Miksi jotkut ei pue lapsia hautajaisiin asiallisesti?

Hautajaisissa on lapsilla vapaa pukeutuminen. Rippikoulun jälkeen voi pukeutua mustaan ellei vainaja ole ilmaissut ennen kuolemaansa tahtoansa.

Meidän lapsilla on ollut kaikenlaisia vaatteita, vaaleita ja tummia housuja sekä farkkuja, kauluspaitoja ja puseroita.

Serkkuni hautajaisissa serkun omalla lapsella oli farkkuhame. En ikinä olisi antanut oman lapseni pukeutua siten.

Miten tuo tilanteen mukaan pukeutuminen voi olla niin vaikeaa. Vaikka ei tarkkaa etikettiä noudattaisikaan, niin eiköhän ole itsestään selvää, ettei juhlaan mennä arki/tarhavermeissä. Hautajaiset ovat myös juhla, viimeinen sellainen. Siististi pukeutuminen kuuluu juhlaan. Juhlaan pukeudutaan asianmukaisesti, vappuna rempseemmin, hautajaisiin hillitymmin.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo tilanteen mukaan pukeutuminen voi olla niin vaikeaa. Vaikka ei tarkkaa etikettiä noudattaisikaan, niin eiköhän ole itsestään selvää, ettei juhlaan mennä arki/tarhavermeissä. Hautajaiset ovat myös juhla, viimeinen sellainen. Siististi pukeutuminen kuuluu juhlaan. Juhlaan pukeudutaan asianmukaisesti, vappuna rempseemmin, hautajaisiin hillitymmin.

Kyllä ne tarhavaatteetkin voi olla siistit. Ei ole mitään järkeä hommata 3-vuotiaalle vaatteita mitä käytetään vaan hautajaisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset kasvavat niin nopeasti, ettei heille voi varalta ostaa mitään hautajaisvaatteita. Ja hautajaiset tulevat usein niin lyhyellä varoitusajalla, ettei vaatteita yksinkertaisesti kerkeä ostamaan. Jos on esim. 2 viikkoa aikaa, pitää itselleenkin vaatteita hankkia, töissä käydä, ja mahdollisesti osallistua varsinaisiin hautajaisjärjestelyihinkin, ei yksinkertaisesti riitä aika etsiä lapsille hautajaisvaatteita. '

Jo ihan perus mustat suorat housut kokoa 90-100 cm, ei ole jokaisessa kaupassa, missä lastenvaatteita myydään, saati aikuisten juhlavaatteita myyvissä kaupoissa. Ja siinäkin kaupassa, missä on lasten juhlavaatteita myytävänä, voi olla juuri se omalle lapselle sopiva koko loppunut. Puhumattakaan pikkutyttöjen mekkoja mustana tai edes tummansinisenä. Se, että kaupassa sanotaan: "Meille on yhtä mallia tulossa myöhemmin syksyllä", ei paljon auta, kun pitäisi saada seuraavalla viikolla lapsi siihen vaatteeseen puettua.

Netistä voi toki tilata, mutta toimitusajat voivat olla niin pitkiä, että hautajaiset ovat ohi ennen kuin paketti saapuu.

Ei tarvitse olla mustat, mutta siistit, ikätasoisen juhlavat ja ei räikeät väriltään tai jotkut arkiset trikoot (paitsi ehkä vauvalla,). Ihan mahdollisimman hillityt astetta paremmat arkivaatteet juhlavalla kampauksella voivat monessa tapauksessa olla ok.

Rikoo on riskillä ruma, lauloi jo Mikko Alatalokin aikoinaan.

Niinpämitä järkeä hommata kenellekään siistejä vaateita, kun lököasussa kuitenkin 99,9% ajasta laahustaa.

Ja kun se rahakin on tiukilla, kun tuet ei riitä millään. Lääkkeet jää ostamatta, jos aletaan vaatia juhlaan jotain siistimpää päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyaikana ole enää hautajaisetikettiä lapsille, aina ei aikuisillekaan. Riippuu hautajaisista.

Missä näin toimitaan? Olen 30 ja käynyt jo aika monet hautajaiset.. aina on ollut väki asiallisesti pukeutunutta.

En muista miten lapset ovat pukeutuneet mutta olisi jäänyt mieleen varmasti jos siellä olisi mennyt joku iloinen väripilkku.

