IS: Riina, 24, on hakenut 6 kertaa lääkikseen ja työskentelee ikkunatehtaassa
Hakemiseen on kulunut 10 000 e. Sinnikästä mutta eikö vaikka sairaanhoitajuus voisi sopia ennen lääketieteen tutkinto-opiskelijaksi pääsyä? Mitä mieltä olette?
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009728613.html
Toivotaan, että vielä joskus tärppää.
Onko järkevää jos alalle ei voi hakea vaiheittain? Jotkut käyvät opiskelemassa ulkomailla.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä Romania? Eikös se Hanna-Mari Seppäläkin opiskele siellä?
Eilisessä keskustelussa somalialaisesta lääkäripariskunnasta moni oli sitä mieltä, että Romanian lääkis on pilipalikirjekurssi, josta kuka tahansa saa tutkinnon maksamalla, eikä sieltä valmistuneisiin lääkäreihin voi luottaa. Mutta ehkä tämä koski sitten vain väärän värisiä lääkäreitä.
Painu sinä muualle värikarttasi kanssa!!
Vierailija kirjoitti:
Entäpä Romania? Eikös se Hanna-Mari Seppäläkin opiskele siellä?
Liettuassa ei Romaniassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä Romania? Eikös se Hanna-Mari Seppäläkin opiskele siellä?
Eilisessä keskustelussa somalialaisesta lääkäripariskunnasta moni oli sitä mieltä, että Romanian lääkis on pilipalikirjekurssi, josta kuka tahansa saa tutkinnon maksamalla, eikä sieltä valmistuneisiin lääkäreihin voi luottaa. Mutta ehkä tämä koski sitten vain väärän värisiä lääkäreitä.
Mitä hittoa täällä taas selitetään? Tuohan olisi rasismia ja perussuomalaisten kannattajista 98% on sitä mieltä, että Suomessa ei ole rasismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä Romania? Eikös se Hanna-Mari Seppäläkin opiskele siellä?
Liettuassa ei Romaniassa.
Eikö opiskele Latviassa?
"Onko järkevää jos alalle ei voi hakea vaiheittain?" Pitäisi kysyä, onko järkevää, että voi hakea yli kuuden vaiheen kautta. Aloittajahan kertoo, että kuusi vaihetta on ikkunatehdastyöläinen jo käyty läpi. Saa nähdä, riittääkö terveys asian läpivientiin, jotta pääsisi terveysopintoihin.
Miksi hän ei nosta lukion arvosanoja, kun lukiotaustaa on ja ensikertalaisuuskin löytyy? Jotain on pahasti opiskelussa pielessä jos ei oikeasti pääse kuuden kerran jälkeen vaikka käy kalliit valmennuskurssit ja käyttää vuosia kokeisiin lukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän ei nosta lukion arvosanoja, kun lukiotaustaa on ja ensikertalaisuuskin löytyy? Jotain on pahasti opiskelussa pielessä jos ei oikeasti pääse kuuden kerran jälkeen vaikka käy kalliit valmennuskurssit ja käyttää vuosia kokeisiin lukemiseen.
Todennäköisesti puuttuu rutiinia. Esim laskutehtävät pitäis tulla lähes täysin automaatiolla, ei auta jos tietää mitä pitäis opiskella tai miten, se työ on silti tehtävä itse, tankattava niin paljon, että vaikeimmatkin tuntuu yksinkertaisilta. Menee älyttömästi aikaa jos vaikka laskut on pikkasen epävarmalla pohjalla.
Väärä sukunimi kenties. Ei ole riittävän kiinnostava ja varsinkin jos ei vanhemmat ole lääkäreitä niin vaikeaa se on päästä opiskelemaan lääkikseen.
Hanna-mari Seppälä opiskelee Italiassa. Aloitti opinnot Riikassa, Latviassa. Ulkomailla opiskelu maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
Lukion arvosanoja ei kannata lähteä korottamaan, jos ei kykene saamaan ällän papereita. Ihan turha korottaa vaikka ämmään tai eehen paperit, kun ei niillä sisään lääkikseen pääse.
