Lue keskustelun säännöt.
Puolisolla PDA (äärimmäinen vaatimusten välttely)
19.07.2023 |
Hirveästi en löytänyt keskusteluja aiheesta, mutta kaipaisin kokemuksia muilta samassa tilanteessa olevilta.
Puolisollani on siis todettu PDA ja tämä selittää kyllä itselleni paljon asioita, että miksi meillä monet asiat ovat niin älyttömän hankalia. Lisäksi puolisolla ADD ja oma jaksaminen on koetuksella, tuntuu että jään niin yksin kaiken arjenhallinnan ja vastuiden kanssa.
Kommentit (324)
Tällainen pakkomielteinen itsensä ja muiden diagnosointi on puhdasta komediaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei nämä pda-ihmiset sitten palkkaa siivoojaa, pihatalkkaria, käytä pesulaa, jne?
Eihän se nyt jumankekka voi mennä niin että puoliso hoitaa kaiken kun "ei pysty, ahdistaa".Kun pitäisi tilata ja määritellä se työ, alkaa ahdistaa ja jää tekemättä. Jopa sisäiset tarpeet kuten nälkä tai jano voi ahdistaa. Kehuissa (jos niitä joskus sais) ahdistaa se, että jaa ensi kerran vaatimustaso on sitten tämä.
Tässä se, joka kirjoitti vaimostaan.
Hän on joskus tilannut siivoojan.
Mutta homma kilpistyi siihen, että vaikka kerran kuussa käyvä siivooja ei auta totaaliseen kaaokseen, kuten tuossa joku mainitsikin.
Ja vaimoni jätti siivouslaskut maksamatta.
No, minä hoidin sitten niitä laskuja.
Nyt elämämme on mallillaan, jossa minä aikuisten lastemme kanssa hoidan näitä asioita.
Ei puolisoni muutu tuosta.
Anonyymit aggressiiviset alapeukuttajat AAA, ei parasta A-luokkaa. Samalla ajalla, kun ryöpyttää vihaviestinsä, tekeisi kyllä nopean haun vaikkapa googlella tai muulla hakukoneella, jos näkee keskustelun termistä, jota ei ole itse koskaan kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehelläsi autismikirjo tai ADHD jos hänellä PDA?
PDA on käsittääkseni yksi autismin muoto
Se on myös Personal Data Assistant ja Public Display of Affection :)
Vierailija kirjoitti:
Eikö loppujen lopuksi ole kyse vain itsekkyydestä, sen asteesta? Niin kuin joku kirjoitti että vauvan/lapsen pystyy hoitamaan mutta puolison huomioiminen ei onnistu. Ei vaan siis kiinnosta sen puolison tunteet riittävästi? Lapsen tunteet merkitsee niin paljon että häntä ei laiminlyö. Kykyä on huomioimiseen mutta tahtoa riittää vain tärkeimpään?
Ei. Kun tässä ei pysty huomioimaan itseään, kun kapinoi itseäänkin vastaan.
Ei tässä ole kyse siitä, että ei haluaisi tai viitsisi tai välittäisi.
Eikä esim. mulle parisuhteessa ole ollut vaikeata ottaa toista huomioon, oon vaan valitettavan sotkuinen asuinkumppani. Kyllä mä muuten puolisoa kohtaan oon tosi rakastava ja huomioiva. Teen sitä ennenkaikkea vapaaehtoisesti pyytämättä tosin, niin siitä ei tule mulle ongelmaa.
Vauvoja pystyin kanssa hoitamaan hyvin, hämmästyttävänkin. En mä toki silloin tiennytkään autismistani, ihan masennuksena ja ahdistuneisuushäiriönä ja paniikkikohtauksina se oli tulkittu (enkä niitäkään ollut silleen tajunnut ennen lisääntymistä. En ois lisääntynyt, jos oisin tiennyt. Mutta tavattoman onnellinen olen lapsistani).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällainen pakkomielteinen itsensä ja muiden diagnosointi on puhdasta komediaa.
Tässä ei ole mitään pakkomielteistä. Sinä saat vapaasti poistua. Toivottavasti ilkeily ei ole sinulle pakkomielle.
