Oomi lähetti sähkötarjouksen 4.90 €/kk ja 10,50 c/kwh

Hitto että ne sitten yrittää kupata viimeiseen asti, vaikka ihan yleisten tilastojen ja kaikenmaailman futuurien mukaan energian hinta on laskenut ja laskee.

Marraskuussa sähkön hintaa taas nostetaan ja pörssisähköä hehkuttaneet pitävät suunsa kiinni. En ottaisi kahden vuoden sopimusta vaan korkeintaan vuoden. Tuo hinta on ihan ok nykyvertailuissa.

Vierailija kirjoitti:

Sähköyhtiöt on nyt huolissaan siitä että tehdyt sopimuset eivät pädekään ja pitää maksaa korvauksia jos tulee joku hintapiikki taas tulevaisuudessa. Se on outoa, koska sähkökauppa on aina termiinikauppaa: kun teet sähkösopimuksen niin energiayhtiö ostaa koko sopimuksen aíkana kuluttamasi sähkön tyyppikulutusten mukaan futuurimarkkinoilta ja laskuttaa sen sitten sinulta muutaman prosentin voitolla. Mutta viime talvi näytti että tehdyt sopimukset eivät aina pädekään.

Niin, koska sähköyhtiöt eivät suojautuneet hinnannousua vastaan futuurimarkkinoilla. Kun ajat olivat hyvät eikä tullut odottamatonta hintapiikkiä, ne tekivät hyvää tulosta ja johtajille tuli hyvät bonukset.

Sama juttu jos et ota jotain vakuutusta ja laitat säästöt siitä omaan taskuun. Niin kauan kun onnettomuutta ei satu kaikki on hyvin.

Onko täällä matemattisesti älykkäitä ihmisiä? Alla on Helenin sopimusehdoista kohta joka kertoo miten sähkön käyttöhetki vaikuttaa sähkön hintaan. Osaako joku laskea miten tuolla tavalla laskettu sähkön hinta vertailtuu pörssisähköön? Onko tuo nyt hyvä diili vai ei kun perushinta on 8,6 senttiä per kWh?

Kuukausittainen käyttövaikutus lasketaan:

(A-B) / E = c/kWh, missä

A = tuntikohtaisen sähkönkulutuksen (kWh) ja tuntikohtaisten pörssisähkön hintojen (c/kWh) tulojen summa

B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh)

E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)

A = Yhden tunnin kulutus kerrotaan saman tunnin spot-hinnalla, jonka jälkeen nämä kuukauden kaikkien tuntien tulot summataan yhteen. Näin saadaan kuukauden ajalta jokaisen tunnin vaikutus huomioitua, sillä eri tuntien kulutukset ja markkinoilla määräytyvä spot-hinta vaihtelevat suuresti tunneittain.

B = Lasketaan saman kuukauden sähkökulutus yhteensä ja kerrotaan se saman kuukauden spot-hinnan kuukauden keskiarvolla. Tällä tavoin saadaan laskettua, mikä olisi hinta kokonaiskulutukselle spot-hinnan keskiarvon mukaan.

(A-B) = Kun A:sta vähennetään B, nähdään, miten kulutus halpoina ja kalliina tunteina suhteutuu keskiarvoon. Se, onko arvo negatiivinen eli laskua pienentävä vai positiivinen eli laskua kasvattava, määräytyy sen mukaan, onko suurempi osa kuukausikulutuksesta kulutettu halvempana vai kalliimpana tuntina verrattuna koko kuukauden keskiarvoon. Mitä enemmän kuukauden kulutusta saa ohjattua halvoille tunneille, sitä enemmän päästään alle kuukauden keskiarvon.

(A-B) / E = Lopuksi laskettu A-B suhteutetaan kulutukseen jakamalla se kuukauden kulutuksella. Näin saadaan käyttövaikutus eli arvo c/kWh -yksikkönä. Kyse on siis yksinkertaisuudessaan oman kulutuksen tuntihintojen vertaamisesta spot-hinnan kuukauden keskiarvoon nähden.

Vierailija kirjoitti:

Marraskuussa sähkön hintaa taas nostetaan ja pörssisähköä hehkuttaneet pitävät suunsa kiinni. En ottaisi kahden vuoden sopimusta vaan korkeintaan vuoden. Tuo hinta on ihan ok nykyvertailuissa.

