Minkälaiseen naiseen miehet ihastuvat hetkessä ja palavasti?

Hauska kyllä kun kyllähän me kaikki naiset saamme miehiä, useitakin halutessamme niin tänne sitten tullaan ne omat ominaisuudet kertomaan.

Vierailija kirjoitti:

Hauska kyllä kun kyllähän me kaikki naiset saamme miehiä, useitakin halutessamme niin tänne sitten tullaan ne omat ominaisuudet kertomaan.

Tämän ketjun alkuperäinen kysymys olikin osoitettu miehille, millaiseen naiseen miehet ihastuvat palavasti ja hetkessä. Ja kivaa on, kun miehet oikeasti vastaavat, niin vastaukset ovat suoraviivaisia ja rehellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä on ketju täynnä naisia kertomassa omasta ihanuudestaan. Haluaisin kuulla miehiltä oikeita vastauksia. 

Koska naiset haluavat kääntää miesten vastaukset sellaiseksi, jotta miehen ihastuminen vastaisi naisen ihastumista. Eli naiset toivoisivat ihastumisen olevan miehelle yhtä monimutkainen prosessi, kuin se on naisille. Mutta tässä on minun rehellinen vastaukseni miehenä:

- Olen ollut ihastunut monen ikäisiin ja näköisiin naisiin. Naisen on kuitenkin oltava minun silmääni kaunis. Kauniita naisia on miljoonaa eri tyyppiä; ei kuten miehissä, että on vain yksi hyväksytty komea miestyyppi.

- Naisen on oltava mukava ja keskustelun vastavuoroista. Feminiinen energia virtaa naisesta ulos asti. Nainen ei teeskentele olevansa "hyvä jätkä", vaan nauttii miehen kanssa keskustelusta naisena.

- Nainen tykkää kiusata ja flirttailla. Naisesta täytyy näkyä se, että hän on sinut miesten kanssa, eikä hänestä näy traumoja ja inhoa miehiä kohtaan.

Siinä minun ajatukseni. Joku mies voi jatkaa tai kumota tämän, jos on jonkun mielestä ihan potaskaa.

Ihan asiallinen kirjoitus, mutta yksi juttu tuossa ihmetyttää.

Miksi nainen ei saisi olla "hyvä jätkä"?

Mitä paheksuttavaa siinä on, jos nainen olisi hyvä jätkä ja kiva kaveri?

Ei siinä mitään vikaa ole. Ehkä viittasin sillä lähinnä maskuliiniseen energiaan ja sen esille tuomiseen. Minä haluan naiselta feminiinisen lähestymistavan, jotta minun on helppo olla itse miehenä maskuliininen. Harvoin tällaiseen tilanteeseen toki ajautuu, jos minun tapauksessani enää koskaan, mutta nuoruuden ihastumisista on kokemusta juuri tällä kaavalla.

Feminiininen lähestymistapa? Mikä se on? Miten pitää lähestyä feminiinisesti?

Feminiinen energia. Naisesta näkyy, että hän nauttii olla nainen ja haluaa jutella miehelle feminiinisessä energiassa. Sitä on hankala selittää, mutta mieti, mikä on omasta mielestäsi mies, jolla on maskuliinista energiaa.

Aaah, tarkoitatko sitä kun nainen puhuu normaalisti ja ihan fiksusti naisten seurassa, mutta heti kun mukaan tulee yksikin mies, hän alkaa kikattaa kuin pikkutyttö, myötäilee miehiä kaikessa eikä osaa sanoa enää mitään järkevää?

Joskus olen naisissa sellaista havainnut.

Tarkoitatko, kun miesmallin näköinen mies tulee naisten seuraan, niin tuollainen käytös alkaa? Minun seurassani naiset ovat käyttäytyneet ihan asiallisesti siitä huolimatta, että heissä on feminiinistä energiaa vaikka muille jakaa.

Edelleenkään emme tiedä mitä se sun "feminiinen energia" on 😂

http://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008954338.html No ei tätä netistä ole kovin vaikea etsiä. Juttuja löytyy pilvin pimein.

Tuosta artikkelista sain irti vain sen että femiinistä energiaa on ilmaista tunteensa avoimesti eli itkeminen, kiukku, viha ja voimakkaat mielipiteet.

Ei kuulosta lainkaan siltä hissukalta, jota "femiinistä energiaa" kaipaava mies täällä kuvailee.

