Puolisolla PDA (äärimmäinen vaatimusten välttely)

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin valmis ohjaamaan tollaset pandat saunan taakse. Tai koneella Kiinaan kuten ne Ähtärin vastaavat kohta.

Haluaisit viedä mun ala-asteikäisen lapsen saunan taakse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mä ihmettelen, että mistä nää kaikki ihmiset tänne nyt eksyy. Suurin osa tulee tänne vaan huutelemaan jotain liibalaabaa tai ilkeilemään. Jos ei oikeesti oo mitään järkevää sanottavaa tai annettavaa aiheeseen niin miks vitussa pitää kommentoida yhtään mitään, kun se mielipide ei ketään kiinnosta?

Samaa ihmettelen. Sunkin kommentti oli jo täynnä alapeukkuja.

Mikä juttu tää on? Siis kuka on ees ikinä kuullut koko asiasta, niin miten näitä vihaajia voi olla näin paljon? Vai onko joku yksittäinen pakkomielteinen, joka kirjoittaa kaikki nää vihakommentit ja massa-alapeukuttaa?

Jankuti jankuti, nalkuti, nalkuti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä ketju on niin vihamielinen? Kyseessä on oikeasti olemassa oleva asia, vaikka kieltämättä asiasta tietämättömälle saattaa vaikuttaa, että kyse on kirjainyhdistelmäparodiasta. Mutta tämä on oikeasti joidenkin elämää. 

Juu, mutta pakkoavioliitossa ei kai ole kukaan. Ihan järkyttävää luettavaa esim. tuo jonkun laittama "panda"-ohje. Kuka tuollaista parisuhdetta haluaisi? Kuulostaa ennemmin hoitajalta ja mt-potilaalta.

Se oli ohje vanhemmalle PDA -lapsen kanssa toimintaan, vaikka toki voi soveltaa samaa aikuisenkin kanssa. Mutta eihän toista aikuista tarvitse sillä lailla kaitsea, kuin lasta.

Siis ette kai te lue ADHD-lasten tai Aspergerin vanhemmille suunnattuja ohjeita parisuhdeohjeina nepsyjen kanssa seurusteleville?

Ap halusi kuitenkin neuvoja puolison kanssa toimimiseen. Älyissään oleva ihminen pystyi kyllä päättelemään, että ohjeet olivat huoltajalle/holhoojalle/aikuiselle, joka toimii lapsen kanssa, mutta olisihan sen voinut kirjoittaa johdannoksi. 

Tuleeko yllätyksenä että narsisteja vihataan???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mä ihmettelen, että mistä nää kaikki ihmiset tänne nyt eksyy. Suurin osa tulee tänne vaan huutelemaan jotain liibalaabaa tai ilkeilemään. Jos ei oikeesti oo mitään järkevää sanottavaa tai annettavaa aiheeseen niin miks vitussa pitää kommentoida yhtään mitään, kun se mielipide ei ketään kiinnosta?

Samaa ihmettelen. Sunkin kommentti oli jo täynnä alapeukkuja.

Mikä juttu tää on? Siis kuka on ees ikinä kuullut koko asiasta, niin miten näitä vihaajia voi olla näin paljon? Vai onko joku yksittäinen pakkomielteinen, joka kirjoittaa kaikki nää vihakommentit ja massa-alapeukuttaa?

Kirjotustyylin perusteella ainakin yksi tyyppi jaksaa täällä nyt kommentoida ankeaan sävyyn kokoajan. Uskomatonta kyllä, jotenki vois ajatella et jos tää ei itseä kosketa niin vois vaan poistua ketjusta ja antaa ihmisten keskustella aiheesta. En olis ikinä uskonut, että tää aihe kerää näin ison määrän tämmöstä kommentointia. Päinvastoin olin melko varma, että tähän ei vastais juuri kukaan, kun ei oo vielä niin tiedetty/ymmärretty asia. Ihan helvetin surullista lukea näitä kommentteja ja kohdata ihmisten ymmärtämättömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko yllätyksenä että narsisteja vihataan???

Varmaan sitä vihaa voi sit mennä purkamaan niitä narsisteja kohtaan, ja jättää autistit rauhaan?

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko yllätyksenä että narsisteja vihataan???