Pääsykokeisiin kannattaa paukut käyttää tällaisissa tilanteissa. Tsemppiä hänelle ja muillekin monta kertaa opiskelemaan pyrkiville! Työuraa on vuosikymmeniä edessä, niin hyvin ehtii töitäkin tekemään. :)
24-v on tosi nuori vielä. Ihan hyvin voi vielä hakea. Onko hän ollut lähellä sisäänpääsyrajaa?
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ajassa olisi jo valmistunut sairaanhoitajaksi.
Mitä sitten? Jos ei se työ kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ajassa olisi jo valmistunut sairaanhoitajaksi.
Mitä sitten? Jos ei se työ kiinnosta.
Eihän se sairaanhoitajan koulutus ole este lääkärin opinnoille. Melkeinpä voisin väittää että se olisi eduksi.
Vierailija kirjoitti:
2 tai 3 kertaa yrittämistä vielä sallitaan, mutta 6... Kun pälli ei riitä niin se ei riitä. Kuka haluaa sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka tyyliin säälistä on lopulta tiedekuntaan päässyt.
Ei ne säälistä sinne ketään ota vaikka hakisi 40 kertaa. :D
Suoraan sanottuna, en itsekään haluaisi lääkärikseni ihmistä, joka uusii alan tärkeimmän tentin 6kertaa. Joko äly, muisti tai motivaatio ei riitä. Pitää osata luovuttaa ja muuttaa suuntaa. Tuskin tulee opinnoissaankaan etenemään kovin mallikkaasti, jos jo sisäänpääsy tökkii noin pahoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ajassa olisi jo
valmistunut sairaanhoitajaksi.
Mitä sitten? Jos ei se työ kiinnosta.
Eihän se sairaanhoitajan koulutus ole este lääkärin opinnoille. Melkeinpä voisin väittää että se olisi eduksi.
On se aika paljon vaikeampi päästä sisään jos ei kuulu enää ensikertalaisiin.
Yrittänyttä ei laiteta.
Vaikka kyllähän tuo melko pakkomielteiseltä kuulostaa.
Aika törkeitä kommentteja suoraan sanottuna, kokeilkaa itse hakea niin katsotaan riittääkö älli. Pääsykoe on kerran vuodessa, johon on 17 kirjaa luettavana eikä ikinä voi tietää mitä tasan ottaen kysytään ja tehtävät on lukioon verrattuna soveltavia osittain. Yhden kerran mahdollisuus vuodessa - niin parantaa kuin unohtaa asioita. Ei ihan samanlailla uusintamahdollisuutta kokeelle. Ei kukaan halua lääkäriksi jotakuta joka uusii tärkeimmän kokeen 6 kertaa. Lääkikseen haku on prosessi jossa kehittyy koko ajan, mutta ulkopuoliset sitä ei tajua. Itse haluaisin kyllä lääkärin, joka sinnikkäästi yrittää selvittää syytä tautiin.
Vierailija kirjoitti:
Lukion arvosanoja ei kannata lähteä korottamaan, jos ei kykene saamaan ällän papereita. Ihan turha korottaa vaikka ämmään tai eehen paperit, kun ei niillä sisään lääkikseen pääse.
Pääsykokeisiin kannattaa paukut käyttää tällaisissa tilanteissa. Tsemppiä hänelle ja muillekin monta kertaa opiskelemaan pyrkiville! Työuraa on vuosikymmeniä edessä, niin hyvin ehtii töitäkin tekemään. :)
En halua joutua sellaisen lääkärin kynsiin, jolle jo L:n paperit on liian kova ponnistus.
Aiempina vuosikymmeninä suomalaisia meni opiskelemaan Uppsalaan ekonomiksi, kun Suomen kauppakorkeakouluun ei päässyt. Vieläkin tiedotusvälineissä heistä kirjoitetaan Uppsalan ekonomi. Sinne pääsi ja sieltä valmistui helpommin kuin Suomessa.