Tuo on paha juttu. Itkeminen, kiukku, viha ja voimakkaat mielipiteet. Ei kannata näyttää mitään tuollaista, koska siitä saa kuulla koko loppuikänsä. En suosittele. Naiset. Varokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä on ketju täynnä naisia kertomassa omasta ihanuudestaan. Haluaisin kuulla miehiltä oikeita vastauksia. 

Koska naiset haluavat kääntää miesten vastaukset sellaiseksi, jotta miehen ihastuminen vastaisi naisen ihastumista. Eli naiset toivoisivat ihastumisen olevan miehelle yhtä monimutkainen prosessi, kuin se on naisille. Mutta tässä on minun rehellinen vastaukseni miehenä:

- Olen ollut ihastunut monen ikäisiin ja näköisiin naisiin. Naisen on kuitenkin oltava minun silmääni kaunis. Kauniita naisia on miljoonaa eri tyyppiä; ei kuten miehissä, että on vain yksi hyväksytty komea miestyyppi.

- Naisen on oltava mukava ja keskustelun vastavuoroista. Feminiinen energia virtaa naisesta ulos asti. Nainen ei teeskentele olevansa "hyvä jätkä", vaan nauttii miehen kanssa keskustelusta naisena.

- Nainen tykkää kiusata ja flirttailla. Naisesta täytyy näkyä se, että hän on sinut miesten kanssa, eikä hänestä näy traumoja ja inhoa miehiä kohtaan.

Siinä minun ajatukseni. Joku mies voi jatkaa tai kumota tämän, jos on jonkun mielestä ihan potaskaa.

Ihan asiallinen kirjoitus, mutta yksi juttu tuossa ihmetyttää.

Miksi nainen ei saisi olla "hyvä jätkä"?

Mitä paheksuttavaa siinä on, jos nainen olisi hyvä jätkä ja kiva kaveri?

Ei siinä mitään vikaa ole. Ehkä viittasin sillä lähinnä maskuliiniseen energiaan ja sen esille tuomiseen. Minä haluan naiselta feminiinisen lähestymistavan, jotta minun on helppo olla itse miehenä maskuliininen. Harvoin tällaiseen tilanteeseen toki ajautuu, jos minun tapauksessani enää koskaan, mutta nuoruuden ihastumisista on kokemusta juuri tällä kaavalla.

Feminiininen lähestymistapa? Mikä se on? Miten pitää lähestyä feminiinisesti?

Feminiinen energia. Naisesta näkyy, että hän nauttii olla nainen ja haluaa jutella miehelle feminiinisessä energiassa. Sitä on hankala selittää, mutta mieti, mikä on omasta mielestäsi mies, jolla on maskuliinista energiaa.

Aaah, tarkoitatko sitä kun nainen puhuu normaalisti ja ihan fiksusti naisten seurassa, mutta heti kun mukaan tulee yksikin mies, hän alkaa kikattaa kuin pikkutyttö, myötäilee miehiä kaikessa eikä osaa sanoa enää mitään järkevää?

Joskus olen naisissa sellaista havainnut.

Ei tarkoita. Onko sinulla mitään ajatusta, miten käyttäytyy maskuliinisessa energiassa oleva mies? Onko maskuliininen mies esimerkiksi sellainen, joka baarin nurkassa imee drinksupilliä ja odottaa sinun lähestyvän häntä? Mies odottaa sinun ohjaavan keskustelua ja ei oikein uskalla puhua, koska häntä jännittää keskustelu kanssasi niin kovasti. Jopa siinä tilanteessa, että sinä teit selkeän aloitteen. Onko tässä miehessä mielestäsi maskuliinista energiaa?

Suomessa suurin osa miehistä vaikuttaa tuollaiselta.

Ulkomaiset miehet toki ovat erilaisia. Eivät välttämättä kuitenkaan mun näkökulmasta hekään toimi minulle mieleisellä tavalla.

Itse arvostaisin miehessä sitä, että hän voi olla normaalisti käyttäytyvä fiksu ja aikuinen ihminen, eikä minkään keksityn "energian" avulla toimiva.

Eli mikä on sinun mielestäsi normaalisti käyttäytyvä fiksu aikuinen ihminen, kun kyse on miehestä, ja tämän miehen pitäisi viehättää sinua seksuaalisesti?

