Peruskoulun oppilaiden puhelimet pidetään suljettuina oppituntien ja välituntien aikana

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta näkee sen että kärkkäimpiä sekaantujia on ne jotka ei edes tiedä millaista koulunkäynti nykyään on.

Muistellaan kymmenien vuosien takaisia omia kouluaikoja ja kuvitellaan että koulut ja tilanne on samanlainen edelleen.

Melko lailla samanlainen se onkin, mutta tämä taas ei liity puhelimien käyttöön kouluaikana mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän pelkkä oppituntien aikana kielto riittäisi.

Ei se riitä. Välitunneilla on ihan toinen tarkoitus kuin kännykän tuijottaminen.

Oman lapsen alakoulussa (2010-luvulla) kännyköitä ei käytetty tunneilla (ellei erikseen pyydetty), eikä välitunneilla. Tämä oli koulun tapa, eikä se vaikuttanut olevan ongelma kenellekään. Lapset käyttivät välitunnit yhdessä tekemiseen kuten leikkivät, pelasivat korista, sählyä jne. keinuivat, hyppivät keppihevosilla jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Eikö lapsella sitten ole kelloa, jotta tietäisi, että koska sovittu aika on jolloin vanhempi tulee hakemaan?

Ja jos joku sairauskohtaus tulee, niin ihmettelen todella, jos opettaja ei siinä tilanteessa soittaisi vanhemmalle.

Nykyisin kello on kännykässä. Muuta kelloa ei ole.

Kouluissa on kellot joka luokassa sekä käytävillä. Lapselle voi myös ostaa rannekellon, jos tarve on.

Olen kirjoittaja, joka aiemmin totesi, että taistelu on hävitty jo etukäteen. Minulle on opettajana itsestäänselvyys, että tällainen lakimuutos ei johda kuin viestitulvaan vanhemmilta, joiden mielestä juuri heidän lapsellaan tulee olla oikeus poiketa säännöstä. Mikäli kännykkäkielto menee läpi, joudun nipistämään muutenkin kortilla olevasta sitomattomasta työajastani aikaa siihen, että vastaan juuri yllä olevan viestin kaltaisiin yhteydenottoihin: kerron vanhemmille, että kaupasta voi ostaa rannekellon. Todennäköisesti tämä johtaa uuteen yhteydenottoon, jossa vaaditaan koulua ostamaan kello, mikäli lapselta evätään mahdollisuus käyttää puhelinta ajan tarkistamiseen.

Suomessakin on useampia kouluja, joissa ei saa kännykkää käyttää. KOulu voi tämän määrätä ihan omalla järjestyssäännöllä.

Maailmalla on sitten vielä enemmän kouluja, joissa ei todellakaan käytetä kännykkää koulupäivän aikana.

Ei se mahdotonta ole, paitsi jos on samalla asenteella kuin sinä.

Olen siis täysin kännykkäkiellon kannalla mutta suhtaudun skeptisesti siihen, että kaikki vanhemmat hyväksyisivät lakimuutoksen. Helposti etsitään syitä, miksi juuri oma lapsi saa rikkoa jotain sääntöä ja lähdetään kinaamaan asiasta koulun kanssa. Mikäli yhteistyö kotien kanssa olisi vähemmän kuormittavaa, ei minulla olisi mitään asiaa vastaan. Näkeehän sen jo tästä ketjustakin, millaisen reaktion asia osassa vanhemmista herättää. Se, ettei erityisesti halua lisätä omaa työtaakkaansa, ei ole asenneongelma. Kyllähän mediassa esitellään mielellään kouluja, joissa muka ei käytetä kännyköitä tai joissa ei muka ole kiusaamista, mutta yleensä totuus ei ole ihan sellainen kuin mitä rehtori antaa haastattelussa ymmärtää.

Aika säätöähän tuo tulisi olemaan, siksi paras ratkaisu onkin ne jammerit jolloin puhelimia ei yksinkertaisesti voi käyttää (paitsi offlinena) eikä opettajan tarvitse tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän pelkkä oppituntien aikana kielto riittäisi.

Ei se riitä. Välitunneilla on ihan toinen tarkoitus kuin kännykän tuijottaminen.

Oman lapsen alakoulussa (2010-luvulla) kännyköitä ei käytetty tunneilla (ellei erikseen pyydetty), eikä välitunneilla. Tämä oli koulun tapa, eikä se vaikuttanut olevan ongelma kenellekään. Lapset käyttivät välitunnit yhdessä tekemiseen kuten leikkivät, pelasivat korista, sählyä jne. keinuivat, hyppivät keppihevosilla jne.

Ei meidän koulussa kyllä nykypäivänäkään käytetä tunneilla, saako jossain muka käyttää ja mikä järki siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta näkee sen että kärkkäimpiä sekaantujia on ne jotka ei edes tiedä millaista koulunkäynti nykyään on.

Muistellaan kymmenien vuosien takaisia omia kouluaikoja ja kuvitellaan että koulut ja tilanne on samanlainen edelleen.

Paras esimerkki ovat nuo "kurin" vaatijat. Ei ymmärretä, että lapsella on oikeus tunteisiinsa ja että jos on haasteita rajojen kanssa niin kyse on yleensä nepsypulmista.

Mitään nepsyjä ei ole olemassakaan, nykyään vaan joka "vaivaan" pitää keksiä diagnoosi.

Itse muistan yläasteella kiusattuna kuinka välitunnit olin aina yksin. Ilman puhelinta viihdykkeenä en olisi kestänyt siellä seisoskella. Oli jotain millä tsempata itsensä kestämään kun sai tarvittaessa laittaa kaukana asuvalle kaverille viestiä ja pelata jotain mikä vei ajatukset pois kaikesta pahasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Ymmärsin viestistäsi, että sinä haluat pystyä tavoittamaan lapsesi reaaliajassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsi pitää koko ajan puhelintaan esillä mahdollisten yhteydenottojen varalta? Jos näin on, sinun täytyy ymmärtää, että lapsesi käyttää puhelintaan tunneilla muuhunkin kuin huoltajan yhteydenottoihin. Opettamalla lapsellesi, että hänellä on sairautensa vuoksi oikeus pitää puhelinta koko ajan esillä, teet kyllä aika ison karhunpalveluksen. Jopa diabeetikot, jotka käyttävät puhelinta verensokeritason tarkkailuun, pitävät puhelinta tavallisesti laukussa.

Viestistä välittyy kuva siitä, että kyse on enemmän sinun huolestasi vanhempana kuin lapsen todellisesta tarpeesta. Oikomishoito keskellä päivää ei ole mikään syy pitää lasta päivystämässä puhelintaan oppitunneilla ja häiritä hänen opiskeluaan. Samoin sairauskohtaus on asia, josta tulee opettajan olla yhteydessä huoltajaan sen sijaan, että lapsi soittaa itse. Täytyyhän jo vastuukysymysten vuoksi koululla olla tieto, jos lapsella tai nuorella on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa kohtauksia kesken koulupäivän.