Vierailija kirjoitti:
Eihän juuri kukaan pidä niistä arjen tylsistä jutuista. Niitä siirretään ja vältellään. Hienoahan se jos joku muu hoitaa asiat niin että kämpästä ei tule sikölätti, lapsista ei tule lasua ja ulosottomies ei kolkuttele ovella.
Missä menee se raja että voi vedota kirjainyhdistelmään?
Se raja menee siinä, kun vältellään myös itselle mieluisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut lakanapyykit nojatuolissa jo viikkoja. Nurmikon olen leikannut vain kerran koko kesänä. En jaksa hakea töitä.
Onko mulla PDA?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän juuri kukaan pidä niistä arjen tylsistä jutuista. Niitä siirretään ja vältellään. Hienoahan se jos joku muu hoitaa asiat niin että kämpästä ei tule sikölätti, lapsista ei tule lasua ja ulosottomies ei kolkuttele ovella.
Missä menee se raja että voi vedota kirjainyhdistelmään?Se raja menee siinä, kun vältellään myös itselle mieluisia asioita.
Vältellään mieluisia asioita miten? Lempiohjelma tulee tv:stä mutta et katso? Puoliso tuo suklaata mutta et syö?
Vai jotain "en nyt jaksa lähteä juhliin vaikka siellä olisi varmaan kivaa"
Jälkimmäistä tekee kaikki joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän diagnoosi keksittäisiin niille, jotka pistävät vuokra-asunnon remonttikuntoon. Kai heitäkin pitää ymmärtää? Vaikea lapsuus jne.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut lakanapyykit nojatuolissa jo viikkoja. Nurmikon olen leikannut vain kerran koko kesänä. En jaksa hakea töitä.
Onko mulla PDA?
Oletko saanut käytyä jäätelökioskilla tai baarissa? Entä harrastuksesi, miten menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tällaisista huuhaa-diagnooseista hyötyy? Terapiatalot, jotka ovat miljoonabisnes, lääkefirmat jotka ovat miljardibisnes ja hysteeriset naiset jotka trendien ajamana hakevat itselleen trendikästä merkitystä kaaoksessa. Huoh!!!
Autismiin ei ole lääkkeitä eikä erityistä terapiaa. Ei siis hyödy kukaan silleen.
Niin, autistivajakeille on vain ERITYISkohtelua, ERITYISoikeuksia ja ERITYISvapauksia. 🤦🏻
En mä oo ikinä saanut tai vaatinut mitään erityiskohtelua, erityisoikeuksia tai erityisvapauksia. Eikä oo mun kirjolla oleva kumppanikaan. Me on opeteltu elämään ja olemaan normaalissa maailmassa normaalien ihmisten parissa. Ei kukaan tiedä, että ollaan sisältä erilaisia.
Eikä nää asenteet kyllä rohkaise sitä kellekään paljastamaankaan.
Sitä mä en tajua, miten te ootte noin täynnä tollasta vihaa, katkeruutta, halveksuntaa jne. Yäk.
En tiedä liittyykö se tähän autismiin, vai onko muuten vaan mun luonteenpiirre sitten, mutta onneks mulla ei ole lainkaan tuollaista tunne-elämää, vaan suhtaudun ihan rakkaudella, lempeydellä ja ymmärryksellä kaikkiin. Siinä vaan aina sitten säikähtää välillä, kun tuo muiden viha tulee esille.
Tällaisen diagnoosin jälkeen ei tarvitse kuin laiskotella ja äksyillä luvalla. Kätevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin tuolle oli toinen nimi: "lorvikatarri".
Eli LKT
Kiitos, ap, hyvästä, rohkeasta ja kipeästä aloituksesta! Tästä autisminkirjon "alalajista" eli PDA:sta on vielä tosi vähän tutkimustietoa ja siksi apuja ja vertaistukea on vain vähän saatavilla. (Autismiliitolla on ollut aiheeseen liittyvää koulutusta/tiedotusta, mutta valitettavasti keskittyvät paljon lapsen PDA:han. Sieltä kuitenkin on apua ja tukea saatavilla myös puolisoille.)
