Onko teillä elokuussa yleensä haikea olo vai odotatteko innolla?

Eokuussa iskee haikeus. Kesä alkaa olla ohi ja pitkä, pimeä talvi edessä. Suosikkiaikaa on alkukesä, aika ennen juhannusta.

Todella haikealta, vihaan loppusyksyä ja talvea!

Sekä että. Haikeutta lisää tieto siitä, että vuosia on enemmän elettynä kuin elämättä.

Lomaa odotan.

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Perheettömyys voi olla toisille todella vaikea asia eikä välttämättä oma valinta. Oman kokemukseni mukaan perheelliset on todella kehnoja ottamaan muita huomioon vaan maailma ja keskustelu pyörii enimmäkseen heidän ympärillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Perheettömyys voi olla toisille todella vaikea asia eikä välttämättä oma valinta. Oman kokemukseni mukaan perheelliset on todella kehnoja ottamaan muita huomioon vaan maailma ja keskustelu pyörii enimmäkseen heidän ympärillään.

Miten näitä perheettömiä sitten pitäisi ottaa huomioon?

Elokuuhun kuuluu haikeus, samoin kuin joulun jälkeiseen aikaan (en ole jouluihminen, mutta arjen alkaminen hengähdystauon jälkeen on raskasta), vaikka elokuu on usein parhaita kesäkuukausia. Kärsin kaamoksesta ja iltojen pimentyminen edeltää jo niitä kamalia fiiliksiä 4 kk:n mittaisesta pimeydestä.

Odotan innolla elokuuta. Tai vielä paremmin syyskuuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Perheettömyys voi olla toisille todella vaikea asia eikä välttämättä oma valinta. Oman kokemukseni mukaan perheelliset on todella kehnoja ottamaan muita huomioon vaan maailma ja keskustelu pyörii enimmäkseen heidän ympärillään.

Perheettömien ympärillä ja ehdoillako niiden aiheiden pitäisi sitten pyöriä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Perheettömyys voi olla toisille todella vaikea asia eikä välttämättä oma valinta. Oman kokemukseni mukaan perheelliset on todella kehnoja ottamaan muita huomioon vaan maailma ja keskustelu pyörii enimmäkseen heidän ympärillään.

Miten näitä perheettömiä sitten pitäisi ottaa huomioon?

Ei kutsu paikalle jos eivät halua käydä sellaisia keskusteluista joita kaikki muus mielellään kävisi.

Elokuu on kesän kuningatar, jolloin saadaan kesä valmiiksi. Marjat on kypsiä, omenat punaisia. Illat lämpimiä omalla terassilla kynttilälyhtyjen valossa grillaillen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Perheettömyys voi olla toisille todella vaikea asia eikä välttämättä oma valinta. Oman kokemukseni mukaan perheelliset on todella kehnoja ottamaan muita huomioon vaan maailma ja keskustelu pyörii enimmäkseen heidän ympärillään.

Miten näitä perheettömiä sitten pitäisi ottaa huomioon?

Ei kutsu paikalle jos eivät halua käydä sellaisia keskusteluista joita kaikki muus mielellään kävisi.

Eiköhän ne keskustelut muutenkin mene ihan sen mukaan, mistä suurin osa haluaa jutella. Turha siitä on lapsiperheitä syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

No tämähän on sinulle itse rakentama kuvio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Perheettömyys voi olla toisille todella vaikea asia eikä välttämättä oma valinta. Oman kokemukseni mukaan perheelliset on todella kehnoja ottamaan muita huomioon vaan maailma ja keskustelu pyörii enimmäkseen heidän ympärillään.

Miten näitä perheettömiä sitten pitäisi ottaa huomioon?

Hmm, onko lapsiperheellisyys vienyt sinulta kyvyn ajatella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän haikea ja pettynyt kun kaikki kaikilla tuttavilla oli koko kesän muita menoja eikä saatu kokoonnuttua yhteen. Toki kaikki menee elämässä eteenpäin ja perheellistyy, jolloin ei jää juuri ylimääräistä aikaa. Itselleni vain ne kaverien yhteiset tapaamiset on oikeastaan ainoa asia mitä odotan kesällä kun itse olen jäänyt perheettömäksi eikä ole juuri muutakaan elämää.

Tuskin sinulla on perheellisten ihmisten kanssa enää juuri mitään yhteistä. Minä huomasin tämän juhannuksensa iltamissa, jossa yksi henkilö pahoitti mielensä kun muut puhui lapsijuttuja ja vaati keskusteluaiheen muutosta. Lähti sitten taksilla pois kun kiukutteli ja joi liikaa illanmittaan.

Perheettömyys voi olla toisille todella vaikea asia eikä välttämättä oma valinta. Oman kokemukseni mukaan perheelliset on todella kehnoja ottamaan muita huomioon vaan maailma ja keskustelu pyörii enimmäkseen heidän ympärillään.

Miten näitä perheettömiä sitten pitäisi ottaa huomioon?

Ei kutsu paikalle jos eivät halua käydä sellaisia keskusteluista joita kaikki muus mielellään kävisi.

Eiköhän ne keskustelut muutenkin mene ihan sen mukaan, mistä suurin osa haluaa jutella. Turha siitä on lapsiperheitä syyttää.

Ei vaan lapsiperheelliset ovat tosi itseensä käpertyneitä, toisaalta eihän heillä muuta elämää olekaan kuin lastensa elämä. Sääliksi käy.

Vierailija kirjoitti:

Elokuu on kesän kuningatar, jolloin saadaan kesä valmiiksi. Marjat on kypsiä, omenat punaisia. Illat lämpimiä omalla terassilla kynttilälyhtyjen valossa grillaillen.

Juuri näin!

Kesälomani alkaa 7. elokuuta ja loppuu 3. syyskuuta ja odotan todella innolla! Olen jo 15 vuotta lomaillut aina elokuussa ja rakastan sitä. Sää on usein mainio; kun koulut alkavat on joka puolella ihanan väljää (esim. museoissa, nähtävyyksissä), useimmat muut ovat palanneet lomalta niin että palveluja saa (tarkoitan tässä nyt esim. kampaajaa, kosmetologia, lääkäreitä jotka lähes kaikki ovat lomalla heinäkuun). Elokuun lopussa ne pimenevät illat ovat myös ihania. 

Elo, syyskuu. Lempikuukauteni. Ajattelen, että on turha surra ajankulua, se menee eteenpäin. Vuodet vain vierivät. Odotan aina jotain ja yritän elää hetkessä. Aamukahvia, lounastaukoa, työpäivää, syksyn kirpeyttä, halloween, joulua, juhannusta ym. Niin se vain menee. Elämä.

Rakastan syksyn alkua. Tulee tunne että kaikki alkaa uudelleen ja elämään tulee taas normaalirytmi. Samalla voi aloittaa uusia harrastuksia ja varata tapahtumiin lippuja. Lisäksi syksy on lempivuodenaikani myös säiden kannalta