Ei mies pysty saamaan minua viehättymään hänestä seksuaalisesti millään tempuilla. Joko pidän miehestä tai en. Se on selvää melkein ensi minuuteista kun tapaamme. Pelkän seksuaalisen viehätyksen takia en tietenkään aloita suhdetta, vaan alan katsella minkälaisesta miehestä on kyse.

Tärkeää on se, että hän osaa kohdella minua ihmisenä tasa-arvoisesti, osaa keskustella ja kuunnella, osaa käyttäytyä julkisella paikalla ja missä seurassa tahansa, toimii järkevästi ja huolehtii itsestään, eikä tarvitse äitimuoria perusasioihin. Osaa hoitaa taloutensa kunnolla. Hänellä on fiksuja kavereita, eikä jotain ihme ryyppyjengiä. Osaa puhua tunteistaan, toiveistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. On sinut menneisyytensä kanssa, eli joka viikonloppu ei hänen ovellaan riehu jotain kännistä eksää, eikä miehellä ole elatusapu rästissä tai muuta.

Vasta tämän jälkeen voin alkaa miettimään häntä ns. miehenä, onko kiinnostava persoona ja haluanko aloittaa hänen kanssaan suhteen. Edelliset kohdat ovat vain ne peruskivet. Sen päälle pitää olla sitä kemiaa, yhteisiä kiinnostuksen kohteita, sovitettavissa olevat elämäntavat ja tulevaisuuden suunnitelmat ja samanlainen huumorintaju. Jos niitä ei ole, sitten se on nietu.

Sellaiseen joka miellyttää silmää, ja saa se miellyttää myös sieluakin. Sopivasti avoin ja miellyttävät käytöstavat. Sellainen herättää minun mielenkiinnon. Sitten jos ja kun jatkuu, niin siinä sitten näkee onko se vaan kulissia vai omia väärinkäsityksiä. Tai voihan se olla ihan oikeaa elämää.

Niin että. Ota näistä naisista nyt selvää? Ei niiden kanssa voi oikein elää, mutta joku kumma niissä aina vaan kiinnostaa ja joku vietti ajaa naisseuraan. Ei pärjää oikein ilmankaan? Vaikka tavallaan pärjää.

Sellaisiin naisiin minä rakastun palavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä on ketju täynnä naisia kertomassa omasta ihanuudestaan. Haluaisin kuulla miehiltä oikeita vastauksia. 

Koska naiset haluavat kääntää miesten vastaukset sellaiseksi, jotta miehen ihastuminen vastaisi naisen ihastumista. Eli naiset toivoisivat ihastumisen olevan miehelle yhtä monimutkainen prosessi, kuin se on naisille. Mutta tässä on minun rehellinen vastaukseni miehenä:

- Olen ollut ihastunut monen ikäisiin ja näköisiin naisiin. Naisen on kuitenkin oltava minun silmääni kaunis. Kauniita naisia on miljoonaa eri tyyppiä; ei kuten miehissä, että on vain yksi hyväksytty komea miestyyppi.

- Naisen on oltava mukava ja keskustelun vastavuoroista. Feminiinen energia virtaa naisesta ulos asti. Nainen ei teeskentele olevansa "hyvä jätkä", vaan nauttii miehen kanssa keskustelusta naisena.

- Nainen tykkää kiusata ja flirttailla. Naisesta täytyy näkyä se, että hän on sinut miesten kanssa, eikä hänestä näy traumoja ja inhoa miehiä kohtaan.

Siinä minun ajatukseni. Joku mies voi jatkaa tai kumota tämän, jos on jonkun mielestä ihan potaskaa.

Ihan asiallinen kirjoitus, mutta yksi juttu tuossa ihmetyttää.

Miksi nainen ei saisi olla "hyvä jätkä"?

Mitä paheksuttavaa siinä on, jos nainen olisi hyvä jätkä ja kiva kaveri?

Ei siinä mitään vikaa ole. Ehkä viittasin sillä lähinnä maskuliiniseen energiaan ja sen esille tuomiseen. Minä haluan naiselta feminiinisen lähestymistavan, jotta minun on helppo olla itse miehenä maskuliininen. Harvoin tällaiseen tilanteeseen toki ajautuu, jos minun tapauksessani enää koskaan, mutta nuoruuden ihastumisista on kokemusta juuri tällä kaavalla.