Niin että sitten saa taas kirjoittaa ihan mitä sylki suuhun tuo? Hirmu haloo siitä, että aikuisen ihmisen pitää pystyä sitä ja tätä ja tuota ja autismiin ym hirveä viha. Sit kuitenkin itse käyttädytään kun pahinkin narsisti ja haukutaan täällä muita minkä ehditään.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, ap, hyvästä, rohkeasta ja kipeästä aloituksesta! Tästä autisminkirjon "alalajista" eli PDA:sta on vielä tosi vähän tutkimustietoa ja siksi apuja ja vertaistukea on vain vähän saatavilla. (Autismiliitolla on ollut aiheeseen liittyvää koulutusta/tiedotusta, mutta valitettavasti keskittyvät paljon lapsen PDA:han. Sieltä kuitenkin on apua ja tukea saatavilla myös puolisoille.)

Koska tietoa on vähän, tältäkään foorumilta (vauva fi) ei juurikaan ymmärrystä saa, (päinvastoin osa vastausviesteistä on pelottavan autistifobisia/täynnä autistivihaa) sillä kyllähän tällaiset piirteet, jotka PDA:han liittyvät, kuulostavat nimenomaan narsismilta, laiskuudelta, kontrolloinnilta ja vallankäytöltä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan käytös johtuu nimenomaan aivojen rakenteesta. Kuten joku aiemmissa viesteissä kirjoittikin, pahinta tämä on henkilölle itselleen, jolla PDA on, mutta toki myös äärimmäisen raskasta ja kuormittavaa puolisolle sekä lapsilleen.

Miten on mahdollista, että tällaiseen suhteeseen kukaan ajautuu, on varsin hyvä kysymys ja jokaisella vastaajalla on siihen oma tarinansa. PDA-henkilöt ovat onneksi kuitenkin paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja heillä on myös paljon rakastettavia piirteitä ja puolia. Osa heistä on voinut myös maskata suhteen alkuaikoina tai elämäntilanne on ollut sellainen, etteivät piirteet ole tulleet niin vahvasti esille.

Tsemppejä ap, neuvoja en osaa antaa, mutta voin sanoa, että tiedän täsmälleen, mistä kirjoitat! <3

Narsismikin on persoonallisuushäiriö, eli sairaus ihan siinä missä tämä PDA:kin. En nyt oikein ymmärrä tätä logiikkaa, että narsistia mielestäsi on ilmeisesti ihan ok vihata ja paheksua, mutta PDA:sta kärsivä lähes samanlaisella käytöksellä on uhri jota täytyy vaan ymmärtää. Pitäisikö narsismiakin ryhtyä kutsumaan kirjainyhdistelmällä, vaikka NRS, jotta siitä kärsivä saa samanlaista empatiaa osakseen?

Vierailija kirjoitti:

Eli puolisosi on suomeksi LAISKA. Miksi ihmeessä jokaiselle piirteelle pitää olla kirjainsarja?

Nyt sitten selvisi, että ex-aviomiehellä oli äärimmäisen vakava PDA. Mitään ei tehnyt 20 vuoden aikana kotonamme vaan minä hoidin kolme lasta, talon sekä sisä- että ulkopuolelta. 

Laiskuus on PDA. Nice. 

Minä kun olen luonteeltani touhukas niin ehkä mulla sitten on joku adhd.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommentoijille. Toivoisin kuitenkin eniten kommentteja sekä vertaiskokemuksia sellaisilta ihmisiltä, jotka ymmärtävät mistä on kyse, kun puhutaan nepsyhaasteista.

Valtaosa naimisissa olevista naisista kokee saman. Suurin osa miehistä ei ole kiinnostunut kotihommista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mä ihmettelen, että mistä nää kaikki ihmiset tänne nyt eksyy. Suurin osa tulee tänne vaan huutelemaan jotain liibalaabaa tai ilkeilemään. Jos ei oikeesti oo mitään järkevää sanottavaa tai annettavaa aiheeseen niin miks vitussa pitää kommentoida yhtään mitään, kun se mielipide ei ketään kiinnosta?

Samaa ihmettelen. Sunkin kommentti oli jo täynnä alapeukkuja.