Joo, 1-2 kk ehkä ollaan pikkasen yli kiinteän hinnan talvella ja määräaikaiset iloitsevat vaikka pidemmässä juoksussa ne jäävät rutkasti tappiolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköyhtiöt on nyt huolissaan siitä että tehdyt sopimuset eivät pädekään ja pitää maksaa korvauksia jos tulee joku hintapiikki taas tulevaisuudessa. Se on outoa, koska sähkökauppa on aina termiinikauppaa: kun teet sähkösopimuksen niin energiayhtiö ostaa koko sopimuksen aíkana kuluttamasi sähkön tyyppikulutusten mukaan futuurimarkkinoilta ja laskuttaa sen sitten sinulta muutaman prosentin voitolla. Mutta viime talvi näytti että tehdyt sopimukset eivät aina pädekään.

Niin, koska sähköyhtiöt eivät suojautuneet hinnannousua vastaan futuurimarkkinoilla. Kun ajat olivat hyvät eikä tullut odottamatonta hintapiikkiä, ne tekivät hyvää tulosta ja johtajille tuli hyvät bonukset.

Sama juttu jos et ota jotain vakuutusta ja laitat säästöt siitä omaan taskuun. Niin kauan kun onnettomuutta ei satu kaikki on hyvin.

Onko sinulla joku lähde tälle? Käsittääkseni sähköä ei voi myydä kuluttajalle ilman toimitusvarmuusvakuutta eli futuurikaupaksi se menee joka tapauksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Caruna nostaa taas hintoja.

Vaikka jokaiseen peräkylään olisi vedetty maakaapeli, hinta ei laske koskaan. Ulkomainen pörssiyhtiö lypsää suomalsisia loppuun asti!

Kiitos Pekka, kiitos.

Minun Peka on niiin hyva

T:Antonio

Paneeko se suakin perseeseen?

Varmaan kuivalla vielä

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei huomaa että noissa on usein myös kulutusvaikutus hintaan eli hinta riippuu mihin kellonaikaan sähköä kuluu.

Veikkaan että se kulutusvaikutuskin vaikuttaa lähinnä laskua kasvattavasti tai vähintäänkin tuntihinnan laskussa on joku säälittävän pieni raja kun taas ylöspäin voi raketoida loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

Sähköyhtiöiden rahastus on loputonta. Vaikka Olkiluoto 3 jauhaa sähköä, hilataan ensi talvena hinnat ylös! Mind these words.

Kun sähköntarve alkaa lähestyä, niin OL3 menee huoltoon. Varma tieto.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä matemattisesti älykkäitä ihmisiä? Alla on Helenin sopimusehdoista kohta joka kertoo miten sähkön käyttöhetki vaikuttaa sähkön hintaan. Osaako joku laskea miten tuolla tavalla laskettu sähkön hinta vertailtuu pörssisähköön? Onko tuo nyt hyvä diili vai ei kun perushinta on 8,6 senttiä per kWh?

Kuukausittainen käyttövaikutus lasketaan:

(A-B) / E = c/kWh, missä

A = tuntikohtaisen sähkönkulutuksen (kWh) ja tuntikohtaisten pörssisähkön hintojen (c/kWh) tulojen summa

B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh)

E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)

A = Yhden tunnin kulutus kerrotaan saman tunnin spot-hinnalla, jonka jälkeen nämä kuukauden kaikkien tuntien tulot summataan yhteen. Näin saadaan kuukauden ajalta jokaisen tunnin vaikutus huomioitua, sillä eri tuntien kulutukset ja markkinoilla määräytyvä spot-hinta vaihtelevat suuresti tunneittain.

B = Lasketaan saman kuukauden sähkökulutus yhteensä ja kerrotaan se saman kuukauden spot-hinnan kuukauden keskiarvolla. Tällä tavoin saadaan laskettua, mikä olisi hinta kokonaiskulutukselle spot-hinnan keskiarvon mukaan.

(A-B) = Kun A:sta vähennetään B, nähdään, miten kulutus halpoina ja kalliina tunteina suhteutuu keskiarvoon. Se, onko arvo negatiivinen eli laskua pienentävä vai positiivinen eli laskua kasvattava, määräytyy sen mukaan, onko suurempi osa kuukausikulutuksesta kulutettu halvempana vai kalliimpana tuntina verrattuna koko kuukauden keskiarvoon. Mitä enemmän kuukauden kulutusta saa ohjattua halvoille tunneille, sitä enemmän päästään alle kuukauden keskiarvon.

