Miten valmistautua mahdolliseen sairastelukierteeseen, kun lapsi aloittaa päiväkodin?

Valmistele puolisoasi siihe, että myös hänen pitää olla töistään pois lapsen sairastuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä päivähoidon aloitukseen! Meillä oli ihan järkyt ekat kolme vuotta, kun lapsesta sukeutui kunnon korvakierrelapsi eli en enää edes muista tulehdusten lukumäärää, putkituksia oli useita ja oli myös infektioastma. Tämän päälle norminorot yms. Täiltä ja kihomadoilta sentään vältyttiin 😆 Kierre alkoi helpottaa siinä ennen eskaria eli loppupeleissä auttoi aika ja lapsen (korvatorvien) kasvaminen.

Meidät pelasti kyllä jo ennen syntymää otettu hoitokuluvakuutus, kun saattoi aina mennä tutulle, tai ylipäänsä, erikoislääkärille ja sai vaikka seuraavalle viikolle putkitusajan. Aika sumuiset vuodet olivat, mutta selvittiin vuorottelemalla sairastelupäivät, ja onneksi molemmilla vanhemmilla oli ymmärtäväiset työnantajat.

Ei näihin voi itse aina vaikuttaa, joskus teki mieli kirkua, kun joku ohjeisti ottamaan d-vitamiinia ja maitohappobakteereja. Juu, ovat aina olleet käytössä, kiitosta vaan.

Aihe on tabu, mutta on perusteltua syytä sille, että Suomessa oli vuosikymmeniä käytössä lasten kotihoidon tuki, kunnes lapsi on kolme vuotta vanha ja kykenevä ryhmämuotoiseen päiväkotikasvatukseen.

Kotihoidontuen poistaminen on täysin talouspoliittinen päätös.

Se ei ota millään tavalla huomioon, mikä on 0, 1 tai 2 - vuotiaan lapsen etu, tarve ja kyky.

Piste.

0-2-vuotiaiden ihmisten paikka ei ole päiväkodissa.

Tarkoitushakuisesti julkisella rahoituksella tuotetut "tutkimustulokset" varhaiskasvatuksen "hyödyistä" alle 3-vuotiaille on tehty samaan aikaan, kun kotihoidontuki ajettiin alas muutama vuosi sitten.

Ne varsinaiset tulokset näkee jokainen henkisesti vammautunut nuori ja aikuinen ihan itse parin kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Kenenkään lapsen ominaisuuksiin ei kuulu olla 5 kertaa vuodessa sairaana ja jatkuvissa putkituksissa. Se on traumauttava lapsuus.

Tietenkin on, tajuuahan sen jo maalaisjärjellä. Ei kukaan hyödy siitä, että hänellä on paha olla ja elimistö reagoi siihen sairastumalla. Missä on nykyihmisen empatiakyky? Altruismista puhumattakaan.

Pieni lapsi tarvitsee kodin ja huoltajien / primäärihoitajien turvaa ennen yhteiskuntaan osallistumista.

Lapset on aina hoidettu ryhmissä perheen tai kyläyhteisön toimesta. On sodan jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan ja/tai yläluokkaisen porvariston idea, että lapsi jää yksin kotiin kodinhoitajan/lastenhoitajan kanssa. Nyt laiskat mammat yrittää hyödyntää vauva-aikaa työnvieroksumiseensa.

Vierailija kirjoitti:

Tukiverkko olisi ollut se minun pääajstukseni, mutta Jos sitä ei ole, niin sitten en tiedä yhtikäs mitään keinoa valmistautua. Olen pahoillani.

Tukiverkkoja kiva sitten sairastuttaa, kuten vaikka iäkkäät isovanhemmat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä päivähoidon aloitukseen! Meillä oli ihan järkyt ekat kolme vuotta, kun lapsesta sukeutui kunnon korvakierrelapsi eli en enää edes muista tulehdusten lukumäärää, putkituksia oli useita ja oli myös infektioastma. Tämän päälle norminorot yms. Täiltä ja kihomadoilta sentään vältyttiin 😆 Kierre alkoi helpottaa siinä ennen eskaria eli loppupeleissä auttoi aika ja lapsen (korvatorvien) kasvaminen.

Meidät pelasti kyllä jo ennen syntymää otettu hoitokuluvakuutus, kun saattoi aina mennä tutulle, tai ylipäänsä, erikoislääkärille ja sai vaikka seuraavalle viikolle putkitusajan. Aika sumuiset vuodet olivat, mutta selvittiin vuorottelemalla sairastelupäivät, ja onneksi molemmilla vanhemmilla oli ymmärtäväiset työnantajat.