Feminiininen lähestymistapa? Mikä se on? Miten pitää lähestyä feminiinisesti?

Feminiinen energia. Naisesta näkyy, että hän nauttii olla nainen ja haluaa jutella miehelle feminiinisessä energiassa. Sitä on hankala selittää, mutta mieti, mikä on omasta mielestäsi mies, jolla on maskuliinista energiaa.

Aaah, tarkoitatko sitä kun nainen puhuu normaalisti ja ihan fiksusti naisten seurassa, mutta heti kun mukaan tulee yksikin mies, hän alkaa kikattaa kuin pikkutyttö, myötäilee miehiä kaikessa eikä osaa sanoa enää mitään järkevää?

Joskus olen naisissa sellaista havainnut.

Ei tarkoita. Onko sinulla mitään ajatusta, miten käyttäytyy maskuliinisessa energiassa oleva mies? Onko maskuliininen mies esimerkiksi sellainen, joka baarin nurkassa imee drinksupilliä ja odottaa sinun lähestyvän häntä? Mies odottaa sinun ohjaavan keskustelua ja ei oikein uskalla puhua, koska häntä jännittää keskustelu kanssasi niin kovasti. Jopa siinä tilanteessa, että sinä teit selkeän aloitteen. Onko tässä miehessä mielestäsi maskuliinista energiaa?

Suomessa suurin osa miehistä vaikuttaa tuollaiselta.

Ulkomaiset miehet toki ovat erilaisia. Eivät välttämättä kuitenkaan mun näkökulmasta hekään toimi minulle mieleisellä tavalla.

Itse arvostaisin miehessä sitä, että hän voi olla normaalisti käyttäytyvä fiksu ja aikuinen ihminen, eikä minkään keksityn "energian" avulla toimiva.

Eli mikä on sinun mielestäsi normaalisti käyttäytyvä fiksu aikuinen ihminen, kun kyse on miehestä, ja tämän miehen pitäisi viehättää sinua seksuaalisesti?

Ei mies pysty saamaan minua viehättymään hänestä seksuaalisesti millään tempuilla. Joko pidän miehestä tai en. Se on selvää melkein ensi minuuteista kun tapaamme. Pelkän seksuaalisen viehätyksen takia en tietenkään aloita suhdetta, vaan alan katsella minkälaisesta miehestä on kyse.

Tärkeää on se, että hän osaa kohdella minua ihmisenä tasa-arvoisesti, osaa keskustella ja kuunnella, osaa käyttäytyä julkisella paikalla ja missä seurassa tahansa, toimii järkevästi ja huolehtii itsestään, eikä tarvitse äitimuoria perusasioihin. Osaa hoitaa taloutensa kunnolla. Hänellä on fiksuja kavereita, eikä jotain ihme ryyppyjengiä. Osaa puhua tunteistaan, toiveistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. On sinut menneisyytensä kanssa, eli joka viikonloppu ei hänen ovellaan riehu jotain kännistä eksää, eikä miehellä ole elatusapu rästissä tai muuta.

Vasta tämän jälkeen voin alkaa miettimään häntä ns. miehenä, onko kiinnostava persoona ja haluanko aloittaa hänen kanssaan suhteen. Edelliset kohdat ovat vain ne peruskivet. Sen päälle pitää olla sitä kemiaa, yhteisiä kiinnostuksen kohteita, sovitettavissa olevat elämäntavat ja tulevaisuuden suunnitelmat ja samanlainen huumorintaju. Jos niitä ei ole, sitten se on nietu.

Eli silloin sinua viehättää lähtökohtaisesti miehen maskuliininen ulkonäkö.

kaunis ja jokseenkin hyvä luonne, sellaiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä on ketju täynnä naisia kertomassa omasta ihanuudestaan. Haluaisin kuulla miehiltä oikeita vastauksia. 

Koska naiset haluavat kääntää miesten vastaukset sellaiseksi, jotta miehen ihastuminen vastaisi naisen ihastumista. Eli naiset toivoisivat ihastumisen olevan miehelle yhtä monimutkainen prosessi, kuin se on naisille. Mutta tässä on minun rehellinen vastaukseni miehenä:

- Olen ollut ihastunut monen ikäisiin ja näköisiin naisiin. Naisen on kuitenkin oltava minun silmääni kaunis. Kauniita naisia on miljoonaa eri tyyppiä; ei kuten miehissä, että on vain yksi hyväksytty komea miestyyppi.