En jaksa lukea koko lakanaa:

- jos sille päivälle varattu aika peruuntuu, helpon tapa saada siitä tieto oppilaalle on laittaa hänelle siitä suoraan tieto. Viimeksi aikaa siirrettiin viime tipassa 6 kertaa peräkkäin.

- kun harn häntä kesken koulupäivän, minun on saatava hänelle tarkka tieto missä olen häntä vastassa, tiedän sen vasta siellä koulun lähellä.

- jos hän saa kohtauksen, turvallisibta on saada tieto minulle, eikä alkaa söpöttää sitä sijaiselle joka ei edes tuedä missä koulun terkka on tai mitä ylipäätään tehdä, koulun terkka on koululla kerran viikossa.

Kuvailet tilanteita, jotka eivät millään tavalla edellytä sitä, että lapsella on puhelin oppitunneilla esillä. Jos lapsi lähtee sovittuun aikaan koulusta hammaslääkäriin, hän lähtiessään ottaa puhelimen mukaan ja voi pihassa tarkistaa, onko vanhemmalta tullut viestiä. Ei ole mitään syytä kesken oppitunnin käydä keskustelua siitä, mille ovelle huoltaja tulee vastaan. Jos aika onkin yllättäen peruttu, lapsi palaa oppitunnille. Samoin jos lapsi saa sairauskohtauksen kesken oppitunnin, tulee siitä tietenkin ilmoittaa opettajalle ja opettaja joko ottaa yhteyttä huoltajaan tai järjestää niin, että oppilas ottaa yhteyttä hänen tai jonkun muun aikuisen valvonnassa. Mikä sairauskohtaus edes on sellainen, että se menee ohi Whatsapp-viestillä huoltajalle? Jos lapsen täytyy lähteä kesken koulupäivän kotiin sairauden vuoksi, tulee asiasta joka tapauksessa sopia opettajan kanssa.

- kun sieltä koulusta on useampia ovia eri kaduille, ei sieltä kannata piahlle taapertaa ktsomaan ja sitten palata takaisin sille ovelle joka onkin luokan vieressä

- ei ovesta tarvitse keskustella, mitä ihmettä soperrat?

- enemmän häiriötä siitä kaikille tulee jos sen öapsen pitää pihalle taapertaa katsomaan että pitääkö ylipäätään luokasta poistua

- kyllä se lapsi saa poistua ihan ilman sopimatta, huoltaja vain kuittaa poissaolon sitten Wilmaan

Kuvailet koko ajan sitä, mikä on helpointa sinulle. Varmasti huoltajille on helpointa, että lapseen saa reaaliajassa yhteyden, mutta vaikka sinä et nyt millään tunnu sitä uskovan, on vanhempien yhteydenotoista ja yleensä puhelimen käytöstä oikeasti todella paljon haittaa tuntityöskentelylle. On vanhempia, jotka laittavat lapsilleen viestejä aivan mitättömistä asioista, ja tietysti myös toisinpäin. Jos lapselle vaikka tulee mieleen pyytää kaveri kylään koulun jälkeen, tekee lapsen mieli laittaa asiasta viesti vanhemmalle heti. Ei opettaja voi tarkistaa jokaisen viestittelyn kohdalla, onko kyse oikeasti tärkeästä asiasta, ja näkemykset siitä, mikä on tärkeä asia, vaihtelevat valtavasti.

Minua ei itse asiassa kiinnosta yhtään käydä tätä tuloksetonta väittelyä. Opettajana tiedän, mikä edistää oppimista ja mikä ei. Puhelimen käyttö tunneilla on haitaksi oppimiselle. Tämä on kenen tahansa alalla työskentelevän tiedossa. Jos ammattitaitooni ja arvostelukykyyni ei tässä asiassa luoteta, minkäs minä sille voin. Ihannetilanne olisi se, että huoltajilta pyydettäisiin kirjallinen lupa lapselle puhelimen käyttöön tunneilla, ja lupa vapauttaisi opettajan vastuusta oppimistuloksissa. Jos vanhemmat ovat sitä mieltä, että lapsi saa tunneilla käyttää puhelinta, ottakoot samalla vastuun siitä, mitä se tarkoittaa oppimisen kannalta.

Voisitko supistaa noita lakanoita ja lukea mitä kirjoitetaan sen sijaan että paasaat tajunnanvirtaa?

Voin tehdä yhteenvedon, johon tiivistän ajatukset, joita keskustelumme minussa opettajana herättivät. Kaltaisesi vanhemmat ovat suurin yksittäinen syy sille, miksi yli puolet opettajista harkitsee tällä hetkellä alanvaihtoa ja miksi alalle hakeutuvien määrä on laskenut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Sinä et sovi ammattiisi etkä ole oppinut edes kirjoittamaaan tai ilmaisemaan itseäsi selkeästi joten joo, ammatinvaihto on erinomainen ajatus.

Ammatinvaihdosta haaveilevista hyvin harva lopulta toteuttaa haavettaan. Tuskin minäkään, sillä joka alalla on omat hankaluutensa, eivätkä ystävieni kokemukset muilta aloilta kuulosta juuri sen ruusuisemmilta. Ei myöskään motivoi luopua saavutetuista eduista, kuten pitkistä lomista ja tietystä palkkatasosta. Mainitsin alanvaihdon kuvatakseni alalla vallitsevaa ilmapiiriä. Minua ainakin tilanne vanhempana huolestuttaisi, ja opettajien ilkkumisen ja vastaanväittämisen sijaan miettisin, miten voisin omalta osaltani pyrkiä sujuvoittamaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Haukkumalla opettajia ja ehdottamalla sopimattomiksi katsomillesi opettajille alanvaihtoa et edistä mitenkään opetuksen laatua tai kouluviihtyvyyttä. Pahoitat vain opettajien mielen, jolloin nämä kyynistyvät entisestään. Viime kädessä koulua käyvä lapsesi on se, joka tästä kärsii.

Kommenttini kuormittavista vanhemmista taisi mennä tunteisiin, ja ymmärtäähän sen. Kukapa kritiikistä pitäisi. On hyvä, että on anonyymeja nettikeskustelupalstoja, joissa opettajakin voi kertoa työnsä varjopuolista. Kun työroolissa saa sellaisia viestejä kuin mitä sinä olet tähän ketjuun kirjoittanut, on säilytettävä ammatillisuus ja vastattava ystävällisesti. Täällä voi sanoa ääneen sen, mitä ajattelee. Se, että kokee jankkaavat, opettajan ammattitaitoa kyseenalaistavat vanhemmat kuormittaviksi, tuskin on osoitus alalle sopimattomuudesta, ja jos olisi, olisi alalle vielä nykyistäkin vähemmän tunkua.

