2kk vauvan iltahötkyt
meillä siis 2kk vanha vauva ja tyypillinen iltahötky.. päivät meillä menee mukavasti. tyttö on rauhallinen ja nukahtaa varsin hyvin päivällä. ongelmana ovat sitten illat. yleensä tuossa 17 tienoilla se hötyily alkaa. vauva kitisee. ei nuku kunnolla (päivällä nukahtaa hyvin unille), ottaa pieniä tirsoja, haluaa olla tissillä jatkuvasti. iltaisin vauva on rinnalla oikeastaan koko ajan ja siinä tyttö sitten ottaa rintaraivareita- repii rintaa ja huutaa.
illalla lypsymaitoa on pullosta mennyt isoja annoksia- desi hujauksessa alas vaikka olen antanut rintaa useita tunteja putkeen. lisänongelmansa tuovat isoveljet jotka pitäisi myös saada iltapalalle, yöunille jne (ja vahdittua- viimeksi toissapäivänä tukkivat yhden viemärin kun imetin ja sitä ennen mörräsisivät joutortut keittiön ikkunaan). pidän illalla pieniä puolen tunnin taukoja imetyksessä ja sitten taas miltei tunti rintaa.. pullosta kun sitten antaa loppuja niin rauhoittuu hieman.
sitten kun napa on vauvalla täynnä niin silti on hötky päällä. onko meillä rytmissä vika vai missä? vauva ei haluaisi edes olla pitkällään vieressäni, kun koitan rinnalle nukuttaa. huitoo kiukkuisena. kapalo ei saa vauvaa rauhoittumaan. hän haluaa olla sylissä ja pienessä hytkytyksessä.
tällainen iltakuvio kestää 1,5-3 tuntia. mies on paljon töissä ja tulevaisuudessa on työmatkoja jolloin on vaan pärjättävä. ei siis voi tehdä muuta kuin laskea vauva sittenriin karjumaan kurkku suorana kun laitteen isommat lapset iltapesuille ja isommillekin olen joutunut sanomaan että nyt jää sadut välistä kun äidin pitää hytkytellä vauvaa. mulla alkaa olla aika epätoivoinen olo 3 lapsen kanssa yksinäisiä iltoja silmälläpitäen.
vauvan tavanomainen rytmi siis:
6.00 syö ja jatkaa unia
9-10syö ja seurustelee
10.30-14 pitkät unet ulkona
14 syödään ja seurustellaan
15-16 syödään
16 unille (ulkona tai sisällä)
17 herää ja tästä etennpäin syömistä syömistäsyömistä ja pieniä tirsoja
nukahtaa lopullisesti klo 22-24
illalla vien vauvan pimeäshköön makkariin ja syöttelen, mutta ei tyynny. eikä sen kummemin pimeässä olkkarissa sohvalla. tutista vetää hertsit ja missään ei ole hyvä olla. koliikkia tämä ei kyllä ole. (esikoisen kanssa se koettu)
osaisko joku kertoa mikä meillä oikein mättää? ja ehdotuksia rytmin kanssa?
muistini mukaan meidän lapsilla muilla on iltaunet alkaneet tuossa 20 tienoilla puolen vuoden iästä.. mutta kun en muista sitä muuta rytmiä. tällä vauvalla oli siis ikää se 2kk.ja voiko tämänikäistä edes opettaa?
Kommentit (7)
tuli ihan sellanen olo etten ole ihan yksin 3-lapsen murheineni.
aha, nyt vauva taas heräs. mutta jatkan myöhemmin. jos on joskus aikaa...
kantoliina meillä oli toisella lapsella. vauva tipahti sieltä kerran a iso sikähdys mulle. toisekseen kantoliinan kanssa mietin sitä, että vauva varmaan nukahtaisi siihen. 2v ja 4v lasten kanssa kun on iltatouhut niin tyttö varmaan uinuisi ne hetket ja sitten arveluttaa hänen lopullinen nukahtamisensa. monesti iltatorkut pitkittää sen nukahtamisen aamuyöhön... niin en millään jaksaisi kun aamulla pojat herää yleensä 6 aikaan... ja toisekseen liinassa mietityttää se että kun tuo 2v on vielä vaipoissa ja nosteltava/kyykisteltävä, että meneekö vauva ihan myttyyn.
eilen oli poikkeuksellinen ilta. tyttö ei nukkunut klo 17.30 jälkeen ja päivän unetkin olivat menneet hieman pipariksi. vietiin illalla kylpyyn ja vauva sammui kuin saunalyhty klo 20. tunnin päästä heräsi ja arvelin että jos syötän sängyssä samaan tapaan kuin öisin niin ehkä tajuaa jäädä unille. virkistymisen merkkejä hän jo osoitti, mutta jäi kuitenkin yöunille stten. Ihanaa! (2v tosin heräsi klo 3 aamulla pariksi tunniksi, joten ihan megaunia äiti ei saanut)
ajattelin nyt sitten kokeilla että vien jo hyvissä ajoin pimeään makkariin " yöolosuhteisiin" . josko ymmärtäsisi että se tarkoittaa yöunia. saas nyt nähdä miten onnistuu, kun isommat alkaa mekastaa..
