14-vuotias ei halua mennä isälleen
Olen yh, huoltajuus minulla. Isänsä kävi haukkumassa nuoren ystävät ja pitää todella kovaa kuria lapsille. 14 ja 11v. Nuori ei halua mennä nyt isälleen ei ole ollut kahteen viikkoon eikä nyt halua mennä. Pikkuveli ei halua mennä kun isoveli ei tule. Mies syyttää minua että minä en vaikuta poikiin. Minä haluaisin että pojilla olisi hyvä suhde isäänsä. Samana saisin vähän hengähdysaikaa ja tavata omaa miestäni. Kuka auttaa mitä tässä tapahtuu? Pojat siis joka toinen vkonloppu isällään, mutta nyt välit on todella jäätävät nuoren puolesta.poika sanoo, että isällä ei ole tietokonetta ja nukkumaan pitää mennä klo11 ja klo21 kotii. Kotona on kotiintuloaika ollut isommat klo 22 ja pienemmällä 21. Muuten ovat saaneet valvoa. 1.8 alkaa kouluun valmistautuminen niin sitten on klo 22 nukkumaanmenoaika.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Olen kai vanhanaikainen äiti. Mutta ei vuorokausirytmi saa keikahtaa täysin edes lomalla. Vaikea opetella nukkumaan meno kun koulu taas alkaa. Mutta tapaamisiin lisää joustoa. Ei täsmälleen joka toinen vkonloppu. Vaan joskus esim harrastuspaikassa metsäretkellä kahvilassa...tai vaikka isän vanhempien luona.
Miksi ei saa keikahtaa? Pikkulapset tietysti erikseen, mutta minun mielestäni teinit saavat valvoa myöhään ja nukkua aamulla pitkään, heillähän on LOMA. Ajoissa nukkumaan opettelun voi aloittaa pari päivää ennen koulun alkua. Ja jos aloittaa vasta koulun alkaessa, niin sitten menee yksi päivä vähillä unilla, ei se niin vaarallista ole. Toki jokainen tuntee itse lapsensa parhaiten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v päättää ite, ei tarvitse mennä.
Jos tuo tietokoneen puuttuminen siis siksi ettei voi pelata yömyöhään tietoneella niin enpä tiedä onko huono juttu. Ja kotiintuloajatkin ihan ok. Onko teillä noin erilaiset käsitykset vanhemmuudeta että hiertää välejä ja etenkin lasten tapaamisiakin.
Lapsista täytyy kantaa myös vastuuta ja että pystyy käymään koulussa ei ole hyväksi valvoa tietokonepelien kanssa aamuyöhön. Opinnoista ei tule mitään väsyneenä.
Sivuhuomautuksena sanon, että pelaaminen voi olla sosiaalista eli kun ei ole tietokonetta, niin ei ole kavereitakaan.
Juuri nyt pojat olivat yhteydessä isäänsä. Eivät halua mennä isälleen. Isä syyttää minua lepsosta kasvatuksesta, kuulema kasvatan nuorisorikollisia. Haukkui muutenkin, en edes tänne kirjoita miten haukkui. Minä ehdotin, että tutustuisi poikien kavereihin vaikka mökillä. Ei ole kuulema tarpeen. Jos pojat ei mene isälleen ei isä maksa lapsista mitään. Tähän mennessä maksanut 300e kuussa. Minä kyllä pojat hoidan. Minun mies ei yhtään ymmärrä eksääni, ihan omaa oksaansa sahaa, kun ei halua tutustua poikien elämään. Sehän on lasten tehtävä irrottautua vanhemmista ja ne tekee sen kavereiden kanssa. Onneksi minulle on varattuna se perheneuvojan aika, saan ymmärrystä tälle tilanteelle. Mutta sanokaa jotain nyt eksästäni. Tuli mieleen yhteiset ajat miten mies sätti minua viinapäissään. Onneksi enää minun ei tarvitse kuunnella eksän haukkumista. Minulla on tallessa kaikki eksäni haukkumisviestit.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v päättää ite, ei tarvitse mennä.
Jos tuo tietokoneen puuttuminen siis siksi ettei voi pelata yömyöhään tietoneella niin enpä tiedä onko huono juttu. Ja kotiintuloajatkin ihan ok. Onko teillä noin erilaiset käsitykset vanhemmuudeta että hiertää välejä ja etenkin lasten tapaamisiakin.
Lapsista täytyy kantaa myös vastuuta ja että pystyy käymään koulussa ei ole hyväksi valvoa tietokonepelien kanssa aamuyöhön. Opinnoista ei tule mitään väsyneenä.