Opettajat vaalivat tiukasti omaa identiteettiään ja asemaansa. Asenne on se, että opettaja on itsenäinen korkeasti koulutettu virkamies jonka varpaille ei edes rehtorin tai koulutoimenjohtajan ole astuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

<br />

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Ymmärsin viestistäsi, että sinä haluat pystyä tavoittamaan lapsesi reaaliajassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsi pitää koko ajan puhelintaan esillä mahdollisten yhteydenottojen varalta? Jos näin on, sinun täytyy ymmärtää, että lapsesi käyttää puhelintaan tunneilla muuhunkin kuin huoltajan yhteydenottoihin. Opettamalla lapsellesi, että hänellä on sairautensa vuoksi oikeus pitää puhelinta koko ajan esillä, teet kyllä aika ison karhunpalveluksen. Jopa diabeetikot, jotka käyttävät puhelinta verensokeritason tarkkailuun, pitävät puhelinta tavallisesti laukussa.

Viestistä välittyy kuva siitä, että kyse on enemmän sinun huolestasi vanhempana kuin lapsen todellisesta tarpeesta. Oikomishoito keskellä päivää ei ole mikään syy pitää lasta päivystämässä puhelintaan oppitunneilla ja häiritä hänen opiskeluaan. Samoin sairauskohtaus on asia, josta tulee opettajan olla yhteydessä huoltajaan sen sijaan, että lapsi soittaa itse. Täytyyhän jo vastuukysymysten vuoksi koululla olla tieto, jos lapsella tai nuorella on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa kohtauksia kesken koulupäivän.

En jaksa lukea koko lakanaa:

- jos sille päivälle varattu aika peruuntuu, helpon tapa saada siitä tieto oppilaalle on laittaa hänelle siitä suoraan tieto. Viimeksi aikaa siirrettiin viime tipassa 6 kertaa peräkkäin.

- kun harn häntä kesken koulupäivän, minun on saatava hänelle tarkka tieto missä olen häntä vastassa, tiedän sen vasta siellä koulun lähellä.

- jos hän saa kohtauksen, turvallisibta on saada tieto minulle, eikä alkaa söpöttää sitä sijaiselle joka ei edes tuedä missä koulun terkka on tai mitä ylipäätään tehdä, koulun terkka on koululla kerran viikossa.

Vaikka terkka olisi päivittäin paikalla, ei sairauksien hoito kuulu hänelle.

No mun lapsi oli yksityiskoulussa jossa terkka oli paikalla ja hän sai mennä sinne lepäämään migreenin yllättäessä ja hain häbet sieltä.

Jos on lepohuone, niin sinne voi toki mennä huilimaan. Omalla koululla tällaista ei ole ja itsellä on kyllä kaikki ajat buukattuna täyteen, niin en ala tarkastuksessa olijoita tai niihin tulevia perumaan, jottaa migreenä poteva voi tulla huilimaan.

Ärsyttää muutenkin suunnattomasti, että vanhemmat ja opettajat tuntuu ajattelevan, että.me terkat istutaan vaan huoneissamme peukaloita pyöritellen ja oikein odotetaan, koska joku toisi jonkun laastaroitavaksi. Itsellä on 600 oppilaan koulu, joista kaikki pitäisi tarkastaa sen lukuvuoden aikana, joka on siis muutenkin se meidän ensisijainen tehtävä. Tähän päälle sitten kaikki muut; adhd kontrollit, moniammatilliset kokoukset, poissaolojen selvittely jos johtuu paljosta sairastamisesta, konsultaatiot lääkärille, dokumenttien keräily ja eteenpäin skannaus jne.

Meillä onneksi esimiehetkin tosi tiukkoina nykyään, että emme tee sairaanhoitoa emmekä toimi terveysaseman sivupisteenä.

En epäile, etteikö sinulla ole kiire työssäsi, mutta miten sinusta opettajien tulisi toimia oppilaan saadessa sairauskohtauksen, jos terveydenhoitajaa ei saa asialla vaivata? Ei opettajilla ole varmastikaan yhtään sen enempää aikaa tai mahdollisuutta seurata migreenipotilaan vointia tai järjestää hänelle lepotilaa. Jonkun kuitenkin on tilanteessa otettava koppia, ja kyllä minusta on vähintään erikoista, jos terveydenhoitaja kieltäytyy vastuusta vedoten siihen, että ei ole aikaa. Ei aikaa ole kenelläkään muullakaan, ja kaikista koululla työskentelevistä henkilöistä terveydenhoitaja kai kuitenkin on luontevin ja ammattitaitoisin valinta.

Ei kouluterkoilla enää yleensä ole lepotiloja. Niistä on luovuttu, kun oppilaat keksivät käyttää lepohuonetta huumeidenkäyttöhuoneena. Tosi kätevää!

Migreenikohtauksen saanelle soitetaan huoltaja hakemaan. Siihen asti hän makoilee jossain luokan nurkassa.

Kuten kirjoitin, että jos oppilas saa esim. henkeä uhkaavan sairaskohtauksen, niin soitetaan ensimmäisenä 112 sen aikuisen toimesta joka on paikalla joka on läsnä eikä lähdetä etsimään ekana terkkaria. Toki mennään avuksi jos on tarvetta. Jos oppilaalla murtuu jalka tai menee käsi sijoiltaan, niin kyllä minä siihen paikalle menen aina. Migreenikohtauksen saanut soittaa kotiin ja lähtee joko huoltajan luvalla.itse tai odottaa, että.joku tulee hakemaan. En nyt oikein ymmärrä, miksi migreenikohtauksen saanutta tarvitsee sen suuremmin seurata. Kesken päivän oksentava lapsi lähtee myös kotiin ja odottaa noutajaa jossain rauhallisessa tilassa, koulussa on usein joku rauhallinen nurkka. Ei siihen tarvita terveydenhoitajaa toteamaan, että joo, oksentanut on. Ja kuten sanottu, on monia kouluja missä se terkka on paikalla kerran viikossa ja sielläkin haavereita käy jatkuvasti ja koulun henkilökunta suoriutuu niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Ymmärsin viestistäsi, että sinä haluat pystyä tavoittamaan lapsesi reaaliajassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsi pitää koko ajan puhelintaan esillä mahdollisten yhteydenottojen varalta? Jos näin on, sinun täytyy ymmärtää, että lapsesi käyttää puhelintaan tunneilla muuhunkin kuin huoltajan yhteydenottoihin. Opettamalla lapsellesi, että hänellä on sairautensa vuoksi oikeus pitää puhelinta koko ajan esillä, teet kyllä aika ison karhunpalveluksen. Jopa diabeetikot, jotka käyttävät puhelinta verensokeritason tarkkailuun, pitävät puhelinta tavallisesti laukussa.