Ei näihin voi itse aina vaikuttaa, joskus teki mieli kirkua, kun joku ohjeisti ottamaan d-vitamiinia ja maitohappobakteereja. Juu, ovat aina olleet käytössä, kiitosta vaan.

Aihe on tabu, mutta on perusteltua syytä sille, että Suomessa oli vuosikymmeniä käytössä lasten kotihoidon tuki, kunnes lapsi on kolme vuotta vanha ja kykenevä ryhmämuotoiseen päiväkotikasvatukseen.

Kotihoidontuen poistaminen on täysin talouspoliittinen päätös.

Se ei ota millään tavalla huomioon, mikä on 0, 1 tai 2 - vuotiaan lapsen etu, tarve ja kyky.

Piste.

0-2-vuotiaiden ihmisten paikka ei ole päiväkodissa.

Tarkoitushakuisesti julkisella rahoituksella tuotetut "tutkimustulokset" varhaiskasvatuksen "hyödyistä" alle 3-vuotiaille on tehty samaan aikaan, kun kotihoidontuki ajettiin alas muutama vuosi sitten.

Ne varsinaiset tulokset näkee jokainen henkisesti vammautunut nuori ja aikuinen ihan itse parin kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Kenenkään lapsen ominaisuuksiin ei kuulu olla 5 kertaa vuodessa sairaana ja jatkuvissa putkituksissa. Se on traumauttava lapsuus.

Tietenkin on, tajuuahan sen jo maalaisjärjellä. Ei kukaan hyödy siitä, että hänellä on paha olla ja elimistö reagoi siihen sairastumalla. Missä on nykyihmisen empatiakyky? Altruismista puhumattakaan.

Pieni lapsi tarvitsee kodin ja huoltajien / primäärihoitajien turvaa ennen yhteiskuntaan osallistumista.

Mitä sä sekoilet? Kotihoidontukea saa yhä edelleen 3-vuotiaaseen saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on isä, niin hän yhtä lailla jää hoitamaan sairasta lasta kotiin. Meillä töissä tilanne, jossa vain lapsen äiti jää aina kotiin. 2 v lapsi on sairastellut niin paljon, että kaikki sairauslomapäivät on nykyisin tuolla äidillä palkattomia. Jos isä olisi hoitanut osan lapsen sairasteluista, ei äidille olisi tullut tuota palkatonta.

Missä ihmeen työehtosopimuksessa on mahdollistettu tuollainen? Kuulostaa kamalalta työpaikalta ja sinäkin hieman, kun rivien välistä ymmärrän, että pidät tuota oikeutettuna. Toivottavasti tuo äiti vaihtaa työpaikkaa.

Ihan isosta alasta kyse ja tes löytyy. Eikä tuo sairauspoissaolojen määrä ole mikään vähäinen, vaan luokkaa yli 100 päivää alle vuodessa. Olisihan sekin outoa, että ko. työkaveri ei ole vuoden aikana ollut töissä juuri lainkaan ja silti saisi täyden palkan.

Mikä TES teillä on?

Sellaista se vaan on. Moni työnantaja ymmärtää, että se on ohimenevä tilanne. Jos isä ei syystä tai toisesta pysty hoitamaan lasta, ei siitä äitiä voi rokottaa. Toki esim. lääkärintodistusta voi vaatia, jos epäilyttää, että lapsi ei oikeasti ole aina sairas.

Mielenkiintoista. Mitä jos äitikään ei syystä tai toisesta pystyisi jäämään kotiin 🤔 kyllä moni mies voisi mutta ei välttämättä halua.

Vierailija kirjoitti:

Tukiverkko olisi ollut se minun pääajstukseni, mutta Jos sitä ei ole, niin sitten en tiedä yhtikäs mitään keinoa valmistautua. Olen pahoillani.

Mikä on tukiverkko sairaan lapsen kanssa? Isovanhemmat hoitamassa räkäistä, ehkä koronaista tai oksennustautista lasta vai? Jos on kaksi vanhempaa, niin se on hyvä sikäli, että kumpikin saa levätä hiukan.

