Onko tiede aina eettistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille vastauksista ja linkeistä! Luulisi että ihminen joutuu sitten jakamaan itsensä niin että katsooko hän jotakin asiaa tieteen silmin vai omin henkilökohtaisin silmin eli luulisi sen olevan jotenkin raskasta ihmiselle itselleen. Eli vaihtaa kytkin tiede-asentoon tai omin henkilökohtaisin silmin-asentoon. Mutta vastauksenne selvensivät asiaa paljon!

Nyt on niin teiniä kamaa ettei mitään rajaa.

Rajoista puheenollen: Ihmisen toimintaa kannattaa hahmottaa neuvotteluprosessina sekä yksilön että yhteisön tasolla, vrt tämä propagoimasi öljytankkerimalli.

Jos et ymmärrä ylempää kappaletta, ei se mitään. Lukeminen usein valaisee. Tsemppiä 👍

Aika törkeä vastaus. Ihmettelen vaan että monet esiintyvät tiede-ihmisinä jossakin mutta sitten kotona itkevät peiton alla aiheeseen liittyen. Eli ovat jotenkin minusta vähän teennäisiä ihmisiä. 

Mitä helv..ä. AP? En pysty seuraamaan ajatuksesi juoksua yhdenkään lauseen vertaa. Mitä sinä yrität saavuttaa tällä 'keskustelulla'?

Sinä et ainakaan ole tiede-ihminen koska vastauksesi ovat niin törkeitä ja ylimielisiä. Tai ehkä tiede-ihmiset ovat vähän "muita parempia" ja ylemmyydentuntoisia sitten. En halua keskustella kanssasi enempää kiitos! -ap

Asia selvä. Mukavaa päivänjatkoa. Joko luit lähettämäni wikipedia-linkin?

Kyllä lukaisin sen lävitse! Hyvä linkki, kiitos! Tuli tällainen assosiaatio linkistä että "hyvä-paha tiede".

Vierailija kirjoitti:

Tieteellä tarkoitat kenties tieteellisen metodin käyttöä? Se on muun muassa itseään korjaava ja kumulatiivinen prosessi. Nuo piirteet tuuppavat sitä eettisyyttä kohti, mutta näyttää sitä edelleen löytyvän tieteen tekijöitä jotka kehittävät aseita.

On myös nk tieteentekijöitä jotka kehittelevät ideologioita. Ja vaativat kivenkovaan että tuollainen samea puuhastelu kuuluu ehdottomasti yliopistoon. Eli päätetään lopputulokset valmiiksi ja sitten ollaan tutkivinaan vaikka oikeasti tuo tutkimus on niiden ennaltapäätettyjen lopputulosten puolustelua ja pönkittämistä.

Tätä moraalikato rehottaa nykyään kauhistuttavan paljon varsinkin yhteiskuntatieteiden (mm sosiologia) alalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään. Guugleta vaikka Mengele. Tai vaikka kaksostutkimukset psykologian historiassa. Esimerkkejä olisi lukemattomia.

Vaatimus tieteen eettisyydelle syntyi WWII:n ja saksalaisten hirmutekojen seurauksena. Tieteen etiikalla pyritään estämään epäeettinen tutkimus ja tutkija joutuu aina ottamaan kantaa tutkimuksensa etiikkaan. Itse olen ihmistieteilijä ja se eettinen puoli huomioidaan aineiston keruussa esim. siinä, miten tutkimushenkilöitä on infottu, onko suostumukset pyydetty ja saatu, miten aineistoa analysoidaan jne. Raportoidessaan tutkimuksestaan tutkija avaa kaikkia näitä kysymyksiä ja kertoo esimerkiksi onko lausuntoa pyydetty ihmistieteiden eettiseltä lautakunnalta. Tänä päivänä eettisyyden vaatimus on korkea ja epäeettisesti toteutettujen tutkimusten artikkeleita on vaikea ellei mahdoton saada julkaistua. Sitä en tiedä miten eettiset kysymykset huomioidaan juuri eläinkokeissa, mielenkiintoinen juttu sinällään.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Törmäsin vaan vähän sellaiseen että kun ollaan osa tutkimusta eli joku käyttää sitä tutkimusmetodia niin siinä on kilpailuhenkisyyttä jopa niin että esim. eläin siitä kärsii kun haetaan itselle meriittejä. Onko tiede siis omien etujen ajamista osin? -ap

Rahoittajan etuja siinä usein haetaan. Monesti rahoittajilla on reunaehtoja sille, mitä tutkimuksissa havaittuja asioita julkaistaan, ja mikä jätetään julkaisematta. Joskus voidaan myös jättää huomiotta muuttujia, jotka veisivät tuloksia rahoittajan kannalta epäedulliseen suuntaan.

