Minkälaiseen naiseen miehet ihastuvat hetkessä ja palavasti?

Vierailija kirjoitti:

Outoa, mutta tietynlainen epävakaus tuntuu kiehtovan miehiä. Omani on jaksanut minua jo yli 15 vuotta, vaikka kaikella järjellä olisi kuulunut jo lähteä lätkimään. Jos mies käyttäytyisi samoin kuin itse käyttäydyn, olisin varmasti eronnut. En ole koskaan pettänyt, mutta flirttailen usein ja teen sitä tilanteissa tiedostamatta. Itseäni ainakin ärsyttäisi moinen suunnattomasti. Saatan yhtäkkiä päättää vaihtaa alaa ja hakeutua töihin jonnekin, mistä ei ole minkäänlaista kokemusta. Tai alkaa opiskella jotain ihan ufoa. Jos kiinnostun jostain, paneudun siihen täysillä ja olen siitä jonkun aikaa hirveän innoissani, kunnes kiinnostuksen kohde vaihtuu taas. Kyse on välillä eri urheilulajeista, taide-aineista, kokkaamisesta/leipomisesta, pihan hoidosta, puutarhajutuista, eläimistä, matkailusta, shakista, ihan mitä vain ja yhtäkkiä kohde vain muuttuu lennossa ja suuntaan kaiken intohimon siihen johonkin tiettyyn. Kaikenlaisia sosiaalisia tempauksia, projekteja ja vapaaehtoistöitä on koko ajan menossa ja miehen on vaikea pysyä kärryillä suunnitelmistani. Ei pysty ennakoimaan seuraavia liikkeitäni.

Sitten taas toisessa hetkessä saatan olla todella surullinen ja annan kodin vain räjähtää enkä jaksa laittaa ruokaa. Kun olen saanut taas vähän aikaa uida syvissä vesissä, nousen taas kuin Fenix-lintu ja alan harrastaa triathlonia tai menen avoimeen yliopistoon opiskelemaan jotain humanistisia tieteitä tai raakaruokakurssille. Rahan käyttö on holtitonta. En elä velaksi, mutta tilit on usein tyhjänä. Itse en jaksaisi itseäni parisuhteessa, en ymmärrä, miksi mies jaksaa. Ja niin on edellisetkin jaksaneet.

Onko teillä kodin kunto ja ruoanvalmistus yksin sinun vastuullasi oleva asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan ok näköinen, sellainen perussöpö pienikokoinen pitkähiuksinen nainen. Luonteen avoimuus on mielestäni se ekstra-tekijä, minkä vuoksi romanttisia avauksia on aina sadellut.

Jos olen miehestä siinä mielessä kiinnostunut, alan puoliväkisinkin vahingossa vähän flirtiksi, johon on ihastuneet monet kiinnostavat, itsevarmat miehet. Kukapa ei pitäisi siitä tunteesta, kun joku tykkää, ja sitähän flirtti luo? Jos taas en tunne kipinää, niin olen kuitenkin luonnostani muita kuunteleva ja sosiaalinen, mihin on sitten ihastunut moni hieman ujompi tapaus, kun kokee saavansa kerrankin huomiota. Tämän myötä olen iän myötä opetellut tietoisesti tietyn etäisyyden pitämistä, ei ole tarkoitus luoda turhia toiveita.

Näkisin, että tärkein tekijä siihen että ihastusta on tunnustettu usein on se, että pidän ihmisistä ja he aistivat sen. Kun saa toiset kokemaan olonsa mukavaksi ja hyväksytyksi, niin ihmiset ihastuvat siihen hyvän olon lähteeseen. Ei niinkään hiuksiin/älyyn/mihinkään yksittäiseen piirteeseen.

Joissain naisissa on se piirre, että tykkäävät miltei kaikista miehistä. Silloin myös miehet aistivat ja huomaavat sen.

Kun ollaan naisporukassa, niin nämä naiset ovat ihan tavallisia ja juttelevat kuten muutkin.