Kotiin kannattaa hankkia valmiiksi Panadolia, Ibuprofeenia, kurkkupastilleja, roskapusseja, vessapaperia, paljon saippuaa, korinatestejä, maskeja ym. Samoin säilyviä, ruokatavaroita, kuten näkkäriä, riisiä, puurohiutaleita, makaronia, nuudelia, ketsuppia, säilykkeitä, pakasteita, kauramaitoa, muroja, keksejä, ruokaäljyä jne. Sellaisia, mitä lapsi ja aikuiset syövät mielellään. Pidä aina jemmassa muutama tölkki kauramaitoa tai jotain vastaavaa mitä voitte käyttää ja pidä lääkevarasto ajan tasalla. Muista xylitoli aina ruoan jälkeen, se ehkäisee korvatulehduksia räkätaudissa. Ainoa korvatulehdus lapselle meillä tuli, kun xylitolipastillit loppuivat, kun ei päästy kuumeisina kauppaan.

Opettele tilaamaan kaupasta ruokaa. Jos teillä on auto, niin joissain kaupoissa on kontaktiton nouto ulkoa myös. Apteekeissa samoin, meillä esim. on drive-in apteekki eli luukku ikkunassa.

Selvitä, miten terveyskeskukseen varataan aika. Oikea protokolla on tärkeää. Esim. meillä pitää soittaa heti kun puhelin aukeaa aamulla. Jos soittaa liian myöhään, niin ei pääse koko päivänä julkiselle, vaan pitäisi soittaa taas seuraavana aamuna uudelleen. Päivystykseen taas ei oteta korvasäryn takia. Toki useimmissa taudeissa lääkäriä ei tarvitakaan kun hoitoa ei ole olemassa. Bakteeritaudeissa kumminkin antibiootteihin tarvitaan resepti lääkäriltä.

Sairauskierre alkoi heti ja kiihtyi koulujen alkaessa. Kesti talven ja jatkui keväälläkin.

Koronaeristyksen aikana lapset olivat terveempiä. Sulun purkamisen jälkeen taudit ovat jyllänneet senkin edestä. Viime lukuvuosi oltiin kipeinä vähintään joka kolmas viikko.

On hyvä, jos työpaikalla on ensimmäiset poissaolopäivät ilman lääkärintodistusta. Työterveyshuolto on hyvä. Vaatimus hankkia todistus julkiselta heti ekasta sairauspäivästä on huono homma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on isä, niin hän yhtä lailla jää hoitamaan sairasta lasta kotiin. Meillä töissä tilanne, jossa vain lapsen äiti jää aina kotiin. 2 v lapsi on sairastellut niin paljon, että kaikki sairauslomapäivät on nykyisin tuolla äidillä palkattomia. Jos isä olisi hoitanut osan lapsen sairasteluista, ei äidille olisi tullut tuota palkatonta.

Missä ihmeen työehtosopimuksessa on mahdollistettu tuollainen? Kuulostaa kamalalta työpaikalta ja sinäkin hieman, kun rivien välistä ymmärrän, että pidät tuota oikeutettuna. Toivottavasti tuo äiti vaihtaa työpaikkaa.

Ihan isosta alasta kyse ja tes löytyy. Eikä tuo sairauspoissaolojen määrä ole mikään vähäinen, vaan luokkaa yli 100 päivää alle vuodessa. Olisihan sekin outoa, että ko. työkaveri ei ole vuoden aikana ollut töissä juuri lainkaan ja silti saisi täyden palkan.

Mikä TES teillä on?

Sellaista se vaan on. Moni työnantaja ymmärtää, että se on ohimenevä tilanne. Jos isä ei syystä tai toisesta pysty hoitamaan lasta, ei siitä äitiä voi rokottaa. Toki esim. lääkärintodistusta voi vaatia, jos epäilyttää, että lapsi ei oikeasti ole aina sairas.

Ajattelepa itseäsi yrittäjänä joka maksaa muutaman vuoden noita kuluja + vielä tuuraajan palkat. Haluaisitko sinä maksaa? Yrittäjällä ei ole mitään pohjatonta kassaa josta ammennetaan rahaa vaan tuloksilla niitä palkkoja maksetaan..

Valmistele lastasi hyvin ja rehellisesti ennen päiväkotiin viemistä. Tiedä itse, millainen paikka nykypäiväkoti, johon lapsesi viet, oikeasti on. Älä väitä sen olevan muuta kuin se oikeasti on. Älä kävele lapsen mielipiteen ja kokemuksen yli, äläkä väitä lapselle, että päiväkodissa on kivaa ja kavereita, jos lapsi itse kokee, että ei ole kivaa eikä kavereita. Kuuntele, mitä lapsi itse toivoo ja arvioikaa yhdessä perheenä ja päiväkodissa, mitkä ovat mahdollisuudet toteuttaa toiveita vallitsevissa olosuhteissa.