Mikä juttu tää on? Siis kuka on ees ikinä kuullut koko asiasta, niin miten näitä vihaajia voi olla näin paljon? Vai onko joku yksittäinen pakkomielteinen, joka kirjoittaa kaikki nää vihakommentit ja massa-alapeukuttaa?

Kirjotustyylin perusteella ainakin yksi tyyppi jaksaa täällä nyt kommentoida ankeaan sävyyn kokoajan. Uskomatonta kyllä, jotenki vois ajatella et jos tää ei itseä kosketa niin vois vaan poistua ketjusta ja antaa ihmisten keskustella aiheesta. En olis ikinä uskonut, että tää aihe kerää näin ison määrän tämmöstä kommentointia. Päinvastoin olin melko varma, että tähän ei vastais juuri kukaan, kun ei oo vielä niin tiedetty/ymmärretty asia. Ihan helvetin surullista lukea näitä kommentteja ja kohdata ihmisten ymmärtämättömyyttä.

On ihan käsittämätöntä. Siks on vähän vaikea uskoa, että noita vihaajia ois niin montaa kuin miltä näyttää, kun olettaisin, ettei koko aiheesta oo suurin osa ihmisistä koskaan kuullutkaan. Tosi kiva lukea PDA-lapsen vanhempana näitä juttuja 😢.

No, ainakaan mun lapsi ei oo tollanen tuntemattomia ja erilaisia vihaava sekopää kuin nuo kommentoijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, ap, hyvästä, rohkeasta ja kipeästä aloituksesta! Tästä autisminkirjon "alalajista" eli PDA:sta on vielä tosi vähän tutkimustietoa ja siksi apuja ja vertaistukea on vain vähän saatavilla. (Autismiliitolla on ollut aiheeseen liittyvää koulutusta/tiedotusta, mutta valitettavasti keskittyvät paljon lapsen PDA:han. Sieltä kuitenkin on apua ja tukea saatavilla myös puolisoille.)

Koska tietoa on vähän, tältäkään foorumilta (vauva fi) ei juurikaan ymmärrystä saa, (päinvastoin osa vastausviesteistä on pelottavan autistifobisia/täynnä autistivihaa) sillä kyllähän tällaiset piirteet, jotka PDA:han liittyvät, kuulostavat nimenomaan narsismilta, laiskuudelta, kontrolloinnilta ja vallankäytöltä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan käytös johtuu nimenomaan aivojen rakenteesta. Kuten joku aiemmissa viesteissä kirjoittikin, pahinta tämä on henkilölle itselleen, jolla PDA on, mutta toki myös äärimmäisen raskasta ja kuormittavaa puolisolle sekä lapsilleen.

Miten on mahdollista, että tällaiseen suhteeseen kukaan ajautuu, on varsin hyvä kysymys ja jokaisella vastaajalla on siihen oma tarinansa. PDA-henkilöt ovat onneksi kuitenkin paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja heillä on myös paljon rakastettavia piirteitä ja puolia. Osa heistä on voinut myös maskata suhteen alkuaikoina tai elämäntilanne on ollut sellainen, etteivät piirteet ole tulleet niin vahvasti esille.

Tsemppejä ap, neuvoja en osaa antaa, mutta voin sanoa, että tiedän täsmälleen, mistä kirjoitat! <3

Narsismikin on persoonallisuushäiriö, eli sairaus ihan siinä missä tämä PDA:kin. En nyt oikein ymmärrä tätä logiikkaa, että narsistia mielestäsi on ilmeisesti ihan ok vihata ja paheksua, mutta PDA:sta kärsivä lähes samanlaisella käytöksellä on uhri jota täytyy vaan ymmärtää. Pitäisikö narsismiakin ryhtyä kutsumaan kirjainyhdistelmällä, vaikka NRS, jotta siitä kärsivä saa samanlaista empatiaa osakseen?

Persoonallisuushäiriöt on mielenterveyden ilmiö, ei synnynnäisiä niinkuin autismi. Autismi ja PDA on ihan hirveän paljon muutakin, kuin se, kuinka käyttäytyy toisia kohtaan. Eikä se käytös vastaa lainkaan narsistin käytöstä.

Miten se, että ihminen menee vaatimuksista paniikkiin, on narsistista käytöstä?