Iltahötkyily on kuin kuvaus meidän illoistamme. Meillä on 9 viikkoinen poika, joka on alusta lähtien ollut iltaisin hyvin vaativainen. Eli syöttöväli klo 17 eteenpäin todella tiheä, rintaraivokohtauksia ja todella vaikea nukutettava, jollei jatkuvasti " hytkytä" . Käytännössä olemme siis heiluttaneet poikaa syöttömaratonin jälkeen noin tunnin joka ilta vaunujen kantokopassa (isällä alkaa hauislihakset olla jo aika isot), sillä syliin vauva ei nukahda. Ilman tätä heilutusta itkeminen ollut todella sydäntä särkevää, eikä tietyn pisteen ylittämisen jälkeen oikein mikään ole hillinnyt itkua. Päivällä herra on todella aurinkoinen ja nukkuu melko pitkiä pätkiä ulkona ja sisällä ja syö hyvin rintamaitoa.
Nyt mennyt muutama ilta oikein hyvin ja rauhassa, kun ostimme vauvantarvikeliikkeestä (Johanna) pinnasängyn jalkojen alle ns. lullat eli jouset, joilla sängyn saa hytkymään. Eli käytännössä hyvin pienellä liikkeellä esim. polvella työntelemällä saa sängyn liikahtelemaan samalla tavoin kuin vaunut ulkona lenkillä. Illan viimeisen syöttökerran jälkeen vauva on rauhoittunut sänkyyn pistettäessä todella nopeasti (5-10 minuuttia) ja mikä parasta on se, että vaikka vauva heräisi ja alkaisi liikehtiä levottomasti, saa vauvan rauhoitettua takaisin unten maille, ilman että hänet nostaa sängystä pois. Ainakin meillä vauva virkistyy syliin nostamisesta niin paljon, että nukuttaminen täytyy aloittaa käytännöllisesti katsoen alusta.
Monen illan kokemusta meillä ¿lullitteusta¿ ei vielä ole, mutta alku on ollut todella rohkaiseva.
ainut mikä tuossa arveluttaa on se, että jos vauva sitten tottuu noihin niin tuleeko uni ilman niitä?
eilisilta meni aika hyvin. vein makkariin iltasyötölle, mutta tyttö vaan raivosi rinnalla. ilmeisesti maha oli ihan täynnä mutta halusi imeä. puri sitten ikenillään rintaa ja repii vaan ja huutaa. aikaisemmat lapset ovat käyttäneet mua tuttina siten etä ovat antaneet maidon valua toisesta suupielestä ulos, mutta ei tämä likka ole tuota mahdollisuutta hoksannut. tunnin yritin silitellä ja sylittää, mutta karseaa huutoa vaan. luovutin ja tuli alakertaan josko röyhtäisi, mutta nukahti sitten syliin pystyasentoon. ja takaisin ylös- ja taas silmät auki. sen verran oli kai itsensä kuitenkin väsyttänyt että pari imaisua otti maitoa ja nukahti ja jäi lopulta sänkyynsä.
helpotti jotenkin noi bluesin sanat että vauvalla ei ole mitään hätää sylissä huutaa. ensi viikolla olisi sitten taas ekan kerran sellaset illat etten voi miestä mistää harrastuksesta soittaa illalla että tule tänne, ei onnistu. mies yön yli työmatkalla ja 3 olis jotenkin saatava pehkuihin. ehkäpä on parempi valmistautua siihen että lapset nukahtaa vasta puolilta öin..