Jos lapsi itkee ja sanoo, että haluaa olla kotona, eikä päiväkodissa, on se hänen kantansa asiaan. Sitä ei saa jättää huomiotta tai kieltää.

Nykyinen varhaiskasvatus edellyttää, että lapsen kanta itseään koskeviin asioihin selvitetään ja dokumentoidaan pätevällä tavalla. Lisäksi selvitetään huoltajien (molemmat huoltajat, ei vain yksi) kanta sekä kasvattajatiimin (hoitaja, sosionomi, opettaja sekä tarvittaessa erityisasiantuntijat) kannat lapsen edun mukaiseen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen.

Näiden kantojen arvioinnin ja neuvottelun myötä laaditaan lapselle varhaiskasvatussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidan ja kehitetään säännöllisesti. Koko prosessia säätelevät lait, asetukset ja toiminnan laatua normittavat asiakirjat (varhaiskasvatuksen perusteet).

Kasvattajatiimi koostuu terveysalan pienten lasten asiantuntijasta (hoitaja), sosiaalisen verkosto- ja perhetyön asiantuntijasta (sosionomi) sekä opetustyön ja sivistysalan asiantuntijasta (opettaja). Lisäksi ovat käytössä oppimispolun mukaiset kuraattori-, psykologi- ja muut erityisasiantuntijapalvelut tarpeiden mukaan. Kunnan lastensuojelu ja varhaiskasvatus sekä maahanmuuttosektori tekevät tiivistä yhteistyötä.

Päoväkodin varhaiskasvatus ei ole ollut enää viiteen vuoteen päivähoitoa lapselle vanhempien työssäkäynnin ajaksi, vanhemman ehdoilla. Varhaiskasvatus on elinikäisen oppimispolun ensimmäinen vaihe, lapsen tarpeista ja kyvyistä lähtevä kasvatus-ja koulutusmuoto. Kotikasvatuksen tuki kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten toimesta.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimalla mikä on hyvä yksityinen erikoislääkäri, varaamalla rahaa siihen ja miten kyyti sinne (mies kuskaa vai mummo?), jos tulee korvatulehdus ja toistuu. Tai on kitarisa- ja nielurisaongelmia. Angiinaa, vatsa tms. Toivottavasti ei tule mitään. Kylmää voi hieman vältellä, viimaa. Ja apteekin tropit, oikea annostus, mikäli sitä saa käyttää lapselle. Kellosta katsotaan ajat, paljonko edellisestä lääkkeestä kului aikaa, ettei tule yliannosta. Ei ole pakko hamstrata liikaa, sopivasti kaappiin. Yskänlääkkeisiin joku perehtyminen myös, että tietää mitä eroja on apteekin lääkkeissä ja lekurin resepti.

Mihin tarvitset erikoislääkäriä? Flunssaan? Yskänlääkkeet on todettu tutkimuksissa hyödyttömiksi. Useimmat taudit lähtee kun sairastaa vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista tuohon flunssa-asiaan. Kerrotteko esimerkkejä miten käytännössä hoidatte tuon viikon, jos lapsi sairastuu esim. sunnuntaina ja koko viikko pitäisi olla hoitamassa lasta? Neljä päivää saa olla tilapäisellä hoitovapaalla, joten otatteko perjantain palkattomaksi vai miten järjestelette sen?

Otan palkattoman. Osa tekee etätöitä (omassa työssä ei mahdollista. Moni vuorottelee puolison kanssa (itse olen yh). Osalla on tukiverkkoja (itsellä ei ole). Monesti olen sairastunut itse tai toinen lapsi, jolloin sairasloma jatkuu.

Positiivista on se että tämä on tilapäinen ongelma. Lapset kasvaa, meillä kouluikäiset ovat jo normiflunssassa pärjänneet itsekseen minun työpäivien ajan.

T. Lastenhoitaja

Pistipä silmään tuo, että lastenhoitajan mielestä sairaan lapsen hoidon ohessa voi tuosta noin tehdä etätöitä.

Ajatteles, että sinäkin voisit ainakin teoriassa tehdä etänä jotain toista duunia ainakin aamuisin ja iltapäivisin, kun paikalla on vain vähän lapsia. Vai voisitko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemukseni mukaan ainakin se altistaa kierteelle, jos tuo lapsen jatkuvasti puolikuntoisena, liian aikaisin päiväkotiin sairastumisen jälkeen.