Ainakin täällä eteläisessä Suomessa on ihan tavallista, että lapsilla on ihan tavalliset, siistit ja puhtaat vaatteet. Värejä on nähty laidasta laitaan, tuskin ne on ketään häirinneet.

Olen ollut myös Useimmissa hautajaisissa, missä ihan aikuisillakin on ollut muita kuin tummia värejä, beigeä, vaaleansinistä jne. On myös nähty ihan kukkamekkoja.

Kulttuuriero siis? Jos täältä joku etelän ihminen menee yhtään pohjoisempaan hautajaisiin, ihan hyvä tietää että siellä tuollainen ei ole ok.

Taitaa olla jotain ihan muuta. Me asutaan vähän Rovaniemen eteläpuolella ja sukuni on Inarista, mutta ei täällä lapsia hautajaisiin mustiin pueta.

Meillä Tornionjokilaaksossa pienet tytöt on hautajaisvieraina puettu valkoisiin ja ei missään tapauksessa mustiin.

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni hautajaisissa serkun omalla lapsella oli farkkuhame. En ikinä olisi antanut oman lapseni pukeutua siten.

Aika vaikea sinun olisi sitä haudan takaa estää.

Nämä tunnevammaiset kyllä ei lakkaa ihmetyttämästä. Lapsen oma vanhempi on kuollut, ja joku kehuu itseään, miten kuolleenakin pukisi lapsensa paremmin. Kyllä tekee sanattomaksi.

Jep, isäni lapsiin tuli sukulaisnaisen lapsista toinen värikkäissä, toinen jossain halvatun napapaidassa.

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni hautajaisissa serkun omalla lapsella oli farkkuhame. En ikinä olisi antanut oman lapseni pukeutua siten.

Luuletko että lapsen hautajaisvaatteet oli perheen suurin huoli ja se mihin keskityttiin eniten?

Minulla on ollut isän hautajaisissa punainen mekko. Olin 7-vuotias. Oli kesä, myös muilla oli punaista ja vaaleaa.

Eikö aikuinen ihminen osaa olla arvostelematta lapsen vaatteita?

2-vuotiaan puin roosaan ja sitä eteenpäin on aina ollut kaapissa joku hillitty tummasävyinen mekko tai puolihame. Mustaa, harmaata, valkoista. Osa suvussa kiertäneitä, osa tytön maun mukaan ostettuja (esim englantilssen koulupuvun vekkihame). Ainoa päänvaivaa tuottanut on ollut paksummat mustat sukkahousut suomesta nopealla aikataululla, sittemmin niitä on ollut joka koossa ennakkoon. No meille niitä hautajaisia osui ennen kahdettatoista ikävuotta useammat, mutta tytön pinkkikausikin ohitettiin etiketin mukaisia vaatteita käyttäen helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo tilanteen mukaan pukeutuminen voi olla niin vaikeaa. Vaikka ei tarkkaa etikettiä noudattaisikaan, niin eiköhän ole itsestään selvää, ettei juhlaan mennä arki/tarhavermeissä. Hautajaiset ovat myös juhla, viimeinen sellainen. Siististi pukeutuminen kuuluu juhlaan. Juhlaan pukeudutaan asianmukaisesti, vappuna rempseemmin, hautajaisiin hillitymmin.

Kyllä ne tarhavaatteetkin voi olla siistit. Ei ole mitään järkeä hommata 3-vuotiaalle vaatteita mitä käytetään vaan hautajaisissa.

Noudatan tätä samaa ajatusta kummilapsen lahjoissa eli ei ole mitään järkeä ostaa toivottua barbia, minä annan lahjaksi värikynät, toivottiin niitä tai ei. Järkeä kannattaa käyttää kaikessa, missä lapset on mukana.

Joillain voi olla syynä suoranainen köyhyys tai se, että surun takia ollaan poissa tolaltaan ja toimintakyvyttömiä. Joskus harvoin kyse on vainajan toiveesta. Useimmissa tapauksissa syynä on nuukuus ja/tai välinpitämättömyys. Mitään ei enää kunnioiteta, mikään ei ole enää pyhää. Mielummin ostetaan kaupasta mäyräkoira ja kakaroille muutamat vilkkuvat Ryhmä Hau -lenkkarit kuin käytetään nuo rahat siisteihin juhlaviin asuihin, joiden osia voisi uusiokäyttää vaikka ihan joulujuhlissa (minne siis tietysti mennään colleget päällä).