Meillä oli esikoisen kanssa juuri kuvailemasi tilanne, alkoi iltatankkauksen joskus klo 18 ja saattoi sitä harrastaa monta tuntia, välillä torkahti syliin, mutta jos yritti viedä sänkyyn niin heti heräsi. Klo 23-02 hyytyi, joskus vasta klo 03....Luulin aluksi, että repii rintaa ja raivoaa koska on nälkäinen ja tissit tyhjät, annettiin alussa korviketta jota joikin jopa 100 ml, mutta yleensä teki sen jälkeen massiiviset puklut, eli yrjösi lähes kaiken ulos. Lisämaito ei kuitenkaan auttanut raivoamisessa, sama peli jatkui. Aluksi huusi lopulta pari tuntia kunnes sitten tyytyi tissille ja nukahti. Jossain vaiheessa tajusin tuon hytkyttelyn seisaalla, siten että samalla oli rinnassa kiinni, ja näin päästiin raivon yli. Jossain 3 kk iässä alkoi yhtäkkiä nukahtamaan aikaisemmin, siten että lopulta tuossa klo 21 taintui 1-2 h tankkauksen jälkeen. Jossain vaiheessa tulin siihen tulokseen, että vauva oli vain niin väsynyt illalla, että siksi tuo raivo ja tissin repiminen. Siitä eteenpäin huomattiin, että jaksoi päivisin olla hereillä 1-1½ h, jos venyi pitemmäksi alkoi itku. Illalla jaksoi olla vähän pidempään eli 2-2½ h. Tämä kun meille valkeni, niin alkoi elämä helpottamaan. Sitä ennen tosiaan huusi päivällä ja illalla yliväsymystään jos oli liian kauan hereillä. Mutta se nukahtaminen ei häneltä käynyt ihan kätevästi vaikka olikin väsynyt, yleensä itkun kautta meni päivällä nukkumaan.
Meillä nyt toinen vauva, 3 vkoa, ja hänellä samoja elkeitä. En vain itse vielä osaa täysin tulkita häntä, mutta näyttäisi siltä että aloittaa tuon saman raivoamisen ja rinnan repimisen kun väsynyt ja myös silloin kun mahassa kipristää. Eiköhän tämä tästä ala helpottaa kun kasvaa ja opin lukemaan hänen viestejään. Sitä odotellessa...
Meilläkin osa syy raivoamiseen tai ehkä suurin on se väsymys. Alkuun huuteli parikin tuntia putkeen, kunnes tajusin laittaa peräti puolen tunnin hereillä olo ajan jälkeen nukkumaan. Huudot lyheni vajaaseen puoleen tuntiin. Nykyään tunti hereillä on yleensä jees, sillon ei hirveästi huudeta, mutta tissillä taas roikutaan ainakin yli tunti. Sitten hetki nukutaan ja taas uudestaan kaivataan tissiä. Jos on hereillä pari tuntia, on nukutus ituisempaa, mutta toisaalta nukahtaa kunnolla aiemmin.
Meillä se pimeä huone on ollut avainsana. Ja kun vauva havahtuu, niin sitten uudelleen vaan tissiä, kunnes pääsee taas irtautumaan. Yleensä max. kolme kertaa riittää, kunnes nukkuu kunnolla ja herää seuraavan kerran vasta ekalla yösyötöllä.
Tiedän, et kantoliina on hiukan hankala, mutta kokeile kuitenkin. Tärkeätä on et se on tarpeeksi tiukalla. Minäkään en käytä sitä niin paljon kuin voisin, koska juuri kumartumiset on hankalia (minäkään en osaa sitä oikein sitoa vaikka periaatteessa sidonta on oikein ja kolmella lapsella liina käyttänyt, voi olla että trikoista liinaa vain ei saa tarpeeksi tukevasti). Mutta periaatteessa jos oikein osaa liinaa käyttää, kaikki touhut pitäisi sen kanssa onnistua. Ja kunhan vauva tottuu liinailuun, hän nauttii siitä. Meillä on vielä niin harvassa liinailut, et nuorimmainen ei ole vielä mikään " tyytyväinen kantoliinalapsi" . Ainakaan jos ei kävele ympyrää :) Liinan kanssa touhuaminen ei ole tytöstä kivaa, mutta uskoisin et se on totuttelukysymys.
Ne lullat pinniksen alla kuulostaa ihan hyviltä. Vois käyttää vain iltanukutukseen, eikä yöllä lainkaan. Oppii ainakin nukahtaan yöunille ilman tissiä. Vaunuissa tyttö jatkaa uniaan juuri vaunujen liikkeellä ja unohtaa siten tissin.
Ja varmasti on niin, et lapsella ei ole hätää, vaikka kuinka huutaisi, kunhan saa olla turvallisessa sylissä. Usko pois!
