarnaaja.

So simple.

Huh miten jotkut on aivopesty jo lapsena... No, jos sua helpottaa höpöhöpöttely, niin minkäs me uskikset tehdään. Parhaamme täälläkin yritetty. Niin kauan on toivoa kun on elämää, älähän kuole ennen kun löydät oikean ja kestävän rakkauden ja toi

Sinä synnyit ateistina kunnes vanhempasi alkoivat iskostaa sinuun uskomuksiaan eli aivopesemään. Et sinä syntynyt jeesus suussa. Joten huvittavaa on aina kun luulevainen syyttelee aivopesusta.

Niin, epäusko on ihmisen normaali olotila. Ehkä nyt ymmärrät lähetystyön tärkeyden?

Mutta miten tuo horina vanhemmista tähän liittyy? Ei kukaan synny uudesti vanhempien tahdosta. 

Eri

Vierailija kirjoitti:

Jeesus opettaa, Lasaruksen päässeen kuolemansa jälkeen Abrahamin helmaan saamaan lohdutusta. Rikas mies, joka ei välittänyt köyhästä, päätyi tuonelaan, ja rikas sanoi: "Minulla on kova tuska tässä liekissä".

Ja Mustanaamiosarjakuva opettaa, kun Mustanaamio kysyy, vastataan.

Vierailija kirjoitti:

Jos taivas tai h-vetti oliisi olemassa, toivoisin päätyväni sinne alakertaan. Taivaassa nyhräävät kaiken maailman uskovaiset virsilaulun parissa. Alakerran lämmössä ovat kaikki iloiset velikullat lasiensa ääressä pitämässä hauskaa! Reetu laulaa kaikille Taka-taka- takaa ja kaikilla on mukavaa. Leikki sijansa saakoon, mutta tosiasiahan on, ettei tällaisia paikkoja ole olemassakaan muuta kuin muinaisissa iltanuotiotarinoissa.

Ei siellä pidetä haukaa vaan kärsitään ikuista rangaistusta joka on alunperin tarkoitettu Saatanalle ja häntä seuranneille enkeleille. Tässä maailmassakin jumalatonkin saa nauttia Herran siunauksista. Auringon valosta, kesä tuulesta ymd. Helvetissä on pimeys, itku, hammasten kiristys ja ikuisesti polttava tuli. Kärsit yksin ikuista rangaistustasi täydellisessä yksinäisyydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän parhaani olla hyvä ihminen, joten toivon että pääsen, mutta sen päättää Jumala, en minä.

Yritys olla hyvä ei riitä, täydellisyys riittäisi. SIihen taas ei kukaan pysty, joten ainoa ratkaisu on nöyrtyä pyytämään Jeesukselta syntejä anteeksi ja turvautumaan Häneen. Monelle tulee siinä kohtaan ylpeys vastaan, mutta pridellä ja omilla hyvillä teoilla ei taivaaseen mennä :/

Voi kuinka kieriskeletkään vanhurskaudessasi. Olet satavarma taivaaseenpääsystäsi ja samalla esität nöyrää opettajaa.

Oletko itse satavarma taivaaseen pääsystäsi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuoleman jälkeen ei tapahdu mitään.

Miksi väitellä asiasta, mistä kukaan ei todellakaan tiedä totuutta.

Tietäähän. Ei ole kukaan kuollut tullut todistamaan asiasta. Ajattelepa kuinka paljon kuolleita on.

Paatunut sielu pelkää vielä Jumalaa ja tuomiota Helvettiin. Jeesus kutsuu ihmistä jonka vuoksi kärsi ihmiselle synnin vuoksi kuoleman rangaistuksen ja kuoleman ja otti henkensä takaisin nousten kuolleista.

Jos Jumala on olemassa ja on taivas ja kuolemanjälkeinen elämä, niin uskoisin pääseväni. En ole tehdyt elämässäni mitään sellaista, mikä estäisi pääsyn.

Pelkään etten en. Kuten joku viisas netissä sanoi pelkään itseni olevan suurin pelastukseen. Pelkään Helvettiä ja haluan elää ikuisesti paratiisissa. Mutta ylpeydessä itsetietoisuudessani en tunne pistoa sydämessäni synnistäni Jumalaa vastaan. Olen kuin en tsrvitsisi armoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä että aikuiset ihmiset vieläkin uskottelevat itselleen että kuoleman jälkeen on jotain. Me tiedämme nykyisin että tietoisuutemme asuu muistimme kanssa aivosoluisamme. Kun kuolemme, ne kuolevat. Jos ei ole muistia tai tietoisuutta, niin mikä menisi jonnekkin taivaaseen? Mutta kaipa joidenkin on pakko uskoa noihin juttuihin, koska on vaikeaa ymmärtää että asiat vain loppuvat. 