Eli sairauden tullessa, antakaa lapsen parantua rauhassa ja kunnolla kotona. Vastustuskyky on aina sairastumisen jälkeen heikompi.

Myös lapsen vastustuskykyyn vaikuttaa ravinto, uni, vitamiinien saanti. Eli näistä kannattaa pitää huoli.

Opeta lapsi pesemään kätensä kunnolla jo kotona. Niin että se on hänelle normi. Tosi moni lapsi ei osaa, huljauttaa käsiä vain hanan alla nopeasti ellei olla vahtimassa. Osa sanoo ettei kotonakaan tarvi, kun yritän opettaa kunnollista käsienpesua🙄

Kynnet kannattaa pitää lyhyinä ja siisteinä, jotta käsienpesu on tehokasta. Kynnen alle kertyy helposti bakteereja.

T. Lastenhoitaja

Kysyinkin jo tuossa ylempänä, että miten pitkään lapset ovat yleensä flunssan takia kotona? Lapsi on nyt viikon ollut nuhainen, mutta en voi olla sellaisia aikoja töistä poissa jatkossa.

Kyllä viikko on ihan normaali aika parantua flunssasta.

Niin me muutkin joudutaan olemaan, viemään pomolle sairaslomalappuja ja ottamaan palkattomia. Sitä enemmän näitä tulee, mitä enemmän osa ei voi pitää omia sairasviikkojaan vaan tunkee puolikuntoiset hoitoon ja kouluun.

Jos sä olet korvaamaton töissä, sun pomon pitää hankkia sulle se sairaan lapsen hoitaja.

T. Lastenhoitaja

Ei lapsi tai aikuinen ole puolikuntoinen jos vähän nenä vielä valuu tai yskittää. Se on eri asia jos yleiskunto on huono. Ei yksikään lääkäri kirjota sairaslomaa työssäkäyvälle jos ainoa oire on nuha tai vähän yskittää. Nuha ja yskä voi aikuisellakin kestää viikkoja sairastumisen jälkeen. Tautikaan ei tartu enää parin päivän päästä oireiden alkamisesta.

Kuule, kyllä me se monen monen vuoden ja vielä useamman lapsen kokemuksella aika hyvin erotetaan, millon on pikku jälkinuha, allergia vai tauti vielä päällä. Me myös nähdään ne teidän lapset joka päivä ja usean tunnin ajan, nopeasti oppii mikä on lapsen normaali ja mikä ei.

Ja ihan tosi tosi moni vanhempi valehtelee muille sekä ennenkaikkea itselleen että se oma lapsi on puolikuntoisena päiväkotikuntoinen, koska ei haluta olla pois töistä, ei ole varaa olla pois töistä, ei jakseta olla kotona jne. Etenkin alle 3-vuotiaiden ryhmässä tätä asennetta tai ilmiötä, mitä se sitten onkaan, esiintyy todella paljon. Todella yleistä on myös kuitata lapsen kaikki sairaudet sillä että ainahan niillä nenä valuu, joka ei pidä paikkaansa.

Kuule kyllä te olette diagnosoineet sekä minun että kaverini.lapselle astman lastenhoitajan pätevyydellä.

Onneksi kummallakaan lapsella ei astmaa ollut, vaan se pikku jälkinuha useamman kerran peräkkäin.

Vierailija kirjoitti:

Jatkoin imetystä puolisen vuotta päikyn aloituksen jälkeen ja taapero sairastui korvatulehduksen kahdesti ensimmäisen vuoden aikana.

Toki muutkin asiat parantavat immuunipuolustusta: riittävä uni, ravinteikas ruoka, riittävä ulkoilu ja liikkuminen.

Päiväkodissa ulkoillaan sateellakin, niin laadukkaat kuravermeet (ei mene vesi läpi, eikä hikoa liikaa) on tärkeät.

Kyllä tuo on ollut varmaan vain huonoa tuuria. Ei kai imetys aiheuta korvatulehduksia, ellei sitten imetysasento ole syynä.

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siis siltä, että osan mielestä pitää pysyä kotona viimeiseen räkätippaanasti ja osan mielestä nuha ei ole alun alkaenkaan kovin suuri syy pysyä kotona.

Kyllä, juuri siltä näyttää siellä päiväkodissakin!