Mä olen tosi kiltti, ujo, valtavasti toisista välittävä, pyrin välttämään parhaani mukaan kaikkea kärsimyksen aiheuttamista, väärin toimimista, ilkeyttä jne. Oon pyrkinyt järjestämään elämäni niin, että olisin mahdollisimman vähän vastuussa toisten ihmisten asioista, joita en ehkä saisi hoidettua, niin että kärsin vain itse näistä haitoista, eikä että muidenkin tarvitsisi minun takiani kärsiä.

Miten nykyään kaikilla on joku diagnoosi, kaikenmaailman erityisyyttä, kirjainyhdistelmiä ja vaatimuksia ymmärtää näitä kaikkia.... Huhhuh, ottakaa ero ja pelastakaa itsenne joiden kumppanilla jotain näistä, juoskaa!!! Olkoon erityisiä omassa yksinäisyydessään, kenenkään ei tarvitse olla tuollaisessa sairaassa suhteessa missä erityisihminen imee kaiken toisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, ap, hyvästä, rohkeasta ja kipeästä aloituksesta! Tästä autisminkirjon "alalajista" eli PDA:sta on vielä tosi vähän tutkimustietoa ja siksi apuja ja vertaistukea on vain vähän saatavilla. (Autismiliitolla on ollut aiheeseen liittyvää koulutusta/tiedotusta, mutta valitettavasti keskittyvät paljon lapsen PDA:han. Sieltä kuitenkin on apua ja tukea saatavilla myös puolisoille.)

Koska tietoa on vähän, tältäkään foorumilta (vauva fi) ei juurikaan ymmärrystä saa, (päinvastoin osa vastausviesteistä on pelottavan autistifobisia/täynnä autistivihaa) sillä kyllähän tällaiset piirteet, jotka PDA:han liittyvät, kuulostavat nimenomaan narsismilta, laiskuudelta, kontrolloinnilta ja vallankäytöltä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan käytös johtuu nimenomaan aivojen rakenteesta. Kuten joku aiemmissa viesteissä kirjoittikin, pahinta tämä on henkilölle itselleen, jolla PDA on, mutta toki myös äärimmäisen raskasta ja kuormittavaa puolisolle sekä lapsilleen.

Miten on mahdollista, että tällaiseen suhteeseen kukaan ajautuu, on varsin hyvä kysymys ja jokaisella vastaajalla on siihen oma tarinansa. PDA-henkilöt ovat onneksi kuitenkin paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja heillä on myös paljon rakastettavia piirteitä ja puolia. Osa heistä on voinut myös maskata suhteen alkuaikoina tai elämäntilanne on ollut sellainen, etteivät piirteet ole tulleet niin vahvasti esille.

Tsemppejä ap, neuvoja en osaa antaa, mutta voin sanoa, että tiedän täsmälleen, mistä kirjoitat! <3

Narsismikin on persoonallisuushäiriö, eli sairaus ihan siinä missä tämä PDA:kin. En nyt oikein ymmärrä tätä logiikkaa, että narsistia mielestäsi on ilmeisesti ihan ok vihata ja paheksua, mutta PDA:sta kärsivä lähes samanlaisella käytöksellä on uhri jota täytyy vaan ymmärtää. Pitäisikö narsismiakin ryhtyä kutsumaan kirjainyhdistelmällä, vaikka NRS, jotta siitä kärsivä saa samanlaista empatiaa osakseen?

Persoonallisuushäiriöt on mielenterveyden ilmiö, ei synnynnäisiä niinkuin autismi. Autismi ja PDA on ihan hirveän paljon muutakin, kuin se, kuinka käyttäytyy toisia kohtaan. Eikä se käytös vastaa lainkaan narsistin käytöstä.

Miten se, että ihminen menee vaatimuksista paniikkiin, on narsistista käytöstä?

Mä olen tosi kiltti, ujo, valtavasti toisista välittävä, pyrin välttämään parhaani mukaan kaikkea kärsimyksen aiheuttamista, väärin toimimista, ilkeyttä jne. Oon pyrkinyt järjestämään elämäni niin, että olisin mahdollisimman vähän vastuussa toisten ihmisten asioista, joita en ehkä saisi hoidettua, niin että kärsin vain itse näistä haitoista, eikä että muidenkin tarvitsisi minun takiani kärsiä.