Tiedejulkaisuissa on erikseen rahoittajille suunnatut "arvostetut tiedelehdet", ja sitten on tavalliset tiedelehdet, jotka on suunnattu toisille saman alan tieteentekijöille. Rahoittajille suunnatut artikkelit pyritään tekemään mahdollisimman myyviksi, ja niissä on paljon ns. hypetystä.

t. ex-tieteentekijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Törmäsin vaan vähän sellaiseen että kun ollaan osa tutkimusta eli joku käyttää sitä tutkimusmetodia niin siinä on kilpailuhenkisyyttä jopa niin että esim. eläin siitä kärsii kun haetaan itselle meriittejä. Onko tiede siis omien etujen ajamista osin? -ap

Rahoittajan etuja siinä usein haetaan. Monesti rahoittajilla on reunaehtoja sille, mitä tutkimuksissa havaittuja asioita julkaistaan, ja mikä jätetään julkaisematta. Joskus voidaan myös jättää huomiotta muuttujia, jotka veisivät tuloksia rahoittajan kannalta epäedulliseen suuntaan.

Tiedejulkaisuissa on erikseen rahoittajille suunnatut "arvostetut tiedelehdet", ja sitten on tavalliset tiedelehdet, jotka on suunnattu toisille saman alan tieteentekijöille. Rahoittajille suunnatut artikkelit pyritään tekemään mahdollisimman myyviksi, ja niissä on paljon ns. hypetystä.

t. ex-tieteentekijä

Kiitos tästä! Rahasta ja rahoituksesta, tai sen puutteesta tuntuu todella moni asia olevan kiinni tieteessäkin. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusmetodit eivät välttämättä ole eettisiä, esimerkiksi Mengele.

Tieto itsessään ei ole hyvää eikä pahaa.

Mengelen kokeita ei tunnusteta tieteeksi, koska epäeettisyyden lisäksi sen menetelmät oli täysin sattumanvaraisia ja kontrolloimattomia ja siksi tuloksetkin oli ihan huuhaata.

Mutta silti ne antoi tietoja. mm. ihmis eläinkokeet.

Paitsi että ei oikeastaan. Jos tällä palstalla visi kåyttää lainausmerkkejä, tuo +tietoja+ kuuluisi vahvasti sellaisten sisään. Kun se ei enää ole tietoa, jos se on saatu sellaisilla menetelmillä, jotka estää arvioimasta, pitääkö se paikkaansa yleensä, koskaan vai vain jossain erityistapauksissa, ja jos viimeistä, niin missä erityistapauksissa. Mengele ei oikeasti tuottanut MITÄÄN hyödyllistä tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Törmäsin vaan vähän sellaiseen että kun ollaan osa tutkimusta eli joku käyttää sitä tutkimusmetodia niin siinä on kilpailuhenkisyyttä jopa niin että esim. eläin siitä kärsii kun haetaan itselle meriittejä. Onko tiede siis omien etujen ajamista osin? -ap

Rahoittajan etuja siinä usein haetaan. Monesti rahoittajilla on reunaehtoja sille, mitä tutkimuksissa havaittuja asioita julkaistaan, ja mikä jätetään julkaisematta. Joskus voidaan myös jättää huomiotta muuttujia, jotka veisivät tuloksia rahoittajan kannalta epäedulliseen suuntaan.

Tiedejulkaisuissa on erikseen rahoittajille suunnatut "arvostetut tiedelehdet", ja sitten on tavalliset tiedelehdet, jotka on suunnattu toisille saman alan tieteentekijöille. Rahoittajille suunnatut artikkelit pyritään tekemään mahdollisimman myyviksi, ja niissä on paljon ns. hypetystä.

t. ex-tieteentekijä

Oi ituinenkåsitys.

Olen oikeasti tieteentekijå, ja ne arvostetut tiedelehdet on todellakin suunnattu toisille tieteentekijöille - ei rahoittajille, joiden osaaminen ei yleensö edes riitä niiden lukemiseen. Ja olen tehnyt näitå hommia 20 vuotta ja hakenut ja saanut paljon erilaista rahoitusta, mutta ikinä, edes yritysrahitteisissa tilaustöissä, ei ole rajoittaja rajannut mitenkään sitä, mitä tietoja voi julkaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellä tarkoitat kenties tieteellisen metodin käyttöä? Se on muun muassa itseään korjaava ja kumulatiivinen prosessi. Nuo piirteet tuuppavat sitä eettisyyttä kohti, mutta näyttää sitä edelleen löytyvän tieteen tekijöitä jotka kehittävät aseita.