Lopputuloksena riittää, että vaikka vain 1/21 osa olisi siä mieltä, että nuhaisena voisi mennä päiväkotiryhmään terveiden lasten ja aikuisten sekaan touhuamaan ja pärskimään, niin 5 päivän sisällä sairaita on vähintään puolet ja seuraavan kolmen viikon jaksossa kaikki ovat sairastuneet kuten heidän kodeissaan perheenjäsenetkin ja sitä kautta 21 perheen työ- ja kouluyhteisötkin suurelta osin.

Siksi päiväkodeissa näkyy uusi ilmiö, etteivät työntekijät hakeudu juurikaan leikkimään ja kosketuksiin räkäisten ja muuten sairaiden lasten kanssa, vaan terveiden pariin. Kun ryhmässä on 12-21 lasta ja vain kaksi hoitajaa paikalla, ei ole ikinä mahdollista, että kaikki saisivat saman verran huomiota.

On kestämätön lähtökohta ajatelka, että sairas lapsi saisi enemmän huomiota, koska potilaana on itkuisempi, väsyneempi ja takertuvampi, siis tarvitsevampi. Terveiden lasten tarpeet kohdistuvat leikinohjaukseen, opetukseen ja kasvatukseen. Eivät sairaanhoitoon ja huonovointisuudesta johtuvaan hoivantarpeeseen sekä aistiärsykkeiden kuormittavuuteen.

Koska henkilöstön pääasiallinen tehtävä ja koulutus on lasten kasvatus ja opetus, suuntautuvat he tähän toimintaan. Mukana roikkuva puolikuntoinen ja itkuinen taapero ei ole millään tavalla kenenkään etu. No, ehkä sen töissä olevan huoltajan työnantajan etu. Hyvä EK! Hienosti pelattu tämä uusi, kokoomusjohtoisesti lanseetattu vaka-laki 2018.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on isä, niin hän yhtä lailla jää hoitamaan sairasta lasta kotiin. Meillä töissä tilanne, jossa vain lapsen äiti jää aina kotiin. 2 v lapsi on sairastellut niin paljon, että kaikki sairauslomapäivät on nykyisin tuolla äidillä palkattomia. Jos isä olisi hoitanut osan lapsen sairasteluista, ei äidille olisi tullut tuota palkatonta.

Missä ihmeen työehtosopimuksessa on mahdollistettu tuollainen? Kuulostaa kamalalta työpaikalta ja sinäkin hieman, kun rivien välistä ymmärrän, että pidät tuota oikeutettuna. Toivottavasti tuo äiti vaihtaa työpaikkaa.

Ihan isosta alasta kyse ja tes löytyy. Eikä tuo sairauspoissaolojen määrä ole mikään vähäinen, vaan luokkaa yli 100 päivää alle vuodessa. Olisihan sekin outoa, että ko. työkaveri ei ole vuoden aikana ollut töissä juuri lainkaan ja silti saisi täyden palkan.

Minä en ymmärrä, miksi tällaisessa tilanteessa työntekijälle pitäisi maksaa täyttä palkkaa, jos hän ei ole töissä. Ainakin omalla alallani on ihan selkeästi tesissä määritelty, että x määrän sairaslomapäiviä jälkeen palkka tippuu y ja kun on ollut z päivää sairauslomalla, niin palkanmaksu keskeytyy. Nuo eivät ole edes mitään pieniä poissaolomääriä, vaan todella isoista määristä on kyse. Eivät siis täyty "peruspertillä" siitä, että vuodessa on jokunen flunssa itsellä ja lapsilla. Ja tilanne on siis tuo, olipa sairauslomapäivien syynä lapsi tai työntekijän oma sairaus. Muutenhan meillä olisi koko ajan porukka sairauslomilla, kun saisi palkan tekemättä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista tuohon flunssa-asiaan. Kerrotteko esimerkkejä miten käytännössä hoidatte tuon viikon, jos lapsi sairastuu esim. sunnuntaina ja koko viikko pitäisi olla hoitamassa lasta? Neljä päivää saa olla tilapäisellä hoitovapaalla, joten otatteko perjantain palkattomaksi vai miten järjestelette sen?

Otan palkattoman. Osa tekee etätöitä (omassa työssä ei mahdollista. Moni vuorottelee puolison kanssa (itse olen yh). Osalla on tukiverkkoja (itsellä ei ole). Monesti olen sairastunut itse tai toinen lapsi, jolloin sairasloma jatkuu.

Positiivista on se että tämä on tilapäinen ongelma. Lapset kasvaa, meillä kouluikäiset ovat jo normiflunssassa pärjänneet itsekseen minun työpäivien ajan.

