Valehteleva vanhempi / mitä lapsi ymmärtää asiasta?

Sivusta: yllättävä ja erikoinen aihe. En ole tullut ajatelleeksi, että tuollaista voi olla.

"Ymmärsittekö te, että valehtelu on outoa tai väärin?"

Tietysti. Halveksin tuota tapaa selvitä pälkähästä ja sepittää asiat omaksi hetkelliseksi edukseen ja inhokkiensa haitoiksi, myös muissa ihmisissä, lopun elämääni.

"Mitä tapahtui luottamukselle?"

Luotan siihen, että tietynlaiselle ihmisille selkänsä kun kääntää, he pyörittelevät silmiään, ovat herkästi tuntosarvet kohollaan tilanteissa, missä muita ihmisiä on ja puljaavat kaiken siten, mikä vaikuttaisi edistävän heidän senhetkistä etuaan. Huomenna voi olla toinen tarina toisaalla, kymmenen vuoden kuluttua ne voi vaikka molemmat kieltää koskaan tapahtuneen, jos heiluri on heilunut taas sillä tavalla. Luotan siis, että ihmisessä ei voi luottaa muuhun kuin omaneduntavoitteluun, joka on luonteeltaan hyvin hetkellistä. Se pysyy, tarinat eivät.

Tämän takia en voi sietää Trump-nimistä henkilöäkään. Ei mitään vastuuta sanoistaan enää ylihuomenna, kaiken voi kääntää huvikseen vaikka vastustajiensa teoiksi, kunhan vain huutelee. Erään itäisemmän valtion salainen "poliisi" on tietysti vienyt tämän taiteen aivan äärimmilleen. Luottaisitko?