Sivuhuomautuksena sanon, että pelaaminen voi olla sosiaalista eli kun ei ole tietokonetta, niin ei ole kavereitakaan.
Kyllä pojat pelaavat kavereiden kanssa, eli tosi sosiaalista hommaa on. Pelaamisesta en ole yhtään huolissaan. Sanoivat, että 1.8 alkaavat opetella koulurytmiä, itse sanoivat. Että fiksuja nuoria olen kasvattanut.
Ap
14-vuotiaan ei ole mikään pakko mennä isälleen eikä sille asialle voi kumpikaan vanhempi mitään. Katos kun kyse on lapsen oikeudesta tavata muualla asuvaa vanhempaa eikä muualla asuvan vanhemman oikeudesta tavata lasta.
Ei oikein voi pakottaa tuon ikäisiä. Tauko isästä voi tehdä hyvääkin. Parin vuoden päästä alkavat luultavasti kaipaamaan isän seuraa uudelleen ja ymmärtävät paremmin elämän realiteetteja.. Rankkaa se silti on kaikille.
Nimim. Saman käynyt läpi
En ymmärrä miten toinen vanhempi, jonka pitäisi olla 50% vastuussa omista lapsistaan, voi jättäytyä kaikesta vastuusta ja siirtää sen toiselle vanhemmalle, jolle ei jää tällöin lainkaan omaa aikaa.
Onko se edes lapsen oikeus päättää?
Oma eksäni ei tule lainkaan vastaan tapaamisasioissa, joten en tule minäkään. Siellä ollaan niin kuin on sovittu. Lasten etu, ettei vanhempi katkeroidu.
Vierailija kirjoitti:
Juuri nyt pojat olivat yhteydessä isäänsä. Eivät halua mennä isälleen. Isä syyttää minua lepsosta kasvatuksesta, kuulema kasvatan nuorisorikollisia. Haukkui muutenkin, en edes tänne kirjoita miten haukkui. Minä ehdotin, että tutustuisi poikien kavereihin vaikka mökillä. Ei ole kuulema tarpeen. Jos pojat ei mene isälleen ei isä maksa lapsista mitään. Tähän mennessä maksanut 300e kuussa. Minä kyllä pojat hoidan. Minun mies ei yhtään ymmärrä eksääni, ihan omaa oksaansa sahaa, kun ei halua tutustua poikien elämään. Sehän on lasten tehtävä irrottautua vanhemmista ja ne tekee sen kavereiden kanssa. Onneksi minulle on varattuna se perheneuvojan aika, saan ymmärrystä tälle tilanteelle. Mutta sanokaa jotain nyt eksästäni. Tuli mieleen yhteiset ajat miten mies sätti minua viinapäissään. Onneksi enää minun ei tarvitse kuunnella eksän haukkumista. Minulla on tallessa kaikki eksäni haukkumisviestit.
Ap
Jos pojat ei käy isällään, maksaa isä enemmän, kun läsnäolovähennykset jäävät pois (ei osallistu niinä aikoina ruokiin jne). Jos ei maksa, Kela maksaa ja perii isältä. Ellei voi osoittaa maksukyvyttömyyttä.
Otat koneen pois pojilta ja laitat samat rajat kuin isällä. Loppuu se venkoilu. Muuten saat itse lelliä lapsia loppuelämän.
Vierailija kirjoitti:
Otat koneen pois pojilta ja laitat samat rajat kuin isällä. Loppuu se venkoilu. Muuten saat itse lelliä lapsia loppuelämän.
Tähän se ongelma on monilla kun ei ole yhtäläistä linjaa jälkikasvulle erotilanteessa. Meillä oli toisin päin. Olin tiukka, liiankin. Ja isä lepsu. Neii viihtyi isän luona paremmin ja 14v muutti sinne asumaan uusperheeseen. Minulle katkera paikka. Mutta hyvin se lopulta meni. Neidistä kasvoi hieno nuori nainen ja suhde isään syveni ihanalla tavalla.
Meillä isä ryhtyi uuden kumppanin löytymisen jälkeen perumaan ja
siirtämään tapaamisviikonloppuja ja jättämään alakouluikäisen ja teinin keskenään viikonloppuna koko päiväksi, kun oli muuta tärkeämpää menoa. Huusi ja raivosi milloin mistäkin pikkuasiasta, uusi kumppani puolestaan mökötti ja osoitti muutenkin, ettei halunnut lapsia sinne. Lomilla isä teki omia juttujaan, joskus harvoin kävi lasten kanssa pikaisesti jossain ja nekin reissut olivat menivät isän ehdoilla.