Koska tietoa on vähän, tältäkään foorumilta (vauva fi) ei juurikaan ymmärrystä saa, (päinvastoin osa vastausviesteistä on pelottavan autistifobisia/täynnä autistivihaa) sillä kyllähän tällaiset piirteet, jotka PDA:han liittyvät, kuulostavat nimenomaan narsismilta, laiskuudelta, kontrolloinnilta ja vallankäytöltä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan käytös johtuu nimenomaan aivojen rakenteesta. Kuten joku aiemmissa viesteissä kirjoittikin, pahinta tämä on henkilölle itselleen, jolla PDA on, mutta toki myös äärimmäisen raskasta ja kuormittavaa puolisolle sekä lapsilleen.
Miten on mahdollista, että tällaiseen suhteeseen kukaan ajautuu, on varsin hyvä kysymys ja jokaisella vastaajalla on siihen oma tarinansa. PDA-henkilöt ovat onneksi kuitenkin paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja heillä on myös paljon rakastettavia piirteitä ja puolia. Osa heistä on voinut myös maskata suhteen alkuaikoina tai elämäntilanne on ollut sellainen, etteivät piirteet ole tulleet niin vahvasti esille.
Tsemppejä ap, neuvoja en osaa antaa, mutta voin sanoa, että tiedän täsmälleen, mistä kirjoitat! <3
Vierailija kirjoitti:
Tällaisen diagnoosin jälkeen ei tarvitse kuin laiskotella ja äksyillä luvalla. Kätevää.
Tämä. Kun ei kuulemma ole lääkkeitä eikä terapiaa. Ei voi kuin katsella ja palvella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei nämä pda-ihmiset sitten palkkaa siivoojaa, pihatalkkaria, käytä pesulaa, jne?
Eihän se nyt jumankekka voi mennä niin että puoliso hoitaa kaiken kun "ei pysty, ahdistaa".Ei siivooja voi siivota sellaisen ihmisen kotia.
Jos tavarat ovat missä sattuu, eikä niille ole paikkaa, on varsinainen siivous mahdotonta.
Sisäkön/palvelijan tuollainen ihminen tarvitsisi, mutta kenelläpä olisi sellaiseen varaa.
Kyllä siivoojan kanssa voi sopia myös tavaroiden järjestelemisestä. Silloin tosin pitäisi käytännössä olla aina se sama siivooja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän juuri kukaan pidä niistä arjen tylsistä jutuista. Niitä siirretään ja vältellään. Hienoahan se jos joku muu hoitaa asiat niin että kämpästä ei tule sikölätti, lapsista ei tule lasua ja ulosottomies ei kolkuttele ovella.
Missä menee se raja että voi vedota kirjainyhdistelmään?Se raja menee siinä, kun vältellään myös itselle mieluisia asioita.
Vältellään mieluisia asioita miten? Lempiohjelma tulee tv:stä mutta et katso? Puoliso tuo suklaata mutta et syö?
Vai jotain "en nyt jaksa lähteä juhliin vaikka siellä olisi varmaan kivaa"
Jälkimmäistä tekee kaikki joskus.
Kaikkia noita. Ja paljon enemmän. Siis nimenomaan itselle mieluisia asioita, joissa ei ole mitään vaikeaa, haastavaa tai epämukavaa, muuta kuin se, että ne omassa mielessä tuntuu joltain, mitä "pitäisi" tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut lakanapyykit nojatuolissa jo viikkoja. Nurmikon olen leikannut vain kerran koko kesänä. En jaksa hakea töitä.
Onko mulla PDA?
Oletko saanut käytyä jäätelökioskilla tai baarissa? Entä harrastuksesi, miten menee?
No en jaksa laittautua joten en oo käyny baarissa. Lähikaupasta haen joskus jäätelön. Ei mulla oo erityisiä harrastuksia. Lasketaanko Netflix?
Jos sulla ois PDA, niin et sais tuijotettua suoratoistosta sitä sarjaa, kun oisit ajatellut, että nyt haluaisin katsoa tätä sarjaa, joten sun mieli estäis sua katsomasta sitä, koska kokis sen vaatimuksena.