Kun porukkaan ilmestyy yksikin mies niin tämäntyyppisen naisen käytös muuttuu. Alkaa juuri flirttailu, nauravat enemmän, eleet muuttuvat jne.

Muut naiset saattavat jatkaa juttuaan ja olemistaan kuten ennnenkin kun mies/miehet ilmestyivät paikalle.

No, on sanomattakin selvää keneen miehet kiinnitävät huomionsa tai keneen ihastuvat ensiksi. Hiveleehän se miestä.

Ei ulkonäkö ole välttämättä silloin ole se tärkein. Toki jos porukassa on kaksi tällaista naista niin silloin ehkä ulkonäkin vaikuttaa.

Naisen elekieli ja aistittava kiinnostus miehistä on ehkä se magia.

Kun joku sitä magiaa kysyi.

No voi hyvänen aika. Jos ei se nainen ole kaunis niin ei auta mitään tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan ok näköinen, sellainen perussöpö pienikokoinen pitkähiuksinen nainen. Luonteen avoimuus on mielestäni se ekstra-tekijä, minkä vuoksi romanttisia avauksia on aina sadellut.

Jos olen miehestä siinä mielessä kiinnostunut, alan puoliväkisinkin vahingossa vähän flirtiksi, johon on ihastuneet monet kiinnostavat, itsevarmat miehet. Kukapa ei pitäisi siitä tunteesta, kun joku tykkää, ja sitähän flirtti luo? Jos taas en tunne kipinää, niin olen kuitenkin luonnostani muita kuunteleva ja sosiaalinen, mihin on sitten ihastunut moni hieman ujompi tapaus, kun kokee saavansa kerrankin huomiota. Tämän myötä olen iän myötä opetellut tietoisesti tietyn etäisyyden pitämistä, ei ole tarkoitus luoda turhia toiveita.

Näkisin, että tärkein tekijä siihen että ihastusta on tunnustettu usein on se, että pidän ihmisistä ja he aistivat sen. Kun saa toiset kokemaan olonsa mukavaksi ja hyväksytyksi, niin ihmiset ihastuvat siihen hyvän olon lähteeseen. Ei niinkään hiuksiin/älyyn/mihinkään yksittäiseen piirteeseen.

Tämä, miehet ovat hulluna petite-naisiin. Täytyy myöntää että itsekin olen, ei voi mitään että nainen (huom. aikuinen) suloisilla kasvoilla ja syliin nostettavalla varrella saa hullaantumaan niin, ettei melkein voi itselleen mitään. t. Mies

Muhun ihastutaan usein ja oon tosi tuulella käyvä, eläväinen ois kai kaunis sana mut myönnän kyl olevani epävakaa. Oma trauma pohja aiheuttaa sitä. Usein saan kehuja silmissäni ja sit vartalo ihan ok, moni mies on sanonut et mun iho on tosi pehmeä.

Näillä naisilla viiraa päässä ja pahasti. Ovat usein myös kauniita, mutta sisin on mätä. Miehet kun välittävät vain ulkonäöstä. Mieheni ex on tämmöinen sekopää. Kuvankaunis nainen, mutta aivan sairas ja jutut on ihan sairaita, mutta miehiä riittää. En tiedä kumpaako säälin enemmän, tätä naista vai häneen langenneita miehiä.

Jokainen mies on yksilöllinen ja ihastumisen syitä voi olla monia. Jotkin piirteet, jotka usein vetävät miehiä puoleensa, voivat olla itsevarmuus, huumorintaju, aitous ja positiivinen asenne. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen, eikä ole olemassa yhtä "magneettia" tai tiettyä kaavaa, joka toimii kaikkien kohdalla. Tärkeintä on olla oma itsesi ja löytää joku, joka arvostaa juuri sinua sellaisena kuin olet.

Näitä ihastumisia puolin ja toisin tulee paljon elämän aikana, todellinen mittari on mielestäni se, että pystyy sitoutumaan ja rakastamaan toista läpi elämän, myös vaikeina aikoina. Ulkonäkö ei siinä hommassa auta, vaan se millainen ihminen todella on henkisesti ja psyykkisesti.