- Naisen on oltava mukava ja keskustelun vastavuoroista. Feminiinen energia virtaa naisesta ulos asti. Nainen ei teeskentele olevansa "hyvä jätkä", vaan nauttii miehen kanssa keskustelusta naisena.

- Nainen tykkää kiusata ja flirttailla. Naisesta täytyy näkyä se, että hän on sinut miesten kanssa, eikä hänestä näy traumoja ja inhoa miehiä kohtaan.

Siinä minun ajatukseni. Joku mies voi jatkaa tai kumota tämän, jos on jonkun mielestä ihan potaskaa.

Ihan asiallinen kirjoitus, mutta yksi juttu tuossa ihmetyttää.

Miksi nainen ei saisi olla "hyvä jätkä"?

Mitä paheksuttavaa siinä on, jos nainen olisi hyvä jätkä ja kiva kaveri?

Ei siinä mitään vikaa ole. Ehkä viittasin sillä lähinnä maskuliiniseen energiaan ja sen esille tuomiseen. Minä haluan naiselta feminiinisen lähestymistavan, jotta minun on helppo olla itse miehenä maskuliininen. Harvoin tällaiseen tilanteeseen toki ajautuu, jos minun tapauksessani enää koskaan, mutta nuoruuden ihastumisista on kokemusta juuri tällä kaavalla.

Feminiininen lähestymistapa? Mikä se on? Miten pitää lähestyä feminiinisesti?

Feminiinen energia. Naisesta näkyy, että hän nauttii olla nainen ja haluaa jutella miehelle feminiinisessä energiassa. Sitä on hankala selittää, mutta mieti, mikä on omasta mielestäsi mies, jolla on maskuliinista energiaa.

Aaah, tarkoitatko sitä kun nainen puhuu normaalisti ja ihan fiksusti naisten seurassa, mutta heti kun mukaan tulee yksikin mies, hän alkaa kikattaa kuin pikkutyttö, myötäilee miehiä kaikessa eikä osaa sanoa enää mitään järkevää?

Joskus olen naisissa sellaista havainnut.

Ei tarkoita. Onko sinulla mitään ajatusta, miten käyttäytyy maskuliinisessa energiassa oleva mies? Onko maskuliininen mies esimerkiksi sellainen, joka baarin nurkassa imee drinksupilliä ja odottaa sinun lähestyvän häntä? Mies odottaa sinun ohjaavan keskustelua ja ei oikein uskalla puhua, koska häntä jännittää keskustelu kanssasi niin kovasti. Jopa siinä tilanteessa, että sinä teit selkeän aloitteen. Onko tässä miehessä mielestäsi maskuliinista energiaa?

Suomessa suurin osa miehistä vaikuttaa tuollaiselta.

Ulkomaiset miehet toki ovat erilaisia. Eivät välttämättä kuitenkaan mun näkökulmasta hekään toimi minulle mieleisellä tavalla.

Itse arvostaisin miehessä sitä, että hän voi olla normaalisti käyttäytyvä fiksu ja aikuinen ihminen, eikä minkään keksityn "energian" avulla toimiva.

Eli mikä on sinun mielestäsi normaalisti käyttäytyvä fiksu aikuinen ihminen, kun kyse on miehestä, ja tämän miehen pitäisi viehättää sinua seksuaalisesti?

Ei mies pysty saamaan minua viehättymään hänestä seksuaalisesti millään tempuilla. Joko pidän miehestä tai en. Se on selvää melkein ensi minuuteista kun tapaamme. Pelkän seksuaalisen viehätyksen takia en tietenkään aloita suhdetta, vaan alan katsella minkälaisesta miehestä on kyse.

Tärkeää on se, että hän osaa kohdella minua ihmisenä tasa-arvoisesti, osaa keskustella ja kuunnella, osaa käyttäytyä julkisella paikalla ja missä seurassa tahansa, toimii järkevästi ja huolehtii itsestään, eikä tarvitse äitimuoria perusasioihin. Osaa hoitaa taloutensa kunnolla. Hänellä on fiksuja kavereita, eikä jotain ihme ryyppyjengiä. Osaa puhua tunteistaan, toiveistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. On sinut menneisyytensä kanssa, eli joka viikonloppu ei hänen ovellaan riehu jotain kännistä eksää, eikä miehellä ole elatusapu rästissä tai muuta.

