"Toivon, etten olisi koskaan koskenut siihen" suosittu laihdutuslääke voi aiheuttaa mahalaukun halvauksen?

Laihdutuslääke nimenomaan on tuki elämänmuutokseen, ei mikään ihmeaine. Eikä sekään kaikille toimi samoin. Joillekin toimii, toisille ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lihonut ja saanut pienen maharepun. Kokeilin mässäilyä, olkutonta herkutteluelämää puoli vuotta. Lihoin tosi nopeasti. Esim. jäätelö missä on tolkuton määrä lisäaineita saa järkyttävän syömisen himon käyntiin. En voi lopettaa. Suolaista, makeaa, suolaista, syön kunnes ruoka loppuu. Palaan normaaliin ruokailuun. Ja varmaankin puolen vuoden päästä etureppu on sulanut tekemättä ylimääräisiä lenkkejä tai kärrynpyörä. Ruokavalio laihduttaa, ei lääke tai liikunta.

Tuo lääke varmaan aiheuttaa suolisto tai mahasyövän.....

Tuo, että ihminen vain ihmeellisesti laihtuu alkamalla syödä normaalisti on typerintä mitä olen kuullut, mutta niin moni sitä viljelee. Laihtumiseen tarvitaan kalorivaje ja se tarkoittaa nälän sietämistä, joka on kaukana normaalista syömisestä.

Olin 500 kcal vajeella joka päivä kun laihdutin, en nähnyt nälkää enkä tarvinnut sietää näläntunnetta. Kun opettelee yhdistelemään ruokia oikein se ei ole kärvistelyä. Ja kyllä, ihan on normaalia syömistä se, nimittäin sellaista josta ei sitten kerry sitä ylipainoakaan.

Aivan. Olit kalorivajeella ja siksi laihduit, ei siis käynyt itsestään. Kun ihmisellä on elämässään muutenkin rankkaa, asiaan ei pysty välttämättä panostamaan, kuten sinä teit. Mutta itserakkaan ihmisen on mahdotonta asettua toisen asemaan, on vain minä, minä ja loputon erinomaisuuteni.

Voi ihme näitä uhriutujia :(

Eihän se uhriutumista ole, jos yrittää tyhmälle selittää, miten ristiriitaista höttöä se näppikseltään suoltaa 😀

Suhtautuminen lääkkeisiin on yhtä vinksallaan täällä lännessä kuin ruokaankin joten luonnollisesti tähänkin ongelmaan pitää kaikille jakaa pilleri

Aurinkoryppyjä pelätään ja parjataan, mutta lihauudesta aiheutuva ihon repeytyminen ja  venyminen on 100x pahempaa. Jos laihduttaa jää löysää ihoa joka hiertää, hiivoittuu, hankaa silloin kun painoa on pudotettu paljon. Parempi ajoissa yrittää saada lihominen pysähtymään.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä. Mitäs varasti diabeetikoiden lääkkeet.

Lääkkeestä ei ole ollut pulaa enää pitkään aikaan eli sitä ei tarvitse säännöstellä. Se pula kesti muutaman viikon keväällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vaan lopettaa mässäily.

"Mässäilyn" lopettaminen on kovin vaikeaa, jos on jatkuvasti nälkä. Sitä laihat eivät ymmärrä, että lihominen johtuu nälän sammuttamisesta, ei niinkään liiasta syömisestä silloin, kun näläntunnetta ei ole.

Psyykkinen oire. Ahdistus taustalla? Tupakan himo on sama juttu. Vaihtakaa ruokavalio puhtaammaksi. Ei eineksiä ja E-koodeja. Kokeile. Vaatii toki aluksi itsekuria ja kokkaamista. Kaali, selleri, kaikki tumma vihreä, sitruunan puristettu mehu.....pois nakit, makkarat. Ei marinoituja lihoja.

Useimmat ihmiset haluavat syödä ruokaa, ei rehuja.

Lihaa, kalaa, kanaa, kaikkea voi syödä. Ei jalostettuja, marinaadeissa muhivia, friteerattuja....Osta rehut rehuina ja lihat lihoina. Oikeaa RUOKAA ilman lisäaineita.

Vai eikö lihava osaa kokata? Kuoria kasviksia? Liian vaikeaa nousta sohvalta lieden äärelle puoleksi tunniksi, wolttaus helpompaa?!?

Lapsellinen kommentti.

Minä olin lapsena lihava. Varmaan meni jo silloin elimistö sekaisin, en tiiä. Laihdutin teininä Painonvartioissa (sellaseen noin 500g/vko tahtiin, noin 20 kiloa yhteensä) ja pysyinkin normaalipainon yläpäässä vuosikausia, kun tarkkailin tietoisesti koko ajan mitä syön ja miten paljon. 

Mulla on kuitenkin oikeastaan koko elämäni ajan ollut sellainen olo, että en ole kylläinen. Minulla ei missään vaiheessa elämääni ole alkanut toimia sellainen ns. normaali kylläisyyden tunne, ei vaikka olinkin normaalipainoinen noin yli 20 vuotta ja söin suhteellisen kurinalaisesti ja terveellisesti. 