T. Lastenhoitaja

Pistipä silmään tuo, että lastenhoitajan mielestä sairaan lapsen hoidon ohessa voi tuosta noin tehdä etätöitä.

Ajatteles, että sinäkin voisit ainakin teoriassa tehdä etänä jotain toista duunia ainakin aamuisin ja iltapäivisin, kun paikalla on vain vähän lapsia. Vai voisitko?

Kyllä niitä etätöitä oikeesti voi tehdä, ei toki kokoajan. Sairas lapsi nukkuu myös normaalia enemmän ja haluaa välillä katsella vaikka leffaa.

Käyttämällä ehkäisyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siis siltä, että osan mielestä pitää pysyä kotona viimeiseen räkätippaanasti ja osan mielestä nuha ei ole alun alkaenkaan kovin suuri syy pysyä kotona.

Kyllä, juuri siltä näyttää siellä päiväkodissakin!

Lopputuloksena riittää, että vaikka vain 1/21 osa olisi siä mieltä, että nuhaisena voisi mennä päiväkotiryhmään terveiden lasten ja aikuisten sekaan touhuamaan ja pärskimään, niin 5 päivän sisällä sairaita on vähintään puolet ja seuraavan kolmen viikon jaksossa kaikki ovat sairastuneet kuten heidän kodeissaan perheenjäsenetkin ja sitä kautta 21 perheen työ- ja kouluyhteisötkin suurelta osin.

Siksi päiväkodeissa näkyy uusi ilmiö, etteivät työntekijät hakeudu juurikaan leikkimään ja kosketuksiin räkäisten ja muuten sairaiden lasten kanssa, vaan terveiden pariin. Kun ryhmässä on 12-21 lasta ja vain kaksi hoitajaa paikalla, ei ole ikinä mahdollista, että kaikki saisivat saman verran huomiota.

On kestämätön lähtökohta ajatelka, että sairas lapsi saisi enemmän huomiota, koska potilaana on itkuisempi, väsyneempi ja takertuvampi, siis tarvitsevampi. Terveiden lasten tarpeet kohdistuvat leikinohjaukseen, opetukseen ja kasvatukseen. Eivät sairaanhoitoon ja huonovointisuudesta johtuvaan hoivantarpeeseen sekä aistiärsykkeiden kuormittavuuteen.

Koska henkilöstön pääasiallinen tehtävä ja koulutus on lasten kasvatus ja opetus, suuntautuvat he tähän toimintaan. Mukana roikkuva puolikuntoinen ja itkuinen taapero ei ole millään tavalla kenenkään etu. No, ehkä sen töissä olevan huoltajan työnantajan etu. Hyvä EK! Hienosti pelattu tämä uusi, kokoomusjohtoisesti lanseetattu vaka-laki 2018.

Ikävä kyllä esitit juuri kaltevan pinnan argumentin. Vaikka kaikki ryhmän lapset olisivat aina terveitä, on joku toinen itkuisempi, arempi ja tarvitsevampi. Juuri yllä annoit varhaiskasvattajille perusteet vältellä ja hyljeksiä näitä temperamentiltaan tarvitsevampia lapsia.

Meidän lapsi vaihtoi päiväkotia ja meillä alkoi kamala sairastelukierre. Viime lukuvuonna 17 tautia ja neljä antibioottia. Jouduimme olemaan pois töistä joka toinen viikko. Olen onnellinen, ettemme saaneet potkuja töistä. En ole keksinyt mitä voisimme tehdä toisin, syödään vitamiineja, möyritään luonnossa jne. Ennen sairastettiin 2-3 flunssaa vuodessa. En tiedä tuhosiko korona vastustuskyvyn ( ei ole saanut r) vai onko uudessa paikassa vaan tapana viedä sairaat lapset päiväkotiin. En tiedä selviämmekö jos ensi viikolla alkaa sama kaaos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista tuohon flunssa-asiaan. Kerrotteko esimerkkejä miten käytännössä hoidatte tuon viikon, jos lapsi sairastuu esim. sunnuntaina ja koko viikko pitäisi olla hoitamassa lasta? Neljä päivää saa olla tilapäisellä hoitovapaalla, joten otatteko perjantain palkattomaksi vai miten järjestelette sen?

Otan palkattoman. Osa tekee etätöitä (omassa työssä ei mahdollista. Moni vuorottelee puolison kanssa (itse olen yh). Osalla on tukiverkkoja (itsellä ei ole). Monesti olen sairastunut itse tai toinen lapsi, jolloin sairasloma jatkuu.