Viestistä välittyy kuva siitä, että kyse on enemmän sinun huolestasi vanhempana kuin lapsen todellisesta tarpeesta. Oikomishoito keskellä päivää ei ole mikään syy pitää lasta päivystämässä puhelintaan oppitunneilla ja häiritä hänen opiskeluaan. Samoin sairauskohtaus on asia, josta tulee opettajan olla yhteydessä huoltajaan sen sijaan, että lapsi soittaa itse. Täytyyhän jo vastuukysymysten vuoksi koululla olla tieto, jos lapsella tai nuorella on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa kohtauksia kesken koulupäivän.

En jaksa lukea koko lakanaa:

- jos sille päivälle varattu aika peruuntuu, helpon tapa saada siitä tieto oppilaalle on laittaa hänelle siitä suoraan tieto. Viimeksi aikaa siirrettiin viime tipassa 6 kertaa peräkkäin.

- kun harn häntä kesken koulupäivän, minun on saatava hänelle tarkka tieto missä olen häntä vastassa, tiedän sen vasta siellä koulun lähellä.

- jos hän saa kohtauksen, turvallisibta on saada tieto minulle, eikä alkaa söpöttää sitä sijaiselle joka ei edes tuedä missä koulun terkka on tai mitä ylipäätään tehdä, koulun terkka on koululla kerran viikossa.

Kuvailet tilanteita, jotka eivät millään tavalla edellytä sitä, että lapsella on puhelin oppitunneilla esillä. Jos lapsi lähtee sovittuun aikaan koulusta hammaslääkäriin, hän lähtiessään ottaa puhelimen mukaan ja voi pihassa tarkistaa, onko vanhemmalta tullut viestiä. Ei ole mitään syytä kesken oppitunnin käydä keskustelua siitä, mille ovelle huoltaja tulee vastaan. Jos aika onkin yllättäen peruttu, lapsi palaa oppitunnille. Samoin jos lapsi saa sairauskohtauksen kesken oppitunnin, tulee siitä tietenkin ilmoittaa opettajalle ja opettaja joko ottaa yhteyttä huoltajaan tai järjestää niin, että oppilas ottaa yhteyttä hänen tai jonkun muun aikuisen valvonnassa. Mikä sairauskohtaus edes on sellainen, että se menee ohi Whatsapp-viestillä huoltajalle? Jos lapsen täytyy lähteä kesken koulupäivän kotiin sairauden vuoksi, tulee asiasta joka tapauksessa sopia opettajan kanssa.

- kun sieltä koulusta on useampia ovia eri kaduille, ei sieltä kannata piahlle taapertaa ktsomaan ja sitten palata takaisin sille ovelle joka onkin luokan vieressä

- ei ovesta tarvitse keskustella, mitä ihmettä soperrat?

- enemmän häiriötä siitä kaikille tulee jos sen öapsen pitää pihalle taapertaa katsomaan että pitääkö ylipäätään luokasta poistua

- kyllä se lapsi saa poistua ihan ilman sopimatta, huoltaja vain kuittaa poissaolon sitten Wilmaan

Kuvailet koko ajan sitä, mikä on helpointa sinulle. Varmasti huoltajille on helpointa, että lapseen saa reaaliajassa yhteyden, mutta vaikka sinä et nyt millään tunnu sitä uskovan, on vanhempien yhteydenotoista ja yleensä puhelimen käytöstä oikeasti todella paljon haittaa tuntityöskentelylle. On vanhempia, jotka laittavat lapsilleen viestejä aivan mitättömistä asioista, ja tietysti myös toisinpäin. Jos lapselle vaikka tulee mieleen pyytää kaveri kylään koulun jälkeen, tekee lapsen mieli laittaa asiasta viesti vanhemmalle heti. Ei opettaja voi tarkistaa jokaisen viestittelyn kohdalla, onko kyse oikeasti tärkeästä asiasta, ja näkemykset siitä, mikä on tärkeä asia, vaihtelevat valtavasti.

Minua ei itse asiassa kiinnosta yhtään käydä tätä tuloksetonta väittelyä. Opettajana tiedän, mikä edistää oppimista ja mikä ei. Puhelimen käyttö tunneilla on haitaksi oppimiselle. Tämä on kenen tahansa alalla työskentelevän tiedossa. Jos ammattitaitooni ja arvostelukykyyni ei tässä asiassa luoteta, minkäs minä sille voin. Ihannetilanne olisi se, että huoltajilta pyydettäisiin kirjallinen lupa lapselle puhelimen käyttöön tunneilla, ja lupa vapauttaisi opettajan vastuusta oppimistuloksissa. Jos vanhemmat ovat sitä mieltä, että lapsi saa tunneilla käyttää puhelinta, ottakoot samalla vastuun siitä, mitä se tarkoittaa oppimisen kannalta.

Voisitko supistaa noita lakanoita ja lukea mitä kirjoitetaan sen sijaan että paasaat tajunnanvirtaa?

Voin tehdä yhteenvedon, johon tiivistän ajatukset, joita keskustelumme minussa opettajana herättivät. Kaltaisesi vanhemmat ovat suurin yksittäinen syy sille, miksi yli puolet opettajista harkitsee tällä hetkellä alanvaihtoa ja miksi alalle hakeutuvien määrä on laskenut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Sinä et sovi ammattiisi etkä ole oppinut edes kirjoittamaaan tai ilmaisemaan itseäsi selkeästi joten joo, ammatinvaihto on erinomainen ajatus.

Ammatinvaihdosta haaveilevista hyvin harva lopulta toteuttaa haavettaan. Tuskin minäkään, sillä joka alalla on omat hankaluutensa, eivätkä ystävieni kokemukset muilta aloilta kuulosta juuri sen ruusuisemmilta. Ei myöskään motivoi luopua saavutetuista eduista, kuten pitkistä lomista ja tietystä palkkatasosta. Mainitsin alanvaihdon kuvatakseni alalla vallitsevaa ilmapiiriä. Minua ainakin tilanne vanhempana huolestuttaisi, ja opettajien ilkkumisen ja vastaanväittämisen sijaan miettisin, miten voisin omalta osaltani pyrkiä sujuvoittamaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Haukkumalla opettajia ja ehdottamalla sopimattomiksi katsomillesi opettajille alanvaihtoa et edistä mitenkään opetuksen laatua tai kouluviihtyvyyttä. Pahoitat vain opettajien mielen, jolloin nämä kyynistyvät entisestään. Viime kädessä koulua käyvä lapsesi on se, joka tästä kärsii.

Kommenttini kuormittavista vanhemmista taisi mennä tunteisiin, ja ymmärtäähän sen. Kukapa kritiikistä pitäisi. On hyvä, että on anonyymeja nettikeskustelupalstoja, joissa opettajakin voi kertoa työnsä varjopuolista. Kun työroolissa saa sellaisia viestejä kuin mitä sinä olet tähän ketjuun kirjoittanut, on säilytettävä ammatillisuus ja vastattava ystävällisesti. Täällä voi sanoa ääneen sen, mitä ajattelee. Se, että kokee jankkaavat, opettajan ammattitaitoa kyseenalaistavat vanhemmat kuormittaviksi, tuskin on osoitus alalle sopimattomuudesta, ja jos olisi, olisi alalle vielä nykyistäkin vähemmän tunkua.