Tuo ei silti vastaa siihen kysymykseen, että miksi synnynnäisestä PDA:sta kärsivää tulee vaan ymmärtää, mutta mielenterveyden ilmiötä potevaa sen sijaan saa ihan vapaasti paheksua ja vihata? Vaikka PDA olisi muutakin niin kyllähän lähipiiri väistämättä kärsii siitä jos toinen ei hoida alkeellisimpiakaan asioita eikä hänen sanomisiinsa voi pätkääkään luottaa. Muut kärsivät myös siitä että kieltäydyt ottamasta vastuuta mitään vaan toiset saavat hoitaa kaiken puolestasi.

Miksi asioitten hoito ja kotityöt jäävät vain kotona toisen puolison vastuulle? Miksi mies välttelee kotitöitä kaikin tavoin? Kun kotona jokin asia hajoaa tai ei toimi, niin asian korjaamisessa kestää joko 2 kuukautta, 2 vuotta tai 20 vuotta. Tai rikkinäistä asiaa ei korjata ollenkaan.

Kotona on repsottavia tapetteja ja lattioilla on irvistäviä muovimattoja. Varastot ja autotalli pursuavat ja tursuvat tavaraa eli miehen keskeneräisiä "projekteja". Autoissa palaa vikavaloja ja pahimmillaan autonrenkaassa on lähes jopa kangas näkynyt. Kiitän autokatsastusta ja onneksi Suomessa katsastetaan autot joka vuosi! Vaimo katsastaa autot.

Kotiin ei saa tilata remonttiammattilaista, koska mies osaa paremmin ja mies tekee korjaukset itse. Niinpä. Se vuosi ei ole tiedossa, koska tämä tekeminen voisi tapahtua. Mies on impulsiivinen ja räjähdysaltis, mutta ei suostu menemään ADHD-tutkimuksiin. Miehellä on ollut jo lapsena ja nuorena impulsiivisuutta, keskittymisvaikeuksia, tarkkaamattomuutta ja ylivilkkautta. Näistä on seurannut monia koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Eli puolisosi on suomeksi LAISKA. Miksi ihmeessä jokaiselle piirteelle pitää olla kirjainsarja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, ap, hyvästä, rohkeasta ja kipeästä aloituksesta! Tästä autisminkirjon "alalajista" eli PDA:sta on vielä tosi vähän tutkimustietoa ja siksi apuja ja vertaistukea on vain vähän saatavilla. (Autismiliitolla on ollut aiheeseen liittyvää koulutusta/tiedotusta, mutta valitettavasti keskittyvät paljon lapsen PDA:han. Sieltä kuitenkin on apua ja tukea saatavilla myös puolisoille.)

Koska tietoa on vähän, tältäkään foorumilta (vauva fi) ei juurikaan ymmärrystä saa, (päinvastoin osa vastausviesteistä on pelottavan autistifobisia/täynnä autistivihaa) sillä kyllähän tällaiset piirteet, jotka PDA:han liittyvät, kuulostavat nimenomaan narsismilta, laiskuudelta, kontrolloinnilta ja vallankäytöltä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan käytös johtuu nimenomaan aivojen rakenteesta. Kuten joku aiemmissa viesteissä kirjoittikin, pahinta tämä on henkilölle itselleen, jolla PDA on, mutta toki myös äärimmäisen raskasta ja kuormittavaa puolisolle sekä lapsilleen.

Miten on mahdollista, että tällaiseen suhteeseen kukaan ajautuu, on varsin hyvä kysymys ja jokaisella vastaajalla on siihen oma tarinansa. PDA-henkilöt ovat onneksi kuitenkin paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja heillä on myös paljon rakastettavia piirteitä ja puolia. Osa heistä on voinut myös maskata suhteen alkuaikoina tai elämäntilanne on ollut sellainen, etteivät piirteet ole tulleet niin vahvasti esille.

Tsemppejä ap, neuvoja en osaa antaa, mutta voin sanoa, että tiedän täsmälleen, mistä kirjoitat! <3

Narsismikin on persoonallisuushäiriö, eli sairaus ihan siinä missä tämä PDA:kin. En nyt oikein ymmärrä tätä logiikkaa, että narsistia mielestäsi on ilmeisesti ihan ok vihata ja paheksua, mutta PDA:sta kärsivä lähes samanlaisella käytöksellä on uhri jota täytyy vaan ymmärtää. Pitäisikö narsismiakin ryhtyä kutsumaan kirjainyhdistelmällä, vaikka NRS, jotta siitä kärsivä saa samanlaista empatiaa osakseen?