(A-B) / E = Lopuksi laskettu A-B suhteutetaan kulutukseen jakamalla se kuukauden kulutuksella. Näin saadaan käyttövaikutus eli arvo c/kWh -yksikkönä. Kyse on siis yksinkertaisuudessaan oman kulutuksen tuntihintojen vertaamisesta spot-hinnan kuukauden keskiarvoon nähden.

Helenin sopimusehdoissa kuvattu laskentatapa ottaa huomioon sähkönkulutuksen ajankohdan ja pörssisähkön tuntikohtaiset hinnat. Tämäntyyppinen hinnoittelu voi olla edullisempi niille asiakkaille, jotka pystyvät siirtämään sähkönkulutustaan edullisemmille tunneille.

Vertaillaanpa tätä pörssisähköön:

Pörssisähkössä maksat sähköstä sen hetkisen hinnan, joka määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta voi vaihdella suurestikin päivän eri aikoina ja vuoden eri kuukausina.

Jos pystyt siirtämään sähkönkulutuksesi ajankohtia, jolloin sähkön hinta on pörssissä matalimmillaan, voit säästää rahaa pörssisähkösopimuksessa. Toisaalta, jos kulutuksesi ajoittuu ajankohtiin, jolloin sähkön hinta on korkea, saatat maksaa enemmän kuin Helenin sopimuksessa.

Jotta voitaisiin arvioida, kumpi sopimus on sinulle edullisempi, pitäisi tuntea sähkönkulutuksesi jakauma eri aikoina päivästä ja vuodesta, sekä pörssisähkön hintojen vaihtelut.

Perushinnan osalta, mainitsit että se on 8,6 senttiä per kWh. Tämä hinta on kiinteä ja maksat sen riippumatta siitä, minkä aikaan päivästä tai vuodesta sähköä käytät. Helenin sopimuksen laskentakaava ottaa huomioon myös ajankohdan, jolloin sähköä käytetään, joten sen lopullinen hinta voi olla korkeampi tai matalampi riippuen siitä, milloin sähköä kulutat.

Lopullinen päätös siitä, kumpi sopimus on edullisempi, riippuu siis omasta sähkönkulutuksestasi ja siitä, kuinka hyvin pystyt ohjaamaan kulutustasi edullisemmille tunneille. Jos et pysty ohjaamaan kulutustasi, voi olla että kiinteähintainen sopimus on sinulle edullisempi. Jos taas pystyt joustavasti siirtämään kulutustasi, voi Helenin sopimus olla sinulle edullisempi.

Fakta kuitenkin on että jos sähkönkulutus on jokseenkin tasaista läpi vuorokauden, niin pörssisähkö tulee edullisimmaksi hieman kalliimmista talvikuukausista huolimatta kun keväällä taas mennään nollan tuntumaan. Ei ne sähköfirmat katteetonta sähköä myy määräaikaisissaan vaan samalla pörssisähköllä johon isketään voitot päälle.

Mulla on Oomi.

4,90 e/kk

19,90 snt/kWh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköyhtiöt on nyt huolissaan siitä että tehdyt sopimuset eivät pädekään ja pitää maksaa korvauksia jos tulee joku hintapiikki taas tulevaisuudessa. Se on outoa, koska sähkökauppa on aina termiinikauppaa: kun teet sähkösopimuksen niin energiayhtiö ostaa koko sopimuksen aíkana kuluttamasi sähkön tyyppikulutusten mukaan futuurimarkkinoilta ja laskuttaa sen sitten sinulta muutaman prosentin voitolla. Mutta viime talvi näytti että tehdyt sopimukset eivät aina pädekään.

Niin, koska sähköyhtiöt eivät suojautuneet hinnannousua vastaan futuurimarkkinoilla. Kun ajat olivat hyvät eikä tullut odottamatonta hintapiikkiä, ne tekivät hyvää tulosta ja johtajille tuli hyvät bonukset.

Sama juttu jos et ota jotain vakuutusta ja laitat säästöt siitä omaan taskuun. Niin kauan kun onnettomuutta ei satu kaikki on hyvin.

Onko sinulla joku lähde tälle? Käsittääkseni sähköä ei voi myydä kuluttajalle ilman toimitusvarmuusvakuutta eli futuurikaupaksi se menee joka tapauksessa?

Lähde on se että jotkut menivät konkkaan viime talvena. Se ei olisi ollut mahdollista jos olivat suojautuneet futuureilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei huomaa että noissa on usein myös kulutusvaikutus hintaan eli hinta riippuu mihin kellonaikaan sähköä kuluu.