Lisääääääää jäätäväääää tajunnanvirtaa.

Opettele nyt hyvä ihminen kirjoittamaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

<br />

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Ymmärsin viestistäsi, että sinä haluat pystyä tavoittamaan lapsesi reaaliajassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsi pitää koko ajan puhelintaan esillä mahdollisten yhteydenottojen varalta? Jos näin on, sinun täytyy ymmärtää, että lapsesi käyttää puhelintaan tunneilla muuhunkin kuin huoltajan yhteydenottoihin. Opettamalla lapsellesi, että hänellä on sairautensa vuoksi oikeus pitää puhelinta koko ajan esillä, teet kyllä aika ison karhunpalveluksen. Jopa diabeetikot, jotka käyttävät puhelinta verensokeritason tarkkailuun, pitävät puhelinta tavallisesti laukussa.

Viestistä välittyy kuva siitä, että kyse on enemmän sinun huolestasi vanhempana kuin lapsen todellisesta tarpeesta. Oikomishoito keskellä päivää ei ole mikään syy pitää lasta päivystämässä puhelintaan oppitunneilla ja häiritä hänen opiskeluaan. Samoin sairauskohtaus on asia, josta tulee opettajan olla yhteydessä huoltajaan sen sijaan, että lapsi soittaa itse. Täytyyhän jo vastuukysymysten vuoksi koululla olla tieto, jos lapsella tai nuorella on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa kohtauksia kesken koulupäivän.

En jaksa lukea koko lakanaa:

- jos sille päivälle varattu aika peruuntuu, helpon tapa saada siitä tieto oppilaalle on laittaa hänelle siitä suoraan tieto. Viimeksi aikaa siirrettiin viime tipassa 6 kertaa peräkkäin.

- kun harn häntä kesken koulupäivän, minun on saatava hänelle tarkka tieto missä olen häntä vastassa, tiedän sen vasta siellä koulun lähellä.

- jos hän saa kohtauksen, turvallisibta on saada tieto minulle, eikä alkaa söpöttää sitä sijaiselle joka ei edes tuedä missä koulun terkka on tai mitä ylipäätään tehdä, koulun terkka on koululla kerran viikossa.

Vaikka terkka olisi päivittäin paikalla, ei sairauksien hoito kuulu hänelle.

No mun lapsi oli yksityiskoulussa jossa terkka oli paikalla ja hän sai mennä sinne lepäämään migreenin yllättäessä ja hain häbet sieltä.

Jos on lepohuone, niin sinne voi toki mennä huilimaan. Omalla koululla tällaista ei ole ja itsellä on kyllä kaikki ajat buukattuna täyteen, niin en ala tarkastuksessa olijoita tai niihin tulevia perumaan, jottaa migreenä poteva voi tulla huilimaan.

Ärsyttää muutenkin suunnattomasti, että vanhemmat ja opettajat tuntuu ajattelevan, että.me terkat istutaan vaan huoneissamme peukaloita pyöritellen ja oikein odotetaan, koska joku toisi jonkun laastaroitavaksi. Itsellä on 600 oppilaan koulu, joista kaikki pitäisi tarkastaa sen lukuvuoden aikana, joka on siis muutenkin se meidän ensisijainen tehtävä. Tähän päälle sitten kaikki muut; adhd kontrollit, moniammatilliset kokoukset, poissaolojen selvittely jos johtuu paljosta sairastamisesta, konsultaatiot lääkärille, dokumenttien keräily ja eteenpäin skannaus jne.

Meillä onneksi esimiehetkin tosi tiukkoina nykyään, että emme tee sairaanhoitoa emmekä toimi terveysaseman sivupisteenä.

En epäile, etteikö sinulla ole kiire työssäsi, mutta miten sinusta opettajien tulisi toimia oppilaan saadessa sairauskohtauksen, jos terveydenhoitajaa ei saa asialla vaivata? Ei opettajilla ole varmastikaan yhtään sen enempää aikaa tai mahdollisuutta seurata migreenipotilaan vointia tai järjestää hänelle lepotilaa. Jonkun kuitenkin on tilanteessa otettava koppia, ja kyllä minusta on vähintään erikoista, jos terveydenhoitaja kieltäytyy vastuusta vedoten siihen, että ei ole aikaa. Ei aikaa ole kenelläkään muullakaan, ja kaikista koululla työskentelevistä henkilöistä terveydenhoitaja kai kuitenkin on luontevin ja ammattitaitoisin valinta.

Ei kouluterkoilla enää yleensä ole lepotiloja. Niistä on luovuttu, kun oppilaat keksivät käyttää lepohuonetta huumeidenkäyttöhuoneena. Tosi kätevää!

Migreenikohtauksen saanelle soitetaan huoltaja hakemaan. Siihen asti hän makoilee jossain luokan nurkassa.

Kuten kirjoitin, että jos oppilas saa esim. henkeä uhkaavan sairaskohtauksen, niin soitetaan ensimmäisenä 112 sen aikuisen toimesta joka on paikalla joka on läsnä eikä lähdetä etsimään ekana terkkaria. Toki mennään avuksi jos on tarvetta. Jos oppilaalla murtuu jalka tai menee käsi sijoiltaan, niin kyllä minä siihen paikalle menen aina. Migreenikohtauksen saanut soittaa kotiin ja lähtee joko huoltajan luvalla.itse tai odottaa, että.joku tulee hakemaan. En nyt oikein ymmärrä, miksi migreenikohtauksen saanutta tarvitsee sen suuremmin seurata. Kesken päivän oksentava lapsi lähtee myös kotiin ja odottaa noutajaa jossain rauhallisessa tilassa, koulussa on usein joku rauhallinen nurkka. Ei siihen tarvita terveydenhoitajaa toteamaan, että joo, oksentanut on. Ja kuten sanottu, on monia kouluja missä se terkka on paikalla kerran viikossa ja sielläkin haavereita käy jatkuvasti ja koulun henkilökunta suoriutuu niistä.

Kap-pa-le-ja-ko, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

<br />

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Ymmärsin viestistäsi, että sinä haluat pystyä tavoittamaan lapsesi reaaliajassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsi pitää koko ajan puhelintaan esillä mahdollisten yhteydenottojen varalta? Jos näin on, sinun täytyy ymmärtää, että lapsesi käyttää puhelintaan tunneilla muuhunkin kuin huoltajan yhteydenottoihin. Opettamalla lapsellesi, että hänellä on sairautensa vuoksi oikeus pitää puhelinta koko ajan esillä, teet kyllä aika ison karhunpalveluksen. Jopa diabeetikot, jotka käyttävät puhelinta verensokeritason tarkkailuun, pitävät puhelinta tavallisesti laukussa.