Uskon, että aivot ovat ainoastaan väline, jonka avulla tietoisuutesi auttaa käsittelemään tätä 3D-maailmaa. Itse tietoisuus on aivojen ulkopuolella. Kuoleman jälkeen tietoisuutesi siirtyy jonnekin muualle. Onko se sitten taivaan kaltainen paikka vai synnytkö uudestaan ja saat uudet aivot, sitä ei kukaan varmuudella tiedä.

Millä konkreettisilla todisteilla uskot tuohon? Vai onko kyse siitä, että haluat uskoa niin jottei vanh

Rikas mies ja Lasarus

Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.

Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla. Mutta Abraham sanoi: Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme. Rikas mies sanoi: Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. Minulla on viisi veljeä hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan. Abraham vastasi: Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä. Ei, isä Abraham, mies sanoi, mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät. Mutta Abraham sanoi: Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.

Vierailija kirjoitti:

Jos Jumala on olemassa ja on taivas ja kuolemanjälkeinen elämä, niin uskoisin pääseväni. En ole tehdyt elämässäni mitään sellaista, mikä estäisi pääsyn.

Ei ole ihmisen tehtävä luokitella mikä synti on pieni tai suuri. Sinulla on perisynty eli sielussasi asuva kapina Jumalaasi vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Rikas mies ja Lasarus

Juu, ja sinä et uskoisi avaruusolioihin vaikka ne laskeutuisi sun takapihalle ja toisin henkilökohtaisesti terveisiä Vulkanuksesta. Vai uskoisitko? Vaikea sanoa, kun ei ne koskaan sinne laskeudu. Eikä kukaan koskaan herää kuolleista.

Vierailija kirjoitti:

Jos Jumala on olemassa ja on taivas ja kuolemanjälkeinen elämä, niin uskoisin pääseväni. En ole tehdyt elämässäni mitään sellaista, mikä estäisi pääsyn.

Et ole tehnyt elämässäsi lainkaan syntiä?? Varsin kunnianhimoinen väite, etten sanoisi... 

Taivaaseenhan ei siis ole mitään asiaa jos on tehnyt elämässään edes yhden ainoan synnin, edes ajatuksissaan. Sen jälkeen portit on kiinni ja pysyy. Kannattaa siis harkita tarkasti aikooko yrittää taivaaseen omilla ansioillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Pelkään etten en. Kuten joku viisas netissä sanoi pelkään itseni olevan suurin pelastukseen. Pelkään Helvettiä ja haluan elää ikuisesti paratiisissa. Mutta ylpeydessä itsetietoisuudessani en tunne pistoa sydämessäni synnistäni Jumalaa vastaan. Olen kuin en tsrvitsisi armoa.

Olet kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan. Kyllä etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Itselläni viimeiset palat loksahti paikoilleen kun luin Raamatun toistamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkään etten en. Kuten joku viisas netissä sanoi pelkään itseni olevan suurin pelastukseen. Pelkään Helvettiä ja haluan elää ikuisesti paratiisissa. Mutta ylpeydessä itsetietoisuudessani en tunne pistoa sydämessäni synnistäni Jumalaa vastaan. Olen kuin en tsrvitsisi armoa.

Olet kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan. Kyllä etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Itselläni viimeiset palat loksahti paikoilleen kun luin Raamatun toistamiseen. 

Näin haluan uskoa minäkin. Usein kuulee puhuttavan etsikkoajasta joita on vain pari kertaa elämästä. Minusta se on risriidassa sen kanssa että Jumala kuulee kyllä aina jos joku kolkuttaa ovelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkään etten en. Kuten joku viisas netissä sanoi pelkään itseni olevan suurin pelastukseen. Pelkään Helvettiä ja haluan elää ikuisesti paratiisissa. Mutta ylpeydessä itsetietoisuudessani en tunne pistoa sydämessäni synnistäni Jumalaa vastaan. Olen kuin en tsrvitsisi armoa.

Kyllä etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. 

Paitsi tietenkin silloin, kun ei löydä eikä avata.

Eikö jumala kaikkivoipana voinut yksinkertaisesti ilmoittaa synnit anteeksiannetuiksi ilman sitä teatteria?

Olisi voinut, muttei halunnut, koska ihmiset piti saada tuntemaan huonoa omatuntoa Jessen kuolemasta. Vanha kunnon syyllistämiskikka. 

Tosin kristinuskossa sitä kutsutaan "vapaaksi tahdoksi".