Vasta tämän jälkeen voin alkaa miettimään häntä ns. miehenä, onko kiinnostava persoona ja haluanko aloittaa hänen kanssaan suhteen. Edelliset kohdat ovat vain ne peruskivet. Sen päälle pitää olla sitä kemiaa, yhteisiä kiinnostuksen kohteita, sovitettavissa olevat elämäntavat ja tulevaisuuden suunnitelmat ja samanlainen huumorintaju. Jos niitä ei ole, sitten se on nietu.

Onnistut pelkällä tekstilläsi välittämään valtavan määrän maskuliinispohjaista tai oikeastaan negatiivista energiaa. Tiedän jo näkemättä, etten olisi yhtään kiinnostunut sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Sellaiseen joka miellyttää silmää, ja saa se miellyttää myös sieluakin. Sopivasti avoin ja miellyttävät käytöstavat. Sellainen herättää minun mielenkiinnon. Sitten jos ja kun jatkuu, niin siinä sitten näkee onko se vaan kulissia vai omia väärinkäsityksiä. Tai voihan se olla ihan oikeaa elämää.

Niin että. Ota näistä naisista nyt selvää? Ei niiden kanssa voi oikein elää, mutta joku kumma niissä aina vaan kiinnostaa ja joku vietti ajaa naisseuraan. Ei pärjää oikein ilmankaan? Vaikka tavallaan pärjää.

Sellaisiin naisiin minä rakastun palavasti.

Niin ja piti lisätä että ruuanlaitto taito plussaa, osaa pitää kodin järjestyksessä, ymmärtää myös miehiä eikä ole feministi, sopivasti pelisilmää, aktiivisuutta, avoin uusille näkemyksille, lämmin sydän, rehellinen, ... Tässä vähän lisää.

Semantikko kirjoitti:

Toimin nuorena miehenä (eli kauan sitten) mainosvalokuvaajana. Linssieni editse lipuivat monet silloiset huippumallit ja he, jotka fotaamieni koe- / portfoliokuvien kautta sellaisiksi halusivat. 

Tietenkään en voi kiistää kauneuden osuutta ihastumisprosessissa, se on aivan luonnollinen ensivaiheen kiinnostuksenherättäjä, mutta en minä heihin kehenkään mitenkään salamaihastunut - tätähän tässä kysyttiin. Halu on eri asia.

Olen pohtinut kauan, millaisen reseptin tämä kliseinen "se jokin" vaatii naiselta, johon sytyn jos en nyt hetkessä ja palavasti, niin ylenkin nopsaan kuitenkin. Ainesosat ja niiden osuudet alkavat valjeta. Tämän hetken teoriani on:

-31 % huumorintajua

-30% muuta älykkyyttä: ei välttämättä samoja mielipiteitä, mutta hohkaavaa henkevyyttä ja kykyä kertoa minulle, miksi olen väärässä. Upeita, upeita keskusteluja. Sisäisestä vahvuudesta kumpuavaa itseluottamusta. Itsenäisyyttä.

-30% ulkoisia avuja.

Loput yhdeksän prosenttia ovatkin sitten erilaista irtosälää: yhteisiä kiinnostuksen aiheita, harrastuksia ja esimerkiksi käsityksiä siitä kuuluuko pizzaan ananas.

Historiaani kuuluu muutama lähes täysosuma, hieman enemmän aivan mukiinmeneviä, mutta introvertti-fatalistina lähinnä seurailen, mitä tapahtuu. Aktiivisesti en seuraa etsi. Toteutan Jaska Jokusen periaatetta: "tulee jos on tullakseen".

Olet ihana, mutta väärässä. ;)

Tai sitten olet yksisarviseen rinnastettavissa oleva mies. Nimittäin yleisen elämänkokemuksen myötä miehet kuitenkin rakastuvat johonkin muuhun kuin kuvaamasi kaltaiseen naiseen.

Vierailija kirjoitti:

Semantikko kirjoitti:

Toimin nuorena miehenä (eli kauan sitten) mainosvalokuvaajana. Linssieni editse lipuivat monet silloiset huippumallit ja he, jotka fotaamieni koe- / portfoliokuvien kautta sellaisiksi halusivat. 