Viestistä välittyy kuva siitä, että kyse on enemmän sinun huolestasi vanhempana kuin lapsen todellisesta tarpeesta. Oikomishoito keskellä päivää ei ole mikään syy pitää lasta päivystämässä puhelintaan oppitunneilla ja häiritä hänen opiskeluaan. Samoin sairauskohtaus on asia, josta tulee opettajan olla yhteydessä huoltajaan sen sijaan, että lapsi soittaa itse. Täytyyhän jo vastuukysymysten vuoksi koululla olla tieto, jos lapsella tai nuorella on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa kohtauksia kesken koulupäivän.

En jaksa lukea koko lakanaa:

- jos sille päivälle varattu aika peruuntuu, helpon tapa saada siitä tieto oppilaalle on laittaa hänelle siitä suoraan tieto. Viimeksi aikaa siirrettiin viime tipassa 6 kertaa peräkkäin.

- kun harn häntä kesken koulupäivän, minun on saatava hänelle tarkka tieto missä olen häntä vastassa, tiedän sen vasta siellä koulun lähellä.

- jos hän saa kohtauksen, turvallisibta on saada tieto minulle, eikä alkaa söpöttää sitä sijaiselle joka ei edes tuedä missä koulun terkka on tai mitä ylipäätään tehdä, koulun terkka on koululla kerran viikossa.

Vaikka terkka olisi päivittäin paikalla, ei sairauksien hoito kuulu hänelle.

No mun lapsi oli yksityiskoulussa jossa terkka oli paikalla ja hän sai mennä sinne lepäämään migreenin yllättäessä ja hain häbet sieltä.

Jos on lepohuone, niin sinne voi toki mennä huilimaan. Omalla koululla tällaista ei ole ja itsellä on kyllä kaikki ajat buukattuna täyteen, niin en ala tarkastuksessa olijoita tai niihin tulevia perumaan, jottaa migreenä poteva voi tulla huilimaan.

Ärsyttää muutenkin suunnattomasti, että vanhemmat ja opettajat tuntuu ajattelevan, että.me terkat istutaan vaan huoneissamme peukaloita pyöritellen ja oikein odotetaan, koska joku toisi jonkun laastaroitavaksi. Itsellä on 600 oppilaan koulu, joista kaikki pitäisi tarkastaa sen lukuvuoden aikana, joka on siis muutenkin se meidän ensisijainen tehtävä. Tähän päälle sitten kaikki muut; adhd kontrollit, moniammatilliset kokoukset, poissaolojen selvittely jos johtuu paljosta sairastamisesta, konsultaatiot lääkärille, dokumenttien keräily ja eteenpäin skannaus jne.

Meillä onneksi esimiehetkin tosi tiukkoina nykyään, että emme tee sairaanhoitoa emmekä toimi terveysaseman sivupisteenä.

En epäile, etteikö sinulla ole kiire työssäsi, mutta miten sinusta opettajien tulisi toimia oppilaan saadessa sairauskohtauksen, jos terveydenhoitajaa ei saa asialla vaivata? Ei opettajilla ole varmastikaan yhtään sen enempää aikaa tai mahdollisuutta seurata migreenipotilaan vointia tai järjestää hänelle lepotilaa. Jonkun kuitenkin on tilanteessa otettava koppia, ja kyllä minusta on vähintään erikoista, jos terveydenhoitaja kieltäytyy vastuusta vedoten siihen, että ei ole aikaa. Ei aikaa ole kenelläkään muullakaan, ja kaikista koululla työskentelevistä henkilöistä terveydenhoitaja kai kuitenkin on luontevin ja ammattitaitoisin valinta.

Ei kouluterkoilla enää yleensä ole lepotiloja. Niistä on luovuttu, kun oppilaat keksivät käyttää lepohuonetta huumeidenkäyttöhuoneena. Tosi kätevää!

Migreenikohtauksen saanelle soitetaan huoltaja hakemaan. Siihen asti hän makoilee jossain luokan nurkassa.

Kuten kirjoitin, että jos oppilas saa esim. henkeä uhkaavan sairaskohtauksen, niin soitetaan ensimmäisenä 112 sen aikuisen toimesta joka on paikalla joka on läsnä eikä lähdetä etsimään ekana terkkaria. Toki mennään avuksi jos on tarvetta. Jos oppilaalla murtuu jalka tai menee käsi sijoiltaan, niin kyllä minä siihen paikalle menen aina. Migreenikohtauksen saanut soittaa kotiin ja lähtee joko huoltajan luvalla.itse tai odottaa, että.joku tulee hakemaan. En nyt oikein ymmärrä, miksi migreenikohtauksen saanutta tarvitsee sen suuremmin seurata. Kesken päivän oksentava lapsi lähtee myös kotiin ja odottaa noutajaa jossain rauhallisessa tilassa, koulussa on usein joku rauhallinen nurkka. Ei siihen tarvita terveydenhoitajaa toteamaan, että joo, oksentanut on. Ja kuten sanottu, on monia kouluja missä se terkka on paikalla kerran viikossa ja sielläkin haavereita käy jatkuvasti ja koulun henkilökunta suoriutuu niistä.

Kap-pa-le-ja-ko, kiitos!

Tehty, mutta kun puhelin ne hävittää julkaistaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

<br />

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Ymmärsin viestistäsi, että sinä haluat pystyä tavoittamaan lapsesi reaaliajassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsi pitää koko ajan puhelintaan esillä mahdollisten yhteydenottojen varalta? Jos näin on, sinun täytyy ymmärtää, että lapsesi käyttää puhelintaan tunneilla muuhunkin kuin huoltajan yhteydenottoihin. Opettamalla lapsellesi, että hänellä on sairautensa vuoksi oikeus pitää puhelinta koko ajan esillä, teet kyllä aika ison karhunpalveluksen. Jopa diabeetikot, jotka käyttävät puhelinta verensokeritason tarkkailuun, pitävät puhelinta tavallisesti laukussa.

Viestistä välittyy kuva siitä, että kyse on enemmän sinun huolestasi vanhempana kuin lapsen todellisesta tarpeesta. Oikomishoito keskellä päivää ei ole mikään syy pitää lasta päivystämässä puhelintaan oppitunneilla ja häiritä hänen opiskeluaan. Samoin sairauskohtaus on asia, josta tulee opettajan olla yhteydessä huoltajaan sen sijaan, että lapsi soittaa itse. Täytyyhän jo vastuukysymysten vuoksi koululla olla tieto, jos lapsella tai nuorella on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa kohtauksia kesken koulupäivän.