Täällä on pitkät listat eri ominaisuuksia, joita ihastuttavalla naisella on. OK - sitähän ap toki kysyi. Mutta sanoisin kuitenkin näin että naista ei valita kuin uutta autoa autokaupassa: Ensin mieleinen merkki malli/muodot ja sitten lisävarustelistalta ruksitaan toivotut ominaisuudet.

Minullakin on mielessäni ominaisuuksia joista naisessa tykkään. Silti olen elämässäni tavannut paljon naisia jotka ovat ulkonäöltään tai muutenkin ihan muuta kuin mistä tavallisesti tykkään, mutta aivan kertakaikkisen ihastuttavia ja mukavia. Eli lopulta asian ratkaisee - kokoNAISUUS. Ole siis rohkeasti oma itsesi.

Lopuksi mietelause kaikille kanssakohtalotovereille, eli miehille. Olen 55 vuotias ja elämän kokemusta on kertynyt myös vastakkaisesta sukupuolesta. Paras neuvo mitä voi antaa on vanha klassikko, jonka sanon täysin ilman sarvia, hampaita, piikkejä ja okaita: Naista ei ole tehty ymmärrettäväksi, vaan rakastettavaksi.

N59 kirjoitti:

Näitä ihastumisia puolin ja toisin tulee paljon elämän aikana, todellinen mittari on mielestäni se, että pystyy sitoutumaan ja rakastamaan toista läpi elämän, myös vaikeina aikoina. Ulkonäkö ei siinä hommassa auta, vaan se millainen ihminen todella on henkisesti ja psyykkisesti.

Tämä osuu asian ytimeen. Juuri näin se on. M56

Nainen, joka olemuksellaan, eleillään ja teoillaan osoittaa, että tarvitsee miestä, osoittaa tätä kohtaan kiinnostusta ja nauttii tämän seurasta - ei ressukkana, vaan fundamentaalisena elämänasenteena, molemminpuoliseen tasaveroisen vuorovaikutukseen.

Valitettavan moni suominainen on erehtynyt kuvittelemaan, että kylmäkiskoisuus, tunteiden väheksyntä ja oman itsenäisyyden korostaminen ("mä en tarvii ketään", "ei tartte auttaa") herättää kunnioitusta kanssaihmisissä. Me ollaan täällä toisiamme varten ja voidaan yhdessä tehdä tää arjen taaperrus toisillemme siedettävämmäksi!

Jo hymy ja silmiin katsominen tekevät paljon ja pelkästään kysymällä aidosti tarkoittaen "Mitä sulle kuuluu?" saa tämänkin miehen sydämen läikähtämään.

Ei oikeastaan kehenkään ihan suin päin.

Vierailija kirjoitti:

Nainen, joka pitää itsestään huolta ja on iloinen, empaattinen ja haluaa tehdä ja kokea asioita.

Väitän, että monen suomalaisen miehen erektio-ongelmien syynä on sohvalla makaava, sipsejä roiskuttava nariseva akka, jota ei kiinnosta tehdä mitään.

Sohvaansa rakastuneet miehet on pahempi ongelma.

Älytön kysymys. Ei siihen ole mitään vastausta. Jokainen ihmissuhde on erityisasia.

Vierailija kirjoitti:

Älytön kysymys. Ei siihen ole mitään vastausta. Jokainen ihmissuhde on erityisasia.

Eihän ole. Toiset ovat suositumpia, kuin toiset. Ulkonäkö on suurin määrittävä tekijä tässä. Sitten tulevat vasta hymyt, ilot ja avoimuudet.

Kauniit silmät ja kasvonpiirteet kiinnittävät huomioni.

Vierailija kirjoitti:

Seksistä nauttivaan. 

Ei tätä tiedetä siinä vaiheessa kun ensisilmäyksellä ihastutaan.

