Lähdin lähihoitajaksi Ruotsiin, eipä olisi kannattanut

Undersköterskan töitä voi tehdä ihan kuka vain joka kävelee kahdella jalalla ja muistuttaa etäisesti ihmistä. Sairaanhoitajalla on yliopistokoulutus, ja hänelle soitetaan joka naukauksesta. Omaa harkintaa ei tarvitse käyttää ollenkaan, vaan kaikki on ulkoistettu sairaanhoitajille joita ei koskaan näy missään. Tekevät paperitöitä jossain toisessa rakennuksessa suljetun oven takana. Olen ainoa lähihoitajakoulutuksen käynyt undersköterska koko osastolla. Työ on pelkästään raskasta nostelua, paskan lapiointia, suihkuttamista ja syöttämistä/ruoan vientiä. Työkavereina on pelkästään kouluttamattomia ja kokemattomia ulkomaalaisia. Ei yhteistä kieltä kuin muutama sana, hoitotyöstä ei mitään hajua. Lääkkeen saa antaa asiakkaille jos osaa vastata netissä tehtävään testiin jossa kysytään saako jakourallisen lääkkeen puolittaa ja kuinka monta mg asiakas saa ibuprofeenia jos annos on yksi Burana 400 mg. Tosin aines on sellaista että edes noista ei selvitä. Niinpä olen sitten ainoa joka antaa lääkkeet toisillekin osastoille. Palkassa se ei näy, vaan tienaan saman 170 kruunua näiden muiden kanssa vaikka kokemusta on 20 vuotta takana, laaja kokemus eri paikoista kotihoidosta yliopistosairaalaan, osaamista, oppilaanohjausta, kirjallisia töitä, työvuorosuunnittelua, ja ennenkaikkea halua tehdä työ huolellisesti ja järjestelmällisesti.

Työ on pelkkää raatamista, ja samalla pystymetsästä tulleiden ohjaamista jotta vahinkoja ei liikoja sattuisi. Muutama lonkkamurtuma kylläkin jo tullut, nostohissistä pudottamista, lääkevirheitä jne jne.

Suomalainen lähihoitaja on pelkkää riistotavaraa ulkomailla. Jos haluat lähteä, lue itsesi ensin sairaanhoitajaksi. Kaikenlisäksi ruotsalainen sairaanhoitokoulutus yliopistossa on täysi vitsi. Esimerkiksi hygienia on huonompaa kuin Suomessa, samoin ihan terve järki monessa asiassa. Tietämättömyys ja yleinen sähläys on se miten täällä toimitaan. Joo, olen irtisanoutunut.