Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???
Jo kuudes hakukerta ilman opiskelupaikkaa. Ja kymppitonni mennyt pelkkiin valmennuskursseihin.
Miksei Riina mene ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, kun ei mitään muuta ammattia halua?
Hän olisi jo valmis lääkäri, jos olisi älynnyt ajoissa.
Kommentit (852)
Riikassa suomalaisia lääkärin opintoja aloittavia on tällä hetkellä 50-80 per vuosi, Unversity of Latvia. Opiskelu korkeatasoista ja kansainvälistä. Opinnot englanniksi ja kestää kuusi vuotta. Valvira hyväksyy Medical Doctor tutkinnon sitten Suomessa lääketieteen lisensiaatiksi.
On satoja ellei jopa tuhansia lääkikseen hakijoita, jotka rahoittavat pääsykokeisiin pänttäyksensä yhteiskunnan rahoilla eli me työssäkäyvät rahoitamme toisten unelmat. Itsekin tunnen pari tällaista. Heittäytyvät työttömiksi ja lukevat keväisin yhteiskunnan tuilla. Lääkikseen on noin kymmenentuhatta hakijaa joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten ei hakisi vaikka terveydenhoitajaksi, sairaanhoitajaksi, röntgenhoitajaksi yms.
Samasta syystä miksi lentäjäksi pyrkivä ei halua lentoemännäksi.
Vierailija kirjoitti:
Eli nyt sitten 26-vuotias ja saa kandin paperit aikaisintaan 32-vuotiaana. No, jokainen tekee elämällänsä mitä parhaaksi näkee.
Henkilö on 24. Työikää jäljellä noin 45 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli nyt sitten 26-vuotias ja saa kandin paperit aikaisintaan 32-vuotiaana. No, jokainen tekee elämällänsä mitä parhaaksi näkee.
Henkilö on 24. Työikää jäljellä noin 45 vuotta.
Mulla on tuttava, joka aloitti lääkiksessä 38-vuotiaana. Ehtii hänkin parikymmentä vuotta tehdä lääkärin hommia ja kauemminkin, monet lääkärit jatkaa osa-aikaisesti vielä eläkkeelläkin. Toki tämä tuttu oli aiemmin opiskellut jo yhden korkeakoulututkinnon ja tehnyt töitä, kunnes jossain kohtaa tajusi ettei ollut oma juttu ollenkaan ja halusi vaihtaa alaa. Ei toki ihan seitsemää kertaa tarvinnut yrittää.
Toivottavasti tekee avoimessa myös biologian, kemian, biokemian ja/tai fysiikan opintoja tai hakee samalla niitä. Hänhän olisi jo valmistunut tuossa ajassa filosofian maisteriksi monihan siirtyy noilta aloilta lääkikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta valmistuu parempia lääkäreitä. Esimerkiksi Hernesniemi ei päässyt Suomen lääkikseen ja opetteli sitten Sveisin saksan lääketieteen opintojensa ohella.
Omien sanojensa mukaan (muistelmateos) jos hän olisi päässyt Helsinkiin niin hän olisi ollut ehkä terveyskeskuslääkäri maaseudulla, jos olisi ollut lääkäri ollenkaan.
Sveitsissä saatu opetus teki hänet maailman suunnilleen parhaaksi neurokirurgiksi. Toki siihen vaadittiin omaakin uhraamista, harjoittelua ja aikaa paljon. Mutta silti.
Ei ole muuta mahdollisuutta, kun "aikuisopintotuki" poistuu. Pakko yrittää niin kauan että pääsee.
Siinä sitä olisi luotettava lääkäri, jos tuollainen sattuisi vahingossa pääsemään lääkikseen sisään. Puhumattakaan siitä, että menisi johonkin uga-uga-maahan opiskelemaan, ja tulisi sitten Suomeen "lääkäriksi" niillä tiedoilla. Huhhuh!