... sitäpaitsi ei muuten pidä paikkaansa aina, minä nautin seksistä naisena, mutta varmaan 7/10 poikaystävistä jo nuorena, saati miehistäni vanhempana ovat olleet sellaisia joille seksi ei ole tärkeää ja minä en saa heiltä tarpeekseni. Ihme pihtar...ta noi miehet.

Eli sinulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kirjoittamasi ahdisti ja hengästytti jo minuakin, joten en ymmärrä miestäsi minäkään..

Vierailija kirjoitti:

Outoa, mutta tietynlainen epävakaus tuntuu kiehtovan miehiä. Omani on jaksanut minua jo yli 15 vuotta, vaikka kaikella järjellä olisi kuulunut jo lähteä lätkimään. Jos mies käyttäytyisi samoin kuin itse käyttäydyn, olisin varmasti eronnut. En ole koskaan pettänyt, mutta flirttailen usein ja teen sitä tilanteissa tiedostamatta. Itseäni ainakin ärsyttäisi moinen suunnattomasti. Saatan yhtäkkiä päättää vaihtaa alaa ja hakeutua töihin jonnekin, mistä ei ole minkäänlaista kokemusta. Tai alkaa opiskella jotain ihan ufoa. Jos kiinnostun jostain, paneudun siihen täysillä ja olen siitä jonkun aikaa hirveän innoissani, kunnes kiinnostuksen kohde vaihtuu taas. Kyse on välillä eri urheilulajeista, taide-aineista, kokkaamisesta/leipomisesta, pihan hoidosta, puutarhajutuista, eläimistä, matkailusta, shakista, ihan mitä vain ja yhtäkkiä kohde vain muuttuu lennossa ja suuntaan kaiken intohimon siihen johonkin tiettyyn. Kaikenlaisia sosiaalisia tempauksia, projekteja ja vapaaehtoistöitä on koko ajan menossa ja miehen on vaikea pysyä kärryillä suunnitelmistani. Ei pysty ennakoimaan seuraavia liikkeitäni.

Sitten taas toisessa hetkessä saatan olla todella surullinen ja annan kodin vain räjähtää enkä jaksa laittaa ruokaa. Kun olen saanut taas vähän aikaa uida syvissä vesissä, nousen taas kuin Fenix-lintu ja alan harrastaa triathlonia tai menen avoimeen yliopistoon opiskelemaan jotain humanistisia tieteitä tai raakaruokakurssille. Rahan käyttö on holtitonta. En elä velaksi, mutta tilit on usein tyhjänä. Itse en jaksaisi itseäni parisuhteessa, en ymmärrä, miksi mies jaksaa. Ja niin on edellisetkin jaksaneet.

Ihailen naisia, joilla on omia ajatuksia ja itsetuntoa ilmaista niitä tavalla, joka ei tarkoita toisten polkemista. Toki myös feminiinisyys vetoaa ja toki sitäkin voi ilmaista monella tapaa feminiininen voi olla pukeutumatta erityisen feminiinisesti. Naisissa kauneinta ovat pienet yksityiskohdat: korvan kaari, kaula, silmät, kädet.

Muistan nuorena kuinka ystäväni sai lähes kaikki ne joista itse oli kiinnostunut ihastumaan itseensä koska hän oli nätti, mutta myös aina hyvin iloinen, hymyilevä ja flirttaili avoimesti, kiinnitti miehiin huomiota, mielisteli ja antoi ymmärtää että on kiinnostunut.

Miesten ei siis tarvinnut arvailla hänen suhteensa.

Tosin ei tämä hänen avoimen flirtti/ehkä vähän tyrkky hupakko tyyli ihan kaikkiin purrut mut suureen osaan kai.

Helposti seksiä ja pitkäaikaisessa suhteessa ensitapaamisesta lähtien antavat naiset, kuten fb tai fwb, ovat jokamiehen unelmia. Ei tässä asiassa sen enempää tarvii ihmitellä, mitä naisia miehet metsästävät.