Blues kera kolmen katraan
Täälläkin kolme lasta ja nuorimmaisella, nyt 2,5 kk, nuo samat iltakuviot, olleet jo about alusta saakka. Mä en tiedä miten ihmeessä nukuttaisin jos mies ei hoitais isompien lasten iltatoimet. Mun pitää olla pimeässä makkarissa joskus yli tunninkin ennekuin päästää rinnasta. Toki herää sitten taas jonkin ajan kuluttua uudelleen ja vaatii tissiä.
Meillä pienet päikkärit alkaa jo iltapäivästä. Viiden kuuden aikaan herää viimeisiltä ja seitsemän pintaan laitan nukkumaan koska en ikinä tiedä kuinka kauan nukutukseen menee. Kyllä tuo onneksi viimeistään ysiin mennessä on kunnolla unten mailla. Jos minun pitäisi huolehtia myös isompien lasten iltatoimista, niin nukahtaisi kunnolla varmaan samoihin aikoihin kuin sinunkin vauvasi.
Jos tyttönen ei rauhoitu rinnalla pimeässä makkarissa, niin annan huutaa itsensä uneen siinä vieressä. Käden pidän ympärillä ja välillä puheella rauhoittelen. Olen sitä mieltä, että vauva voi huutaa jos on vieressä tai sylissä, eikä siitä aiheudu traumoja tai mitään muutakaan ongelmaa. Minä en ole yhdenkään lapsen kanssa yöunille mennessä kanniskellut jos ei ole muuten rauhoittunut. Kyllä se uni jossain vaiheessa korjaa.
Sinun tapauksessasi tilanne on hankala koska joudut yksin hoitamaan kolme lasta. Ehdotukseni olisi esim. kantoliina. Oletko sellaista käyttänyt? Ainakin jotkut lasten iltatoimet hoituisivat vauvan ollessa kantoliinassa, eikä tarvitsisi stressata yksin huutavasta vauvasta (mulle se on äärimmäisen stressaavaa, mutta väkisinkin tutitton lapsi joutuu yksinkin huutamaan, varsinkin jos soppaan lisätään pari vanhempaa sisarusta). Meidänkään tyttö ei syö tuttia (ei suostu), joten täälläkään ei tarvitse unelmoida sänkyyn itse nukahtamisesta. Odottelen että unirätti alkaa olla kova sana ja kun oppii tarttumaan niin unipupu. Sen korvaa voisi sitten vaikka imeskellä. En usko, että tuota tilannettasi saa rauhoitettua toisen rytmin avulla, eikä noin pieni rytmeistä juuri perusta, ainakaan äidin toivomista :)
Tutin puute on aikamoinen ongelma, kun iltaisinkin esim. haluaa vain imutella, muttei juoda maitoa. Masu on jo ihan täynnä, mutta lisää vaan tulee ja sitten siitä seuraa masuvaivaa, mikä hankaloittaa myös nukuttamista. Jotkut onnistuvat siirtämään kantoliinaan nukahtaneen vauvan omaan sänkyynsä jatkamaan uniaan. Vauvan tarvitsee kyllä olla aika syvässä unessa. Epäilen et meillä ei onnistuisi. Mutta lämpimästi suosittelen kantoliinaa kyllä helpottamaan noita iltoja.
Meillä kaikki kolme on vauvana mennyt aikaisin nukkumaan, siinä kasin pintaan. Nuorimman kanssa yritellään jo siinä 7 aikoihin. En kuitenkaan usko että on synnynnäistä ja varsinkaan kohtuaikana eivät ole siihen oppineet. Että ehkä siinä mielessä rytmiin voi vaikuttaa. Kun joka ilta laittaa tiettyyn aikaan nukkumaan, niin muuttuu sisäiseksi kelloksi aikanaan. Muutenhan tuo iltatisuttelumaratonit on aivan normaalia vauvoille, silloinhan nuo tissillä asuvat.
Tyttö nukahtaa paremmin jos on valvotettu pari tuntia, voi olla ettei edes huutele enää lisää tissiä, kunhan taas liian aikaisin laitettuna, vaikka huuteleekin koko ajan, niin ensinnäkin asuu tissillä ja kun nukahtaa, niin heräilee ainakin kerran pari vaatimaan uutta kierrosta.
Aikamoinen romaani, mutta siis kantoliina nyt aluksi olisi ainakin aika hyvä keino ja älä pelkää sitä itkemistä nukuttaessa. Tiukasti kainaloon vaan niin kyllä lapsi jossain vaiheessa nukahtaa. Ja todennäköisesti pikku hiljaa itkee vähempiaikaa, koska " oppii" ?? ettei nukkumaan mennessä saa kantopalvelua :)
Blues kera tyttösen 2,5 kk