Tietysti palstamamman arkkityyppi mölisee tuomitsevasti "turhasta pönöttämisestä", kun puhutaan siististä hautajaispukeutumisesta, ja menee mustavalkoinen tunika päällään hautajaisiin pönöttämään yhdessä tuppisuisen farkkuun ja kauluspaitaan puetun miehensä sekä katsekontaktia välttelevien luimistelevien collegeen puettujen lastensa kanssa. Kun taas samoissa hautajaisissa se asiallisesti ja sivistyneesti pukeutunut "pönöttäjä"-sukulainen muistaa käydä tervehtimässä kaikkia tuttujaan, kysellä kuulumisia, jakaa omaisille muistojaan vainajasta, eikä jäädy myöskään joutuessaan papin kanssa samaan pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Joillain voi olla syynä suoranainen köyhyys tai se, että surun takia ollaan poissa tolaltaan ja toimintakyvyttömiä. Joskus harvoin kyse on vainajan toiveesta. Useimmissa tapauksissa syynä on nuukuus ja/tai välinpitämättömyys. Mitään ei enää kunnioiteta, mikään ei ole enää pyhää. Mielummin ostetaan kaupasta mäyräkoira ja kakaroille muutamat vilkkuvat Ryhmä Hau -lenkkarit kuin käytetään nuo rahat siisteihin juhlaviin asuihin, joiden osia voisi uusiokäyttää vaikka ihan joulujuhlissa (minne siis tietysti mennään colleget päällä).

Tietysti palstamamman arkkityyppi mölisee tuomitsevasti "turhasta pönöttämisestä", kun puhutaan siististä hautajaispukeutumisesta, ja menee mustavalkoinen tunika päällään hautajaisiin pönöttämään yhdessä tuppisuisen farkkuun ja kauluspaitaan puetun miehensä sekä katsekontaktia välttelevien luimistelevien collegeen puettujen lastensa kanssa. Kun taas samoissa hautajaisissa se asiallisesti ja sivistyneesti pukeutunut "pönöttäjä"-sukulainen muistaa käydä tervehtimässä kaikkia tuttujaan, kysellä kuulumisia, jakaa omaisille muistojaan vainajasta, eikä jäädy myöskään joutuessaan papin kanssa samaan pöytään.

Niistä lenkkareista on sentään enemmän hyötyä ja iloa kuin kertakäytölle ostetuista mustasta hameesta ja paidasta.

Vierailija kirjoitti:

Joillain voi olla syynä suoranainen köyhyys tai se, että surun takia ollaan poissa tolaltaan ja toimintakyvyttömiä. Joskus harvoin kyse on vainajan toiveesta. Useimmissa tapauksissa syynä on nuukuus ja/tai välinpitämättömyys. Mitään ei enää kunnioiteta, mikään ei ole enää pyhää. Mielummin ostetaan kaupasta mäyräkoira ja kakaroille muutamat vilkkuvat Ryhmä Hau -lenkkarit kuin käytetään nuo rahat siisteihin juhlaviin asuihin, joiden osia voisi uusiokäyttää vaikka ihan joulujuhlissa (minne siis tietysti mennään colleget päällä).

Tietysti palstamamman arkkityyppi mölisee tuomitsevasti "turhasta pönöttämisestä", kun puhutaan siististä hautajaispukeutumisesta, ja menee mustavalkoinen tunika päällään hautajaisiin pönöttämään yhdessä tuppisuisen farkkuun ja kauluspaitaan puetun miehensä sekä katsekontaktia välttelevien luimistelevien collegeen puettujen lastensa kanssa. Kun taas samoissa hautajaisissa se asiallisesti ja sivistyneesti pukeutunut "pönöttäjä"-sukulainen muistaa käydä tervehtimässä kaikkia tuttujaan, kysellä kuulumisia, jakaa omaisille muistojaan vainajasta, eikä jäädy myöskään joutuessaan papin kanssa samaan pöytään.

Farkut ja kauluspaita on ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni hautajaisissa serkun omalla lapsella oli farkkuhame. En ikinä olisi antanut oman lapseni pukeutua siten.

Miten ymmärtämätön voi ihminen olla?