Persoonallisuushäiriöt on mielenterveyden ilmiö, ei synnynnäisiä niinkuin autismi. Autismi ja PDA on ihan hirveän paljon muutakin, kuin se, kuinka käyttäytyy toisia kohtaan. Eikä se käytös vastaa lainkaan narsistin käytöstä.

Miten se, että ihminen menee vaatimuksista paniikkiin, on narsistista käytöstä?

Mä olen tosi kiltti, ujo, valtavasti toisista välittävä, pyrin välttämään parhaani mukaan kaikkea kärsimyksen aiheuttamista, väärin toimimista, ilkeyttä jne. Oon pyrkinyt järjestämään elämäni niin, että olisin mahdollisimman vähän vastuussa toisten ihmisten asioista, joita en ehkä saisi hoidettua, niin että kärsin vain itse näistä haitoista, eikä että muidenkin tarvitsisi minun takiani kärsiä.

Tuo ei silti vastaa siihen kysymykseen, että miksi synnynnäisestä PDA:sta kärsivää tulee vaan ymmärtää, mutta mielenterveyden ilmiötä potevaa sen sijaan saa ihan vapaasti paheksua ja vihata? Vaikka PDA olisi muutakin niin kyllähän lähipiiri väistämättä kärsii siitä jos toinen ei hoida alkeellisimpiakaan asioita eikä hänen sanomisiinsa voi pätkääkään luottaa. Muut kärsivät myös siitä että kieltäydyt ottamasta vastuuta mitään vaan toiset saavat hoitaa kaiken puolestasi.

Täällä ei kukaan ole sanonut, että mielenterveyden ilmiötä potevaa saa ihan vapaasti paheksua/vihata. Sen sijaan on ihmetelty, että mistä tää kaikki viha nyt kumpuaa?

Missään kohtaa en ole sanonut, että puolisoni kieltäytyisi ottamasta vastuuta mistään tai ettei häneen voisi luottaa yhdessäkään asiassa. En myöskään ole kommentoinut omaa tai puolison sukupuolta mutta kommenttien perusteella olen itse narsisti-miesvihaaja-nainen ja puolisoni taas narsisti-feikkisyndroomainen mies. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa.

Huomaa hyvin sen, että kommentoijilla ei ole minkäänlaista ymmärrystä mistä on oikeasti kyse. Oletetaan vaan asioita ja sitten on pakko päästä kertomaan se oma mielipide välittämättä siitä, että onko oma käytös asiallista vai ei. Mutta edelleen kiitos teille, jotka olette asiallisesti vastanneet ja jakaneey omia kokemuksia. -ap

Siis mikä on PDA? En ole ikinä kuullutkaan.

Näissä kyllä aina ihmetyttää miten ihmiset päätyy naimisiin jonkun kanssa jonka pääongelmat tekee elämästä aivan karseaa ja raastavan vaikeaa ihan joka arjen pikkuasiassa. "Mutku se on niin ihana." No selvä sitten.

Siis tämä on joku narsistimaista käytöstä aiheuttava autismin muoto? Mielenkiintoista. Sopii 100% kuvaamaan ex-miestäni. Tiesin, että jotain hänessä on vialla, suurin osa hänen käytöksestä viittaa narsismiin, mutta sisimmältään hän on kuitenkin hyvin empaattinen. Olin aivan hukassa hänen kanssaan, eikä hän suostunut hakemaan apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, ap, hyvästä, rohkeasta ja kipeästä aloituksesta! Tästä autisminkirjon "alalajista" eli PDA:sta on vielä tosi vähän tutkimustietoa ja siksi apuja ja vertaistukea on vain vähän saatavilla. (Autismiliitolla on ollut aiheeseen liittyvää koulutusta/tiedotusta, mutta valitettavasti keskittyvät paljon lapsen PDA:han. Sieltä kuitenkin on apua ja tukea saatavilla myös puolisoille.)