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä lääkärin työssä on niin hohdokasta ja tavoiteltavaa? Veikkaan, että nk. lääkärin arki on jotain aivan muuta kuin kuvitellaan. Monasti sivusta seuranneenna voisin jopa väittää, että vähän hukkaan menee lahjakkuus ja äly noissa hommissa eli selkeästi moni lääkäreistä soveltuisi aivan muihin hommiin tieteen pariin, tutkimukseen yms. Pääsykokeiden vaativuus on tiukka sen takia, koska tunkua on niin paljon. Lisäksi poliittisillä päätöksillä saadaan valmistumaan lääkäreitä vain niukasti jotta jatkuva noususuuntainen palkkakehitys saadaan turvattua.
Samassa kommentissa kysymys ja vastaus, eikö?
Tarjoat vaihtoehdoksi vaatimuksiin nähden heikosti palkattua, stressitäytteistä ja turvatonta hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan me tiedämme nuo jotka opiskelevat lääkäriksi ulkomailla on tyhmiä jotka ei Suomessa päässeet. Selittää myös miksi Sari Tanus joka luki Venäjällä on KD kansanedustaja.
En lukenut Riinasta mutta Kuopioon pääsee helpoiten joku sähkömieskin pääsiKäsittämättömän idiootti kommentti.
Esim. nyt jo valitettavasti edesmennyt maailman luokan parhaimpiin kuuluva neurokirurgi Juha Hernesniemi opiskeli ja valmistui lääkäriksi Sveitsissä.
Itselläni on ollut esihenkilönä ylilääkäri joka valmistui Tartosta. Aivan huippuosaava tyyppi. Useampi kollega on opiskellut ja valmistunut ulkomailla. Kaikki yhtä päteviä.
Ja sama oli silloin Hernesniemen opiskellessa. Vain Suomessa osattiin ja vain Suomessa voi tulla oikea lääkäri. Sveitsi oli ihan prööt.
Ihme, että palasi Suomeen töihin. Toki itse olen asiasta kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuossa 6 vuoden aikana tämä olisi voinut jo valmistua lääkäriksi jos olisi heti lähtenyt jonnekkin ulkomaille opiskelemaan sitä: Tietysti raha, ja rohkeus on se mikä ratkaisee. Tunnen jokun joka valmistui saksasta, on nyt suomessa lääkärinä, ja siis täysin suomalainen. Sitten virosta yksi valmistui...jne. Tää uimari meni viroon, sit italiaan. Kyllä se rahaa kysyy, ja sit muutenkin mun mielestä italia on vähän liian kaukana. Romania myös.
Mun mielestä tuo tyttö näyttää tyypilliseltä lähihoitaja-tyypiltä. Pitäis reilusti myöntää ettei rahkeet vaan riitä. Kyllä sen tietää kun pääsykoe alue on hallussa, ja on varma että menee läpi vaiko ei.
Jos luulee olevansa parempi akateemisesti kuin keskiasteen opiskelijat niin pitäisi sitten hakea yliopistoon toista ala opiskelemaan, vaikka läheltä liippaavaa alaa. Vaikka farmasiaa, matikkaa, fysiikkaa, kemiaa...urheilutiedettä?
Matikkaa, fysiikkaa, kemiaa jos ei lääkikseen pääse?
Nuo ovat helppoja aloja? 😯😯😯
Joo, ennen ensikertalaisuuskiintiötä toki matematiikan ja fysiikan opiskelupaikat täyttyivät lääkikseen pyrkijöistä, tämä taisi olla yksi syy ensikertalaisuuspykälän käyttöönottoon.
Niinpä! Ei todella ole helppoja aloja! Ja noitten tietämystähän niissä lääkiksen pääsykokeissa testataan! Jos ei ole päässyt läpi, ei voi kovin hyvin hallita noitakaan.
Toki, jos sattuisi pääsemään vaikka todistuksella lukemaan kemiaa, voisi ne opinnot auttaa lääkiksen pääsykokeissa ja lääkiksessä.
Vierailija kirjoitti:
Siinä sitä olisi luotettava lääkäri, jos tuollainen sattuisi vahingossa pääsemään lääkikseen sisään. Puhumattakaan siitä, että menisi johonkin uga-uga-maahan opiskelemaan, ja tulisi sitten Suomeen "lääkäriksi" niillä tiedoilla. Huhhuh!