Positiivista on se että tämä on tilapäinen ongelma. Lapset kasvaa, meillä kouluikäiset ovat jo normiflunssassa pärjänneet itsekseen minun työpäivien ajan.

T. Lastenhoitaja

Pistipä silmään tuo, että lastenhoitajan mielestä sairaan lapsen hoidon ohessa voi tuosta noin tehdä etätöitä.

Ajatteles, että sinäkin voisit ainakin teoriassa tehdä etänä jotain toista duunia ainakin aamuisin ja iltapäivisin, kun paikalla on vain vähän lapsia. Vai voisitko?

Kyllä niitä etätöitä oikeesti voi tehdä, ei toki kokoajan. Sairas lapsi nukkuu myös normaalia enemmän ja haluaa välillä katsella vaikka leffaa.

Höpsistä. Jos lapsella on ollut viikon verran nuha, hyppii hän todellakin seinille. Ja on väkivaltaa pistää vilkas lapsi katselemaan tuntikausia leffoja. Siitä menee pää sekaisin ihan oikeasti.

Päiväkodissa pikkuisenlin puolikuntoinen lapsi rapauttaa koko ryhmän toiminnan, kotona taas hoituu melkein minkä tahansa ammatin harjoittaminen siinä sairaan lapsen hoidon sivussa.

Koettakaa nyt pitää joku logiikka näissä jutuissanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista tuohon flunssa-asiaan. Kerrotteko esimerkkejä miten käytännössä hoidatte tuon viikon, jos lapsi sairastuu esim. sunnuntaina ja koko viikko pitäisi olla hoitamassa lasta? Neljä päivää saa olla tilapäisellä hoitovapaalla, joten otatteko perjantain palkattomaksi vai miten järjestelette sen?

Otan palkattoman. Osa tekee etätöitä (omassa työssä ei mahdollista. Moni vuorottelee puolison kanssa (itse olen yh). Osalla on tukiverkkoja (itsellä ei ole). Monesti olen sairastunut itse tai toinen lapsi, jolloin sairasloma jatkuu.

Positiivista on se että tämä on tilapäinen ongelma. Lapset kasvaa, meillä kouluikäiset ovat jo normiflunssassa pärjänneet itsekseen minun työpäivien ajan.

T. Lastenhoitaja

Pistipä silmään tuo, että lastenhoitajan mielestä sairaan lapsen hoidon ohessa voi tuosta noin tehdä etätöitä.

Ajatteles, että sinäkin voisit ainakin teoriassa tehdä etänä jotain toista duunia ainakin aamuisin ja iltapäivisin, kun paikalla on vain vähän lapsia. Vai voisitko?

Paikalla ei ole koskaan "vain vähän lapsia". Aamupäivällä ja iltapäivisin päiväkodissa on paikalla 1/3 lakisääteisestä minimi henkilöstömitoituksesta. Tämä perustuu siihen, että ennenaikaan, silloin päivähoidon aikakaudella, lapsia oli vähän paikalla aamuisin ja iltaisin ja työtehtävät koostuivat vain hoidosta ja kasvatuksesta.

Nykyään tehtäviin kuuluu myös opetus, joka onkin suurin painoarvoltaan, siksi henkilöstön rakennemuutos 2018. Hoidon osuus on pienin.

Kyllä hoitajat, sosiaalipedagogit ja opettajat tekevät suuret määrät esim. siivouksen, ruokahuollon, vaatehuollon ja tietotekniikan kirjallisia töitä työn ohessa. Jos opettajan oma lapsi on sairas tai vaikka itse neurologisista tai fysiologisista syistä sairaslomalla, edellyttää työnantaja ainakin eräässä varsin suuressa kunnassa oman työkoneen viemistä kotiin ja työntekoa etänä koskien suunnittelu-, arviointi- ja kirjaustehtäviä, koulutuksia, palavereja ja asiakastyötä. Varhaiskasvatus kärsii johtamistaidon puutteesta ja toimistotyö nähdään noin vain vasemmalla kädellä tapahtuvaksi hommaksi, joka ei vaadi tervettä kehoa, mieltä tai työrauhaa.

Jotkin opettajat iloitsevatkin, että sairastuneena flunssaan saa nämä työtehtävät viimein hoidetuksi tavallaan rauhassa, vaikka kuumeisenakin, omassa kodissaan. Yleensä ne tehdään kaaoksessa suuressa terveiden ja sairaiden lasten laumassa.

Koska henkilöstö- ja työyhteisön johtamispula.

Tervetuloa varhaiskasvatukseen!