Eipä mies halunnut olla lasten kanssa avioliiton aikana, miten sitten olisi nauttinut siitä avioliiton jälkeen. Ei kuulema ollut isätyyppiä eikä hänen olisi koskaan edes pitänyt hankkia lapsia. Eipä vaan tullut mieleen kertoa sitä minulle ajoissa.
Ei ollut ihme, etteivät teinit enää halunneet käydä siellä. Aikani yritin puhua, koska halusin, että lapsilla olisi hyvä isäsuhde, mutta sitten luovutin.
Mulla 11v joka ei halua mennä isänsä luo. Isällä masennus ja burn out jotka tekevät muutenkin katkerasta ja kiukkuisesta miehestä vieläkin kärkkäämmän. Mies ei myöskään ole pitänyt mitään lapsen huonekaluja eron jälkeen eli lapsella ei ole isän kotona mitään omaa.
Lapsi ei ole halukas menemään isän luo ja ymmärrän sen oikein hyvin. Olen kuitenkin tehnyt parhaani ylläpitääkseni heidän suhdettaan ja varmistelen että onhan ollut edes kommunikaatiota tasaisesti.
Mies syyttää minua täysin ja luulee että vaikka en suoraan lapselle häntä haukkuisi niin "asenteeni varmaan paistaa"..
Todella kuluttavaa olla näin kahden tulen välissä jatkuvasti. En haluaisi kertoa miehelle totuutta miksi lapsi ei halua nähdä (tuskin uskoisikaan minua) koska koen sen olevan liikaa jo valmiiksi masentuneelle. En myöskään halua pakottaa tytärtä viettämään aikaa paikassa jossa hänelle ei ole mitään ja isä on kuin myrskyn merkki kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla 11v joka ei halua mennä isänsä luo. Isällä masennus ja burn out jotka tekevät muutenkin katkerasta ja kiukkuisesta miehestä vieläkin kärkkäämmän. Mies ei myöskään ole pitänyt mitään lapsen huonekaluja eron jälkeen eli lapsella ei ole isän kotona mitään omaa.
Lapsi ei ole halukas menemään isän luo ja ymmärrän sen oikein hyvin. Olen kuitenkin tehnyt parhaani ylläpitääkseni heidän suhdettaan ja varmistelen että onhan ollut edes kommunikaatiota tasaisesti.
Mies syyttää minua täysin ja luulee että vaikka en suoraan lapselle häntä haukkuisi niin "asenteeni varmaan paistaa"..
Todella kuluttavaa olla näin kahden tulen välissä jatkuvasti. En haluaisi kertoa miehelle totuutta miksi lapsi ei halua nähdä (tuskin uskoisikaan minua) koska koen sen olevan liikaa jo valmiiksi masentuneelle. En myöskään halua pakottaa tytärtä viettämään aikaa paikassa jossa hänelle ei ole mitään ja isä on kuin myrskyn merkki kokoajan.
Kerro nyt lemmossa totuus sille exällesi, miten hän muuten voi tehdä asioille mitään jos et ole rehellinen? Teet karhunpalveluksen hänelle ja lapsellesi kun kaunistelet asioita!
Vierailija kirjoitti:
Mulla 11v joka ei halua mennä isänsä luo. Isällä masennus ja burn out jotka tekevät muutenkin katkerasta ja kiukkuisesta miehestä vieläkin kärkkäämmän. Mies ei myöskään ole pitänyt mitään lapsen huonekaluja eron jälkeen eli lapsella ei ole isän kotona mitään omaa.
Lapsi ei ole halukas menemään isän luo ja ymmärrän sen oikein hyvin. Olen kuitenkin tehnyt parhaani ylläpitääkseni heidän suhdettaan ja varmistelen että onhan ollut edes kommunikaatiota tasaisesti.
Mies syyttää minua täysin ja luulee että vaikka en suoraan lapselle häntä haukkuisi niin "asenteeni varmaan paistaa"..
Todella kuluttavaa olla näin kahden tulen välissä jatkuvasti. En haluaisi kertoa miehelle totuutta miksi lapsi ei halua nähdä (tuskin uskoisikaan minua) koska koen sen olevan liikaa jo valmiiksi masentuneelle. En myöskään halua pakottaa tytärtä viettämään aikaa paikassa jossa hänelle ei ole mitään ja isä on kuin myrskyn merkki kokoajan.
En käsitä toimintatapaanne. Tuo ikäisen kanssa istutaan pöydän ääreen kolmistaan ja sanotaan suoraan mikä mättää. Jokainen puhuu suunsa puhtaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v päättää ite, ei tarvitse mennä.
