Onko normaalia alkaa spontaanisti itkemään kun rakastaa omaa lastaan niin paljon?
Katsoin mieheni kuvaamaa lyhyttä videota kohta 3-vuotiaasta lapsestamme ja minut valtasi aivan kamala kipu, pelko, huoli ja rakkaus. Kipu ja pelko siitä jos hänelle koskaan sattuisi jotain kamalaa, miten ikinä selviäisin. Rakastan häntä niin paljon.
Kommentit (16)
Ei yleistä, mutta varmaan normaalia.
On normaalia. Lapsesi on onnekas, kun hänellä on äiti, jolla on yhteys omiin tunteisiinsa.
On, koska minäkin alan itkemään kun katson rakasta koiraani, sama asia.
Olen itse ihan samanlainen. Tunne tulee vyöryen päälle tietyissä tilanteissa ja purkautuu itkuna.
Tilastotieteilijä kirjoitti:
Ei yleistä, mutta varmaan normaalia.
On yleistä vaan ei yleinen kahvipöytäaihe. Kaikki äidit (melkein) katselee nukkuvaa lasta herkistyen
On on! <3
Ja ihanaa, että kuvaatte videoita! Niitä on tosi hauska kattoa vuosien päästä lapsen itsensäkin kanssa.
Juu. Juuri illalla sain snäppiä 20 v lapseltani ja tippa silmässä näytin kuvaa miehelleni. Oli upeaa nähdä lapsensa olevan niin aikuisen näköinen laittaessaan ruokaa tyttöystävänsä kanssa.
Ihme herkkiksiä. Hormoonit sekottaa teidän mammojen päät. Sitten ette ikinä lopeta piinaamasta omaa lasta.
Ei ole normaalia . naurettavaa lähinnä. Eikä asialla ole mitään tekemistä siihen, onko yhteydessä tunteisiinsa.tulet tukehduttamaan lapsesi
Muistan muskarin ja eskarin sekä ala-asteen kevät- ja joulujuhlat, kyllä siellä monesti liikutuin lähes kyyneliin lasten esityksiä katsoessa.
Lapseni ovat nuoria aikuisia ja joskus kyynelehdin jotakin heille tapahtunutta ikävää, jolta olisin toivonut voivani heidät suojata.
Ymmärtäisin, jos et olisi maininnut kipua ja pelkoa ja miten lapsi selviää. Viittaisi vanhemman kontrollointiin. Ei hyvä juttu ollenkaan.
Voi uittu kaikkia hörhöjä niitä on