Tietenkään en voi kiistää kauneuden osuutta ihastumisprosessissa, se on aivan luonnollinen ensivaiheen kiinnostuksenherättäjä, mutta en minä heihin kehenkään mitenkään salamaihastunut - tätähän tässä kysyttiin. Halu on eri asia.

Olen pohtinut kauan, millaisen reseptin tämä kliseinen "se jokin" vaatii naiselta, johon sytyn jos en nyt hetkessä ja palavasti, niin ylenkin nopsaan kuitenkin. Ainesosat ja niiden osuudet alkavat valjeta. Tämän hetken teoriani on:

-31 % huumorintajua

-30% muuta älykkyyttä: ei välttämättä samoja mielipiteitä, mutta hohkaavaa henkevyyttä ja kykyä kertoa minulle, miksi olen väärässä. Upeita, upeita keskusteluja. Sisäisestä vahvuudesta kumpuavaa itseluottamusta. Itsenäisyyttä.

-30% ulkoisia avuja.

Loput yhdeksän prosenttia ovatkin sitten erilaista irtosälää: yhteisiä kiinnostuksen aiheita, harrastuksia ja esimerkiksi käsityksiä siitä kuuluuko pizzaan ananas.

Historiaani kuuluu muutama lähes täysosuma, hieman enemmän aivan mukiinmeneviä, mutta introvertti-fatalistina lähinnä seurailen, mitä tapahtuu. Aktiivisesti en seuraa etsi. Toteutan Jaska Jokusen periaatetta: "tulee jos on tullakseen".

Olet ihana, mutta väärässä. ;)

Tai sitten olet yksisarviseen rinnastettavissa oleva mies. Nimittäin yleisen elämänkokemuksen myötä miehet kuitenkin rakastuvat johonkin muuhun kuin kuvaamasi kaltaiseen naiseen.

Minunkin elämänkokemuksen myötä naiset ihastuvat tummahiuksisiin miesmalleihin, lähes kaikki. Olenko oikeassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Borderline personality disorder. Miehet on hulluna näihin kiihkeältä vaikuttaviin naisiin.

Tämä on myös mun vastaus. Toki pitää olla myös kaunis, mutta sekopäisyys on vain plussaa.

Eksäni haikaili koko suhteemme ajan naista, joka oli ollut kaikkia miehiään kohtaan väkivaltainen, pettänyt ja sekoillut, ja lopuksi vielä tartuttanut hänelle sukupuolitaudin..

Oon tällainen nainen eikä kukaan haikaile mun perää, sun on pakko olla trolli😂

Onko sulla kaksisuuntainen mielialahäiriö ehkä..? Tai ad/hd?

Kuulostaisi vähän siltä...423

Hymy jne. Joissakin ihmisissä vaan on sitä. Se ei ole ulkonäköjuttu. Eräs nainen saa aina sydämen hakkaamaan ja palan kurkkuun. Olen kumminkin uskollinen aviomies. Jos olisin vapaa, olisin tuon naisen ympärillä-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisellinen, urheilullinen (ei mikään fanaatikko), ei herkkä hipiäinen, sensuelli, nätti, hoikka, itsenäinen, hauska, sosiaalinen, hyvät käytöstavat omaava,valikoiva, ei mikään jakorasia, hieman hullu, ei tylsä, älykäs. Näillä ominaisuuksilla on miehiä tarttunut ja kaikki ovat olleet tasokkaita ei siis mitään luusereita.

Mä olen aika samanlainen poislukien sosiaalisuus. Senpä takia minun matkaani ei ole tarttunut miehiä niin helposti.

Minäkin koen olevani tuollainen - ulkonäköä tosin vaikea arvioida, mutta ihan perusnätiksi kai ainakin voisin itseni lukea. Olen tykättyä ja haluttua seuraa ja kyläkutsuja yms. olisi enemmän kuin mihin ehdin ja jaksan osallistua.

Ja aina välillä kuvittelen, että minuun olisi joku mies ihastunutkin. Varmaan tosiaan omaa mielikuvitusta kaikki, vaikka olen välillä ollut ihan varma, että nyt on ihastunut. Mutta ei. Aina se sama suru, kukaan ei sitten pyydä ulos asti tai tee mitään aloitetta kuitenkaan.