Eli tutkimusmetodejako tarkoitat? Onko eläinten tai lintujen käyttö tutkimusmenetelmänä eettistä? -ap

Ei eläimet koskaan ole tutkimusmenetelmiä. Ne vi olla tutkimusmateriaalia, mutta menetelmä tarkoittaa sitå, mitä, mitä tutkija tekee materiaalille saadakseen vastauksia kysymyksiinsä.

Ja vastaus. Aapeen kysymykseen on, että tiede yrittää olla eettistä, sitä valvotaan ja mietitåån ja sen eteen nähdään kovasti vaivaa, mutta ei se aina silti onnistu.

Pelkästään se, että eläviin ja tunteviin olentoihin suhtaudutaan lähinnä tutkimusmateriaalina kertoo jo paljon siitä, että tiede ei ole eettistä

Ei ole. Tieteellä on ja on ollut räikeän epäeettisiä sekä päämääriä että menetelmiä.

Esimerkki epäeettisestä päämäärästä on vaikka biologisten aseiden kehittely.

Esimerkki epäeettisestä menetelmästä on vaikka se kun joku tutkijaryhmä halusi saada selville psykedeelien (LSD yms.) vaikutuksia ja annosteli sitä reilusti koehenkilöille jotka suljettiin yksin pimeään huoneeseen hallusinoimaan jne. Koehenkilöistä osa traumatisoitui. Jossain dokumentissa kerrottiin tuosta kokeesta vuosikymmenten takaa.

Mitä tulee päämäärien eettisyyteen, niin osa tieteen parissa työskentelevistä on sitä mieltä, että tieteen tekijöiden tehtävä ei ole arvioida niiden eettisyyttä. Osa taas on sitä mieltä, että jokainen yksittäinen tutkija on eettisesti vastuullinen.

On olemassa kansainväliset tieteen eettiset pelisäännöt. Suomessa kaikki yliopistot ja muut tutkimuslaitokset ovat niihin sitoutuneet ja seuraavat Suomen Tiedeakatemian eettisiä periaatteita.

Lisäksi on opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuseettinen neuvottelukunta, joka tuottaa alan materiaalia ja tiedotusta.

Eri tieteen alalla on omat eettiset ohjeet, jotka liittyvät nimenomaan sen alan eettisiin kysymyksiin.

Lisäksi esim. lääketieteessä sekä joissakin ihmistieteellisissä tutkimuksissa, tutkimusta ei voida yleensä tehdä ilman eettisen toimikunnan lausuntoa.

Yliopistossa väitöstutkijan on pakko suorittaa tutkimusetiikkaan liittyvä kurssi nykyään, maisterivaiheessakin oli jo tieteenfilosofiaan liittyviä opintoja (ainakin omalla alallani). Lisäksi tietysti opinnäytetöitä tehdessä ohjaajat sekä muut henkilöt valvovat jo opiskelijan työn eettisyyttä. Etiikan sääntöjen ja kysymysten ymmärtäminen kun ovat osa tutkijan ammattitaitoa.

Etiikkaa tieteessä sekä opetetaan, valvotaan etukäteen että arvioidaan jälkikäteen Suomessa aika hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusmetodit eivät välttämättä ole eettisiä, esimerkiksi Mengele.

Tieto itsessään ei ole hyvää eikä pahaa.

Mengelen kokeita ei tunnusteta tieteeksi, koska epäeettisyyden lisäksi sen menetelmät oli täysin sattumanvaraisia ja kontrolloimattomia ja siksi tuloksetkin oli ihan huuhaata.

Mutta silti ne antoi tietoja. mm. ihmis eläinkokeet.

Paitsi että ei oikeastaan. Jos tällä palstalla visi kåyttää lainausmerkkejä, tuo +tietoja+ kuuluisi vahvasti sellaisten sisään. Kun se ei enää ole tietoa, jos se on saatu sellaisilla menetelmillä, jotka estää arvioimasta, pitääkö se paikkaansa yleensä, koskaan vai vain jossain erityistapauksissa, ja jos viimeistä, niin missä erityistapauksissa. Mengele ei oikeasti tuottanut MITÄÄN hyödyllistä tietoa.

Tuota... tiedätkö sinä edes mitä hän teki?