Sehän vasta kuulostaakin unelmalta päivittäin tihrustaa jotain hintataulukkoa ja ajoittaa pyykinpesu juuri minuutilleen tiettyyn aikaan.

Jokos se tuntisähkö kohta muuten muuttuu varttisähköksi? Vielä tiuhempan saa olla kyttäämässä kun tunnin sijaan vartin pätkiä, ai että.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on Oomi.

4,90 e/kk

19,90 snt/kWh

Saatko bonnusta? Olet hyvä asiakas Ohmille.

Vierailija kirjoitti:

Marraskuussa sähkön hintaa taas nostetaan ja pörssisähköä hehkuttaneet pitävät suunsa kiinni. En ottaisi kahden vuoden sopimusta vaan korkeintaan vuoden. Tuo hinta on ihan ok nykyvertailuissa.

Nehän ennusteli n. 10 centin keskihintoja ensitalvelle, ei kuulosta kauhealta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on Oomi.

4,90 e/kk

19,90 snt/kWh

Täytyy olla varakas että on varaa maksaa noin paljon - onnea!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on Oomi.

4,90 e/kk

19,90 snt/kWh

Saatko bonnusta? Olet hyvä asiakas Ohmille.

En saa. Ollut muutaman vuoden. Aion vaihtaa toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti ottaa, onhan tuo ihan kohtalainen jos arvostaa mielenrauhaa.

Samaa mieltä ja kun nipistää siitä aiemmasta totutusta kulutuksesta ns löysät pois niin helposti saa kulutusta vähennettyä sen verran, ettei sähkölasku juurikaan kasva vaikka entinen/nykyinen soppari olisi joku 5 senttiä/kWh.

Ja tuohan on tosi maltillinen hinta kun vertaa vaikka heleniin. Sehän nosti viime syksynä kahteen otteeseen hintoja niin, että lopulta hinta taisi olla joku 53 senttiä/kWh.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä matemattisesti älykkäitä ihmisiä? Alla on Helenin sopimusehdoista kohta joka kertoo miten sähkön käyttöhetki vaikuttaa sähkön hintaan. Osaako joku laskea miten tuolla tavalla laskettu sähkön hinta vertailtuu pörssisähköön? Onko tuo nyt hyvä diili vai ei kun perushinta on 8,6 senttiä per kWh?

Kuukausittainen käyttövaikutus lasketaan:

(A-B) / E = c/kWh, missä

A = tuntikohtaisen sähkönkulutuksen (kWh) ja tuntikohtaisten pörssisähkön hintojen (c/kWh) tulojen summa

B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh)

E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)

A = Yhden tunnin kulutus kerrotaan saman tunnin spot-hinnalla, jonka jälkeen nämä kuukauden kaikkien tuntien tulot summataan yhteen. Näin saadaan kuukauden ajalta jokaisen tunnin vaikutus huomioitua, sillä eri tuntien kulutukset ja markkinoilla määräytyvä spot-hinta vaihtelevat suuresti tunneittain.

B = Lasketaan saman kuukauden sähkökulutus yhteensä ja kerrotaan se saman kuukauden spot-hinnan kuukauden keskiarvolla. Tällä tavoin saadaan laskettua, mikä olisi hinta kokonaiskulutukselle spot-hinnan keskiarvon mukaan.

(A-B) = Kun A:sta vähennetään B, nähdään, miten kulutus halpoina ja kalliina tunteina suhteutuu keskiarvoon. Se, onko arvo negatiivinen eli laskua pienentävä vai positiivinen eli laskua kasvattava, määräytyy sen mukaan, onko suurempi osa kuukausikulutuksesta kulutettu halvempana vai kalliimpana tuntina verrattuna koko kuukauden keskiarvoon. Mitä enemmän kuukauden kulutusta saa ohjattua halvoille tunneille, sitä enemmän päästään alle kuukauden keskiarvon.

(A-B) / E = Lopuksi laskettu A-B suhteutetaan kulutukseen jakamalla se kuukauden kulutuksella. Näin saadaan käyttövaikutus eli arvo c/kWh -yksikkönä. Kyse on siis yksinkertaisuudessaan oman kulutuksen tuntihintojen vertaamisesta spot-hinnan kuukauden keskiarvoon nähden.

Sähkön hinta | Halvimmaksi väitetty sopimus ei välttämättä ole halvin: https://www.hs.fi/talous/art-2000009638049.html

Luepa tuo.