Selvitän suruni sosialisoimalla taas vähän liikaakin ja teen kaikenlaista ystäväporukkani kanssa väsyksiin asti. Mutta myönnän, että masentaa joskus. Olen todella ystävällinen ja kohtelias ja sen uskallan sanoa varmaksi, koska olen saanut siitä niin usein palautetta, että minulla on todella hyvä huumorintaju.

Ehkä se vika sitten kuitenkin on ulkonäössä. En keksi muuta. En ole täydellinen ihminen luonteeltanikaan, mutta en voi uskoa, että siinä olisi mitään niin luontaantyöntävää kuitenkaan

Mutta mitä jos toivoisi, että mies tekisi aloitteen? Miksi niin monet miehet tekevät naisille aloitteita, mutteivät minulle? Jokin ominaisuus minussa vain on, että sitä lähestymistä ei tule.

Thandiwe Newtonilla hävyttömän terhakkaat pikkutissit.

Ikävä tunnustaa miehenä.. mutta kaunis ja hyvä kroppa.

Ensimmäinen vakava parisuhteeni oli juuri otsikon kuvaaman naisen kanssa. Olimme molemmat kaksikymppisiä yliopisto-opiskelijoita. Naisen kanssa oli mahdotonta mennä baariin tai tanssiravintolaan mieltään pahoittamatta. Hänessä oli jotain ihmeellistä karismaa.

Urho Kekkosesta on sanottu, että kun hän kolmekymppisenä meni Ostrobotnian saliin, kaikki nousivat seisomaan. Kekkonen oli tuolloin vasta kansanedustaja.

Tuolloinen naiseni oli jotenkin samankaltainen. Kaikki huomasivat hänet naisen vain kävellessä tilaan. Olen itse varsin tavallisen näköinen; pahimmat pelimiehet lähtivät saman tien haastamaan minua yrittäessään iskeä naiseni.

Hän oli kaunis, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen. Jokin muu hänen olemuksessaan kiinnitti ihmisten huomion. Ja kun keskustelu kenen tahansa kanssa alkoi, hän oli lyömätön. Ekstrovertti, itsevarma, älykäs.

Sängyssä hän oli himokas, erittäin kokenut, vaikutti että hän tiesi miehestä kaiken. Ehkä tämäkin asia säteili jotenkin hänestä ulos.

Päädyin lopulta itse jättämään naisen. Nuorukaisen itsetunto ja -luottamus ei kestänyt jatkuvia haasteita.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen vakava parisuhteeni oli juuri otsikon kuvaaman naisen kanssa. Olimme molemmat kaksikymppisiä yliopisto-opiskelijoita. Naisen kanssa oli mahdotonta mennä baariin tai tanssiravintolaan mieltään pahoittamatta. Hänessä oli jotain ihmeellistä karismaa.

Urho Kekkosesta on sanottu, että kun hän kolmekymppisenä meni Ostrobotnian saliin, kaikki nousivat seisomaan. Kekkonen oli tuolloin vasta kansanedustaja.

Tuolloinen naiseni oli jotenkin samankaltainen. Kaikki huomasivat hänet naisen vain kävellessä tilaan. Olen itse varsin tavallisen näköinen; pahimmat pelimiehet lähtivät saman tien haastamaan minua yrittäessään iskeä naiseni.

Hän oli kaunis, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen. Jokin muu hänen olemuksessaan kiinnitti ihmisten huomion. Ja kun keskustelu kenen tahansa kanssa alkoi, hän oli lyömätön. Ekstrovertti, itsevarma, älykäs.

Sängyssä hän oli himokas, erittäin kokenut, vaikutti että hän tiesi miehestä kaiken. Ehkä tämäkin asia säteili jotenkin hänestä ulos.

Päädyin lopulta itse jättämään naisen. Nuorukaisen itsetunto ja -luottamus ei kestänyt jatkuvia haasteita.

Aikamoinen fantasia. Kuulostaa lähinnä naisen kertomukselta siitä, miten naiset suhtautuvat komeaan mieheen, joka astuu samaan tilaan naisten kanssa. Itseäni ei paljoa hetkauttaisi joku yksittäinen nainen, joka kävelisi jossain. Ihan sama, minkä näköinen tai "miten hehkuva" nainen on.

En ole kehenkään naiseen ihastunut "hetkessä palavasti". Voin ihastella esimerkiksi kauneutta tai suloisuutta "hetkessä", mutta en ole mitenkään rakastunut samantien.