En jaksa lukea koko lakanaa:

- jos sille päivälle varattu aika peruuntuu, helpon tapa saada siitä tieto oppilaalle on laittaa hänelle siitä suoraan tieto. Viimeksi aikaa siirrettiin viime tipassa 6 kertaa peräkkäin.

- kun harn häntä kesken koulupäivän, minun on saatava hänelle tarkka tieto missä olen häntä vastassa, tiedän sen vasta siellä koulun lähellä.

- jos hän saa kohtauksen, turvallisibta on saada tieto minulle, eikä alkaa söpöttää sitä sijaiselle joka ei edes tuedä missä koulun terkka on tai mitä ylipäätään tehdä, koulun terkka on koululla kerran viikossa.

Vaikka terkka olisi päivittäin paikalla, ei sairauksien hoito kuulu hänelle.

No mun lapsi oli yksityiskoulussa jossa terkka oli paikalla ja hän sai mennä sinne lepäämään migreenin yllättäessä ja hain häbet sieltä.

Jos on lepohuone, niin sinne voi toki mennä huilimaan. Omalla koululla tällaista ei ole ja itsellä on kyllä kaikki ajat buukattuna täyteen, niin en ala tarkastuksessa olijoita tai niihin tulevia perumaan, jottaa migreenä poteva voi tulla huilimaan.

Ärsyttää muutenkin suunnattomasti, että vanhemmat ja opettajat tuntuu ajattelevan, että.me terkat istutaan vaan huoneissamme peukaloita pyöritellen ja oikein odotetaan, koska joku toisi jonkun laastaroitavaksi. Itsellä on 600 oppilaan koulu, joista kaikki pitäisi tarkastaa sen lukuvuoden aikana, joka on siis muutenkin se meidän ensisijainen tehtävä. Tähän päälle sitten kaikki muut; adhd kontrollit, moniammatilliset kokoukset, poissaolojen selvittely jos johtuu paljosta sairastamisesta, konsultaatiot lääkärille, dokumenttien keräily ja eteenpäin skannaus jne.

Meillä onneksi esimiehetkin tosi tiukkoina nykyään, että emme tee sairaanhoitoa emmekä toimi terveysaseman sivupisteenä.

En epäile, etteikö sinulla ole kiire työssäsi, mutta miten sinusta opettajien tulisi toimia oppilaan saadessa sairauskohtauksen, jos terveydenhoitajaa ei saa asialla vaivata? Ei opettajilla ole varmastikaan yhtään sen enempää aikaa tai mahdollisuutta seurata migreenipotilaan vointia tai järjestää hänelle lepotilaa. Jonkun kuitenkin on tilanteessa otettava koppia, ja kyllä minusta on vähintään erikoista, jos terveydenhoitaja kieltäytyy vastuusta vedoten siihen, että ei ole aikaa. Ei aikaa ole kenelläkään muullakaan, ja kaikista koululla työskentelevistä henkilöistä terveydenhoitaja kai kuitenkin on luontevin ja ammattitaitoisin valinta.

Ei kouluterkoilla enää yleensä ole lepotiloja. Niistä on luovuttu, kun oppilaat keksivät käyttää lepohuonetta huumeidenkäyttöhuoneena. Tosi kätevää!

Migreenikohtauksen saanelle soitetaan huoltaja hakemaan. Siihen asti hän makoilee jossain luokan nurkassa.

Kuten kirjoitin, että jos oppilas saa esim. henkeä uhkaavan sairaskohtauksen, niin soitetaan ensimmäisenä 112 sen aikuisen toimesta joka on paikalla joka on läsnä eikä lähdetä etsimään ekana terkkaria. Toki mennään avuksi jos on tarvetta. Jos oppilaalla murtuu jalka tai menee käsi sijoiltaan, niin kyllä minä siihen paikalle menen aina. Migreenikohtauksen saanut soittaa kotiin ja lähtee joko huoltajan luvalla.itse tai odottaa, että.joku tulee hakemaan. En nyt oikein ymmärrä, miksi migreenikohtauksen saanutta tarvitsee sen suuremmin seurata. Kesken päivän oksentava lapsi lähtee myös kotiin ja odottaa noutajaa jossain rauhallisessa tilassa, koulussa on usein joku rauhallinen nurkka. Ei siihen tarvita terveydenhoitajaa toteamaan, että joo, oksentanut on. Ja kuten sanottu, on monia kouluja missä se terkka on paikalla kerran viikossa ja sielläkin haavereita käy jatkuvasti ja koulun henkilökunta suoriutuu niistä.

Tähän taitaa liittyä myös se, että kun terveydenhoitajat eivät enää ole kunnan palveluksessa, niin niitä ei kiinnosta tehdä mitään "ylimääräistä" mikä ei alueen ja kunnan välisessä sopimuksessa lue. Uudet hallinnolliset rajat johtavat aina joustavuuden heikkenemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

<br />

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsellani on krooninen sairaus ja lääkäri- ja oionta-aikoja keskellä päivää

Haluan että saan hänet kiinni kun olen hakemassa häntä ja että hän saa minut heti kiinni jos tulee kohtaus.

Ymmärsin viestistäsi, että sinä haluat pystyä tavoittamaan lapsesi reaaliajassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lapsi pitää koko ajan puhelintaan esillä mahdollisten yhteydenottojen varalta? Jos näin on, sinun täytyy ymmärtää, että lapsesi käyttää puhelintaan tunneilla muuhunkin kuin huoltajan yhteydenottoihin. Opettamalla lapsellesi, että hänellä on sairautensa vuoksi oikeus pitää puhelinta koko ajan esillä, teet kyllä aika ison karhunpalveluksen. Jopa diabeetikot, jotka käyttävät puhelinta verensokeritason tarkkailuun, pitävät puhelinta tavallisesti laukussa.

Viestistä välittyy kuva siitä, että kyse on enemmän sinun huolestasi vanhempana kuin lapsen todellisesta tarpeesta. Oikomishoito keskellä päivää ei ole mikään syy pitää lasta päivystämässä puhelintaan oppitunneilla ja häiritä hänen opiskeluaan. Samoin sairauskohtaus on asia, josta tulee opettajan olla yhteydessä huoltajaan sen sijaan, että lapsi soittaa itse. Täytyyhän jo vastuukysymysten vuoksi koululla olla tieto, jos lapsella tai nuorella on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa kohtauksia kesken koulupäivän.

En jaksa lukea koko lakanaa:

- jos sille päivälle varattu aika peruuntuu, helpon tapa saada siitä tieto oppilaalle on laittaa hänelle siitä suoraan tieto. Viimeksi aikaa siirrettiin viime tipassa 6 kertaa peräkkäin.

- kun harn häntä kesken koulupäivän, minun on saatava hänelle tarkka tieto missä olen häntä vastassa, tiedän sen vasta siellä koulun lähellä.

