Minulle kävi jotain outoa. Heräsin siihen, kun kuulin päässäni/vieressäni miehen yskäisyn. Ajattelin, että nyt on jokin vialla läheiselläni. Totta oli.

Pari päivää sitten tuntui siltä, kuin joku olisi vähän väliä yrittänyt puhua minulle. Hankalinta oli silloin, jos joku oikeasti sattui puhumaan, niin yritin keskittyä kuuntelemaan sitä puhujaa, josta en saanut selvää ja sitten en kuunnellut sitä oikeaa puhujaa.

Ystäväni oli kuollut sinä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Pari päivää sitten tuntui siltä, kuin joku olisi vähän väliä yrittänyt puhua minulle. Hankalinta oli silloin, jos joku oikeasti sattui puhumaan, niin yritin keskittyä kuuntelemaan sitä puhujaa, josta en saanut selvää ja sitten en kuunnellut sitä oikeaa puhujaa.

Ystäväni oli kuollut sinä päivänä.

Tarkennus: Sinä päivänä en tiennyt. Seuraavana päivänä kuulin.

Sinulle sattui tai tapahtui jotain, ei kävi.

Monenlaisia yliluonnollisia kokemuksia on ollut, usein niiden merkitys on epäselvä silloin tapahtumahetkellä, mutta käy ilmi aikanaan myöhemmin.

Se että on saanut tällaisia kokemuksia on hienoa asiasa, sen luulisi auttavan suruun, kun ihmisiä kuolee. Käytännössä kuitenkin sitä suree silti, mutta voi vähän helpottaa ajatella, että kuolema ei ole kokonaan loppu ja että tapaamme aikanaan taivaassa. Myös rukoilu muiden puolesta helpottaa jonkin verran huolia. Noihin olisi vaikea uskoa, ellei olisi saanut niitä yliluonnollisia kokemuksia ja tietäisi, että tämä näkyvä maailma ei ole kaikki.

Useita vuosia sitten olin tankkaamassa autoa ja tunsin yhtäkkiä voimakasta kirvelyä vehkeissä. Ja kuinka ollakaan, vain tunti sen jälkeen silloinen tyttöystävä soitti että hänellä oli todettu klamydia.

Kolme vuorokautta ennen Estonian onnettomuutta itkin .Oin töissä ja voin vaan niin huonosti! Sanoin siskolle että kaikki on minulla hyvin mutta jotain kamalaa tulee tapahtumaan. Aamulla kun menin töihin sanoi kokkini että Estonia on uponnut. Miksikähän tunsin noin voimakkaana tämän pahan?

Kolme minun asiakkaista hukkui . Yksi selvisi joka tuli kertomaan että hän pyysi kavereita lähtemään Suomen kautta kun näki sotilaskoneet ja vahdit laivan ulkopuolella. 

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, koin melkein samanlaisen tilanteen muutama päivä sitten, mutta ilman jatkotapahtumia: Nukuin ja havahduin siihen, että miehen ääni sanoi makuuhuoneen ovelta moi. Säikähdin kovin, sillä asun yksin poikani ollessa armeijassa. Ääni oli erittäin selkeä ja syvä, mitään erehtymisen mahdollisuutta ei ollut. Vieläkin puistattaa.

Minulla on myös tämäntyyppinen kokemus ja olen kirjoittanut tämän johonkin ketjuun aikaisemmin.

Heräsin siihen, että joku ravisti minua lujasti oikeasta hartiasta. Nousin istualleen katsomaan kesäöistä huonetta. Sitten miehen ääni sanoi nimeni. Ei muuta. Monet ovat väittäneet kokemustani uneksi, mutta se ei ollut unta. Kenellekään lähipiirissäni ei tapahtunut silloin mitään erityistä.

Vierailija kirjoitti:

Useita vuosia sitten olin tankkaamassa autoa ja tunsin yhtäkkiä voimakasta kirvelyä vehkeissä. Ja kuinka ollakaan, vain tunti sen jälkeen silloinen tyttöystävä soitti että hänellä oli todettu klamydia.

Olitko tartuttanut tyttöystävääsi klamydian 😒? Sait hänestä viestintuoja. Omissa m unissasi tauti olisi voinut lymyillä vuositolkulla.

Tämä on vain sattuma. Mun tosi rakas, vanha ja viisas koira kuoli. Se oli iso ja musta. Suruni oli suuri. Näin seuraavana yönä unta, missä koirani oli varjossa, arkana piilossa. Kutsuin sitä ilahtuneena luokseni, tule poika, tule. Unessa se juoksi mun luo. Seuraavana päivänä lähdin metsään menemään polkua, mitä aina koirani kanssa kuljettiin. Jo polun alussa mua odotti iso, musta korppi. Se seurasi mua koko matkan. Se tuntui tosi ihmeelliseltä, mutta samalla lohduttavalta.

Metsä on lapsuudesta asti tuttu. Siellä ei ole koskaan ollut korppia. Enkä tuon päivän jälkeen ole yhtään korppia siellä nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Et voi väittää että kaikki kokevat kuten sinä. Halusit silti ottaa toiselta jotain kokemusta pois, joka on hänen, ei sinun. Miksi kadehdit?

Vai kadehdin? 🤣🤣🤣. Tunne on ihan muu. Enkä tosiaan ole ottamassa mitään pois keneltäkään, jokainen saa puolestani pitää harhakuvitelmansa. Olisi kylläkin hyvä, jos toisia herkkäuskoisia ei houkuteltaisi uskomaan näihin hömppäjuttuihin.

Sinä kaasuvalotat (gashlighting on manipuloinnin muoto) ihmistä joka kokee henkisiä juttuja, ettei hän koekaan niitä mitä kokee. Mieti miten yrität aivopestä itse "herkkäuskoisia", ettei he koekaan niitä mitä kokevat. Yrität järkyttää ja pelotella heitä, vaikka itse olet enemmän peloissasi kuin "herkät".

Piti nostaa tää keskustelu, koska itsellekin on käynyt juuri aloituksen kuvailemalla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Äitini äkillistä kuolemaa edeltävänä iltana olin surullinen ja itkin, oli sellainen paha mieli. Tiesin että liittyy äitiin,mutten muuta.

Äitini kuoli seuraavana aamuna. Alle 60 vuotiaana.

Kuoleman jälkeen olin rauhallinen. Olin tavallaan surrut asiaa tarkemmin tietämättä etukäteen.

Minulla on samanlainen kokemus. Olin alakouluikäinen ja minulla oli yksi päivä ja ilta tavattoman ahdistunut olo, joka hipoi paniikkikohtauksen fiboja. Tämä oli minulle täysin vieras tunne ja muistan kuinka minua pelotti, kun tunne vain jatkui ja jatkui. Seuraavana aamuna perheenjäseneni kuoli onnettomuudessa.