Viimeisen vuoden aikana olen lihonut liki 15 kg, kun sain burnoutin ja en jaksanut enää mitään. En liikkua, en laittaa ruokaa, en tarkkailla mitä ja miten paljon syön. Minä voin syödä kaksi pizzaa kerralla, vähän vetää henkeä ja syödä jäätelöä jälkiruuaksi. 

Joku Ozempic voisi olla mulle ihan hyvä. Tai sitten jos saisin suolistobakteereja joltain normaalipainoiselta ihmiseltä. Koska mä luulen, että vika on siellä, eikä mun päässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vaan lopettaa mässäily.

"Mässäilyn" lopettaminen on kovin vaikeaa, jos on jatkuvasti nälkä. Sitä laihat eivät ymmärrä, että lihominen johtuu nälän sammuttamisesta, ei niinkään liiasta syömisestä silloin, kun näläntunnetta ei ole.

Se nälkä johtuu lihavuudesta joka sekoittaa normaalit nälkähormonit.

Niin ja siihen on lääke, mikä on ihan tosi hyvä juttu.

Lääke on ottaa itseään niskasta kiinni ja kasvattaa itselle selkäranka. Ei näytä lääke tepsivän jos pitää pillereitä popsia 365 päivää vuodessa loppuelämän.

Huomaa, ettet asiasta tiedä yhtään mitään, kun puhut pillereiden popsimisesta 365 päivää vuodessa. Mutta kommentoimaan oli pakko päästä :D

Vierailija kirjoitti:

Minä olin lapsena lihava. Varmaan meni jo silloin elimistö sekaisin, en tiiä. Laihdutin teininä Painonvartioissa (sellaseen noin 500g/vko tahtiin, noin 20 kiloa yhteensä) ja pysyinkin normaalipainon yläpäässä vuosikausia, kun tarkkailin tietoisesti koko ajan mitä syön ja miten paljon. 

Mulla on kuitenkin oikeastaan koko elämäni ajan ollut sellainen olo, että en ole kylläinen. Minulla ei missään vaiheessa elämääni ole alkanut toimia sellainen ns. normaali kylläisyyden tunne, ei vaikka olinkin normaalipainoinen noin yli 20 vuotta ja söin suhteellisen kurinalaisesti ja terveellisesti. 

Viimeisen vuoden aikana olen lihonut liki 15 kg, kun sain burnoutin ja en jaksanut enää mitään. En liikkua, en laittaa ruokaa, en tarkkailla mitä ja miten paljon syön. Minä voin syödä kaksi pizzaa kerralla, vähän vetää henkeä ja syödä jäätelöä jälkiruuaksi. 

Joku Ozempic voisi olla mulle ihan hyvä. Tai sitten jos saisin suolistobakteereja joltain normaalipainoiselta ihmiseltä. Koska mä luulen, että vika on siellä, eikä mun päässä. 

Voi se olla päässäkin.

-Tutkimus todella, todella vahvistaa, että biologiset ja aivoihin liittyvät syyt liittyvät ylipainoon ja liikalihavuuteen, ja ne ovat todellisia, liikalihavuuteen erikoistunut lääkäri Jennifer Ashton kommentoi.-

-Tulosten mukaan aivojen niin sanotut palkkiokeskukset aktivoituivat tavanomaisesti, jos henkilö ei ollut liikalihava. Liikalihavilla aktivoitumista ei kuitenkaan tapahtunut samalla tavalla.

Tutkimusta tehneen Mireille Serlien mukaan tutkijat osasivat odottaa, että vaste ravintonesteeseen olisi koehenkilöillä erilainen, mutta vasteen puuttuminen tuli yllätyksenä.-

-Koe uusittiin kolmen kuukauden kuluttua. Tulos oli sama, vaikka liikalihavat osanottajat olivat ruokavalion avulla laihtuneet kymmenen prosenttia painostaan.

Tutkijoiden mukaan palkkiovasteen puuttuminen voisi liittyä ylensyöntiin ja tehdä ruokailutapojen muuttamisesta vaikeaa-

Mä olen pienestä asti ollut lihava. Nyt sain Ozempicia diabeteksen vuoksi. Verensokerit ovat pysyneet alhaalla enkä tunne enää sellaista nälkää tai mielitekoa kuin ennen. Elämä on niin erilaista nyt kun syö vain juuri sen verran että pysyy hengissä. Aivan autuaallinen olotila! Paino on pudonnut jonkin verran, mutta tärkeintä on se, että sokerit ovat tasoittuneet.

Eipä nuo riskit mikään uusi tieto, mutta hyvin harvinaisia, Monelle ainut keino laihtua.

Orlistat Sandoz valmiste on myös hyvä laihdutukseen. Ei tarvitse reseptiä, mutta se ostetaan apteekista silti farmaseutin tiskiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vaan lopettaa mässäily.

Varmasti kannattaa, mutta se ei vielä laihduta ketään, jos ylipainoa on jo päässyt kertymään.

Miten niin, juuri se auttaa. Mutta ongelma on että sairaalloisen lihava ei osaa syödä hillitysti vaan mässää, puuttuu mielenlujuus ja itsensä hallinta vauvan tasolla.