Tämä on todella outo argumentti. Näinkö vähän annat arvoa lääkiksen opinnoille? Kaikki on kiinni siitä kuinka hyvin osaa lukion oppimäärän eikä kuuden vuoden lääkisopinnoilla ole mitään merkitystä?
Miksei Riina mene ulkomaille opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi mennyt suoraan Tradenomiksi opiskeleen, 3,5 -koulutus.
Nyt olisi ollut jo 2,5-vuotta tasaisella 3000 e / kk-palkalla. Ja olisi sen viisi vuotta, minkä lekuriksi opiskelu kestää.
7,5 x 12 x 3000e eli jonkinlainen tulonmenetys. Lääkärin kymppitonnin kk-palkallla kestää useamman vuoden, että kiiri umpeen.Häh?
Sinä horiset rahasta.
Minä hitusen työstä ja työn sisällöstä.
Jos saa tehdä mieluisaa työtä hyvällä palkalla?
Tai tehdä ei-mieluisaa työtä heikommalla palkalla?
Ne on valintoja.
JOo. Jonkun intohimo on päästä lääkäriksi. Ei sillon lohduta joku kämänen tradenomin tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo.
Jotkut pääsee ekalla yrityksellä.
Jotkut pääsee viidennellä https://www.valivuosi.net/valivuosikokemuksia/arto-viidennella-yritykse…
Jotkut ehkä seitsemännellä.Kukin tavallaan.
Varmaan. Mutta mikä on ihmisessä vialla, jos ei älyä hakea myös muualle? Suomi ei ole ainoa paikka, missä voi opiskella lääkäriksi.
Hän olisi jo valmistunut, jos olisi älynnyt. Mutta ei. Hakkaa päätään betoniseinään "vaikka hautaan asti".Meinaat, että ihan oikeasti on mahdollista opiskella vieraalla kielellä nuo asiat, jos edes suomeksikaan ei niitä ymmärrä tarpeeksi päästäkseen sisään?
Niinpä 😀
Vierailija kirjoitti:
Eli nyt sitten 26-vuotias ja saa kandin paperit aikaisintaan 32-vuotiaana. No, jokainen tekee elämällänsä mitä parhaaksi näkee.
Mitä sitten jos saakin kolmekymppisenä paperit?
Hänellä on työuraa jälkellä vuosikymmeniä.
Ja tuleva työ hänelle juuri mieluista. Tilannehan on hyvä.
Ihmiset vaihtaa alaa 6-kymppisinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä lääkärin työssä on niin hohdokasta ja tavoiteltavaa? Veikkaan, että nk. lääkärin arki on jotain aivan muuta kuin kuvitellaan. Monasti sivusta seuranneenna voisin jopa väittää, että vähän hukkaan menee lahjakkuus ja äly noissa hommissa eli selkeästi moni lääkäreistä soveltuisi aivan muihin hommiin tieteen pariin, tutkimukseen yms. Pääsykokeiden vaativuus on tiukka sen takia, koska tunkua on niin paljon. Lisäksi poliittisillä päätöksillä saadaan valmistumaan lääkäreitä vain niukasti jotta jatkuva noususuuntainen palkkakehitys saadaan turvattua.
Telkkarista tulee paljon lääkärisarjoja, missä on kauniita ja rohkeita ja suosittuja lääkäreitä. Kuka nyt ei haluisi olla samanlainen.
Kyllä jo viimeistään kolmannen epäonnistuneen yrityksen jälkeen harkitsisin vakavasti ulkomaille opiskelemaan lähtöä. Eihän se helppoa ole, lähteä ulkomaille, mutta parempi vaihtoehto kuin pettyä aina vaan uudelleen. Jokaisen lääkäriksi haluavan kannattaisi todella pitää se vaihtoehto mielessä. Riikassa esim opiskelee paljon suomalaisia eikä se ole edes mahdottoman kaukana.
Suuressa osaa ulkomaan yliopistoja opiskelu tapahtuu englannin kielellä.
Suomessa lääkärin opiskelusta suuri osa myös on englanniksi koska kirjat, lähde materiaalit, tutkimukset on englanniksi. Suurin osa lääketieteen julkaisuista on ylipäätään englanniksi. Lääkärillä pitää olla hyvä englannin kielen taito jo Suomessa opiskellessaan.