Koska tietoa on vähän, tältäkään foorumilta (vauva fi) ei juurikaan ymmärrystä saa, (päinvastoin osa vastausviesteistä on pelottavan autistifobisia/täynnä autistivihaa) sillä kyllähän tällaiset piirteet, jotka PDA:han liittyvät, kuulostavat nimenomaan narsismilta, laiskuudelta, kontrolloinnilta ja vallankäytöltä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan käytös johtuu nimenomaan aivojen rakenteesta. Kuten joku aiemmissa viesteissä kirjoittikin, pahinta tämä on henkilölle itselleen, jolla PDA on, mutta toki myös äärimmäisen raskasta ja kuormittavaa puolisolle sekä lapsilleen.

Miten on mahdollista, että tällaiseen suhteeseen kukaan ajautuu, on varsin hyvä kysymys ja jokaisella vastaajalla on siihen oma tarinansa. PDA-henkilöt ovat onneksi kuitenkin paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja heillä on myös paljon rakastettavia piirteitä ja puolia. Osa heistä on voinut myös maskata suhteen alkuaikoina tai elämäntilanne on ollut sellainen, etteivät piirteet ole tulleet niin vahvasti esille.

Tsemppejä ap, neuvoja en osaa antaa, mutta voin sanoa, että tiedän täsmälleen, mistä kirjoitat! <3

Narsismikin on persoonallisuushäiriö, eli sairaus ihan siinä missä tämä PDA:kin. En nyt oikein ymmärrä tätä logiikkaa, että narsistia mielestäsi on ilmeisesti ihan ok vihata ja paheksua, mutta PDA:sta kärsivä lähes samanlaisella käytöksellä on uhri jota täytyy vaan ymmärtää. Pitäisikö narsismiakin ryhtyä kutsumaan kirjainyhdistelmällä, vaikka NRS, jotta siitä kärsivä saa samanlaista empatiaa osakseen?

Persoonallisuushäiriöt on mielenterveyden ilmiö, ei synnynnäisiä niinkuin autismi. Autismi ja PDA on ihan hirveän paljon muutakin, kuin se, kuinka käyttäytyy toisia kohtaan. Eikä se käytös vastaa lainkaan narsistin käytöstä.

Miten se, että ihminen menee vaatimuksista paniikkiin, on narsistista käytöstä?

Mä olen tosi kiltti, ujo, valtavasti toisista välittävä, pyrin välttämään parhaani mukaan kaikkea kärsimyksen aiheuttamista, väärin toimimista, ilkeyttä jne. Oon pyrkinyt järjestämään elämäni niin, että olisin mahdollisimman vähän vastuussa toisten ihmisten asioista, joita en ehkä saisi hoidettua, niin että kärsin vain itse näistä haitoista, eikä että muidenkin tarvitsisi minun takiani kärsiä.

Tuo ei silti vastaa siihen kysymykseen, että miksi synnynnäisestä PDA:sta kärsivää tulee vaan ymmärtää, mutta mielenterveyden ilmiötä potevaa sen sijaan saa ihan vapaasti paheksua ja vihata? Vaikka PDA olisi muutakin niin kyllähän lähipiiri väistämättä kärsii siitä jos toinen ei hoida alkeellisimpiakaan asioita eikä hänen sanomisiinsa voi pätkääkään luottaa. Muut kärsivät myös siitä että kieltäydyt ottamasta vastuuta mitään vaan toiset saavat hoitaa kaiken puolestasi.

Ei mun mielestä ketään saa vihata, tietenkään.

Eikä toi sun kuvaus nyt vastaa todellisuutta lainkaan. Miksi ihmeessä sanomisiin ei voisi luottaa? Mä oon ainakin ihan täysin luotettava. En myöskään kieltäydy ottamasta vastuuta, eikä toiset ihmiset pysty mun asioita mun puolesta hoitamaan, ihan itsehän ne on pakko hoitaa (tai jättää hoitamatta). Itse minä tästä kärsin, ei muut.

Ymmärrystä kaipaisin, jos kaipaisin, lähinnä siihen sisäiseen ahdistukseeni ja kärsimykseeni, en suinkaan käytökseen.

Mut joo, ei me olla samalla sivulla ollenkaan, jos sun mielestä mt-ongelmaistem vihaaminen on jotenkin normaalia tai ok yhtään enempää kuin autistienkaan.