Jo
Lapsista täytyy kantaa myös vastuuta ja että pystyy käymään koulussa ei ole hyväksi valvoa tietokonepelien kanssa aamuyöhön. Opinnoista ei tule mitään väsyneenä.
Mitä horiset, ei viikonloppuna ole koulua!
Mulla on samanikäinen poika ja onhan toi sun kotiintuloaika älytön. Miksette sovi exän kanssa yhteisiä pelisääntöjä?
14- vuotiaan kotiintuloajaksi 21 on ihan riittävä, jopa luksusta. Klo 23 nukkumaan on aika myöhäinen. Itse olen sopinut että kesälomaa lukuunottamatta klo 22 on rauhoittumista unille. Silloin on oltava makuuhuoneessa. klo 23 sammuu valot ja tietokoneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla 11v joka ei halua mennä isänsä luo. Isällä masennus ja burn out jotka tekevät muutenkin katkerasta ja kiukkuisesta miehestä vieläkin kärkkäämmän. Mies ei myöskään ole pitänyt mitään lapsen huonekaluja eron jälkeen eli lapsella ei ole isän kotona mitään omaa.
Lapsi ei ole halukas menemään isän luo ja ymmärrän sen oikein hyvin. Olen kuitenkin tehnyt parhaani ylläpitääkseni heidän suhdettaan ja varmistelen että onhan ollut edes kommunikaatiota tasaisesti.
Mies syyttää minua täysin ja luulee että vaikka en suoraan lapselle häntä haukkuisi niin "asenteeni varmaan paistaa"..
Todella kuluttavaa olla näin kahden tulen välissä jatkuvasti. En haluaisi kertoa miehelle totuutta miksi lapsi ei halua nähdä (tuskin uskoisikaan minua) koska koen sen olevan liikaa jo valmiiksi masentuneelle. En myöskään halua pakottaa tytärtä viettämään aikaa paikassa jossa hänelle ei ole mitään ja isä on kuin myrskyn merkki kokoajan.Kerro nyt lemmossa totuus sille exällesi, miten hän muuten voi tehdä asioille mitään jos et ole rehellinen? Teet karhunpalveluksen hänelle ja lapsellesi kun kaunistelet asioita!
Isä ei suostu saman pöydän ääreen kanssani. Ei vastaa viesteihini tällä hetkellä. Meillä on lastenvalvojan tapaaminen syyskuussa joten siellä voin nostaa asian esille. En ole kuitenkaan varma osallistuuko isä vai joudutaanko huoltajuusasioissa käräjille.
Vierailija kirjoitti:
Juuri nyt pojat olivat yhteydessä isäänsä. Eivät halua mennä isälleen. Isä syyttää minua lepsosta kasvatuksesta, kuulema kasvatan nuorisorikollisia. Haukkui muutenkin, en edes tänne kirjoita miten haukkui. Minä ehdotin, että tutustuisi poikien kavereihin vaikka mökillä. Ei ole kuulema tarpeen. Jos pojat ei mene isälleen ei isä maksa lapsista mitään. Tähän mennessä maksanut 300e kuussa. Minä kyllä pojat hoidan. Minun mies ei yhtään ymmärrä eksääni, ihan omaa oksaansa sahaa, kun ei halua tutustua poikien elämään. Sehän on lasten tehtävä irrottautua vanhemmista ja ne tekee sen kavereiden kanssa. Onneksi minulle on varattuna se perheneuvojan aika, saan ymmärrystä tälle tilanteelle. Mutta sanokaa jotain nyt eksästäni. Tuli mieleen yhteiset ajat miten mies sätti minua viinapäissään. Onneksi enää minun ei tarvitse kuunnella eksän haukkumista. Minulla on tallessa kaikki eksäni haukkumisviestit.
Ap
Rajoja pitää olla lapsille, mutta raivoaminen ja ihmisten haukkuminen ei ole oikea tapa "pitää kuria". Se on vahingollista lapsille, ja se pitää sinun tehdä eksälle selväksi. Lasten ei tarvitse alkaa selitellä isälleen, miksi eivät halua mennä sinne. Sinun täytyy olla vahva aikuinen ja ns. puskurina välissä.
Olen kai vanhanaikainen äiti. Mutta ei vuorokausirytmi saa keikahtaa täysin edes lomalla. Vaikea opetella nukkumaan meno kun koulu taas alkaa. Mutta tapaamisiin lisää joustoa. Ei täsmälleen joka toinen vkonloppu. Vaan joskus esim harrastuspaikassa metsäretkellä kahvilassa...tai vaikka isän vanhempien luona.