- jos hän saa kohtauksen, turvallisibta on saada tieto minulle, eikä alkaa söpöttää sitä sijaiselle joka ei edes tuedä missä koulun terkka on tai mitä ylipäätään tehdä, koulun terkka on koululla kerran viikossa.

Vaikka terkka olisi päivittäin paikalla, ei sairauksien hoito kuulu hänelle.

No mun lapsi oli yksityiskoulussa jossa terkka oli paikalla ja hän sai mennä sinne lepäämään migreenin yllättäessä ja hain häbet sieltä.

Jos on lepohuone, niin sinne voi toki mennä huilimaan. Omalla koululla tällaista ei ole ja itsellä on kyllä kaikki ajat buukattuna täyteen, niin en ala tarkastuksessa olijoita tai niihin tulevia perumaan, jottaa migreenä poteva voi tulla huilimaan.

Ärsyttää muutenkin suunnattomasti, että vanhemmat ja opettajat tuntuu ajattelevan, että.me terkat istutaan vaan huoneissamme peukaloita pyöritellen ja oikein odotetaan, koska joku toisi jonkun laastaroitavaksi. Itsellä on 600 oppilaan koulu, joista kaikki pitäisi tarkastaa sen lukuvuoden aikana, joka on siis muutenkin se meidän ensisijainen tehtävä. Tähän päälle sitten kaikki muut; adhd kontrollit, moniammatilliset kokoukset, poissaolojen selvittely jos johtuu paljosta sairastamisesta, konsultaatiot lääkärille, dokumenttien keräily ja eteenpäin skannaus jne.

Meillä onneksi esimiehetkin tosi tiukkoina nykyään, että emme tee sairaanhoitoa emmekä toimi terveysaseman sivupisteenä.

En epäile, etteikö sinulla ole kiire työssäsi, mutta miten sinusta opettajien tulisi toimia oppilaan saadessa sairauskohtauksen, jos terveydenhoitajaa ei saa asialla vaivata? Ei opettajilla ole varmastikaan yhtään sen enempää aikaa tai mahdollisuutta seurata migreenipotilaan vointia tai järjestää hänelle lepotilaa. Jonkun kuitenkin on tilanteessa otettava koppia, ja kyllä minusta on vähintään erikoista, jos terveydenhoitaja kieltäytyy vastuusta vedoten siihen, että ei ole aikaa. Ei aikaa ole kenelläkään muullakaan, ja kaikista koululla työskentelevistä henkilöistä terveydenhoitaja kai kuitenkin on luontevin ja ammattitaitoisin valinta.

Ei kouluterkoilla enää yleensä ole lepotiloja. Niistä on luovuttu, kun oppilaat keksivät käyttää lepohuonetta huumeidenkäyttöhuoneena. Tosi kätevää!

Migreenikohtauksen saanelle soitetaan huoltaja hakemaan. Siihen asti hän makoilee jossain luokan nurkassa.

Kuten kirjoitin, että jos oppilas saa esim. henkeä uhkaavan sairaskohtauksen, niin soitetaan ensimmäisenä 112 sen aikuisen toimesta joka on paikalla joka on läsnä eikä lähdetä etsimään ekana terkkaria. Toki mennään avuksi jos on tarvetta. Jos oppilaalla murtuu jalka tai menee käsi sijoiltaan, niin kyllä minä siihen paikalle menen aina. Migreenikohtauksen saanut soittaa kotiin ja lähtee joko huoltajan luvalla.itse tai odottaa, että.joku tulee hakemaan. En nyt oikein ymmärrä, miksi migreenikohtauksen saanutta tarvitsee sen suuremmin seurata. Kesken päivän oksentava lapsi lähtee myös kotiin ja odottaa noutajaa jossain rauhallisessa tilassa, koulussa on usein joku rauhallinen nurkka. Ei siihen tarvita terveydenhoitajaa toteamaan, että joo, oksentanut on. Ja kuten sanottu, on monia kouluja missä se terkka on paikalla kerran viikossa ja sielläkin haavereita käy jatkuvasti ja koulun henkilökunta suoriutuu niistä.

Kap-pa-le-ja-ko, kiitos!

Tehty, mutta kun puhelin ne hävittää julkaistaessa.

Ei hävitä.

Lakkaa vuodattamasta noita valtavia saarnamöhkäleitä.

Ei riitä valvojat välitunneiksi pitämään yläkoululaisten puhelimia pois.

Migreenistä: Minun esikoiseni sai yläkoulussa todella kovia migreenikohtauksia, oksensi täysin holtitta, pyörtyili ja kipu oli kova.

Onneksi hänen koulussaan oli terkka ja vielä aina sama, joka soitti aina minulle. Lapsi makasi sohvalla käytävällä ämpärin kanssa.

Meiltä oli koululle 10 minuutin ajomatka ja hain hänet sitten hitaasti ajaen ämpärin kanssa kotiin pimeään huoneeseen.

Nuo kohtaukset loppuivat parin vuoden päästä samalla lailla seinään kuin alkoivatkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä valvojat välitunneiksi pitämään yläkoululaisten puhelimia pois.

Jos on tarpeeksi kovat rangaistukset, niin pistotarkastukset riittävät.

Sitä paitsi jatkossa ilmeisesti saadaan toimeentulotukilaisia lisätyövoimaksi kaikkiin kunnan työpaikkoihin, joten eiköhän sieltä liikene muutama kymmenen ylimääräistä välituntivalvojaa yläkouluunkin.

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta näkee sen että kärkkäimpiä sekaantujia on ne jotka ei edes tiedä millaista koulunkäynti nykyään on.

Muistellaan kymmenien vuosien takaisia omia kouluaikoja ja kuvitellaan että koulut ja tilanne on samanlainen edelleen.

Ei tarvitse muistella edes kamalan vanhoja aikoja. Oma lapsi aloitti koulun 2011, eikä alakoulussa saanut käyttää kännykkää. Ihan joutui häntäkin välillä hakemaan jonnekin hammaslääkäriin tai lääkäriin kesken päivän. Homma toimi, kun oli lapsen kanssa sovittu, milloin hän lähtee ja opettajalle ilmoitettu asiasta Wilman kautta. Tarkemnat ohjeet pystyi laittamaan viestillä, jonka lapsi pystyi lukenaan, kun pääsi ulos koulusta.

Ja luokassa oli 29 oppilasta, tämä oppilasmäärä kun tuntui olevan ketjussa kovin merkittävä asia.

Tämä ketjuhan lähti vilkkaaksi eilen. Kertonee myös siitä, että ainakin oikean tyyppistä asiaa aloite pohtii ottamatta kantaa tulisiko sen toteutua.

Aloitteen aika menossa umpeen mutta nyt näyttää ettei ole vielä tarpeeksi allekirjoituksia jotta pääsisi käsittelyyn. Olisi tosi harmi, koska todella hienon määrän saanut allekirjoituksia ja aihe erittäin tärkeä!