Lue keskustelun säännöt.
Miksi hääpari ei kutsunut häihinsä vanhempiaan? Kotilieden artikkeli
18.07.2023 |
Kyseessä Kotilieden artikkeli. Laitan linkin kommentteihin, kun näitä aloituksia poistellaan pelkän linkin perusteella.
JÄTTÄISITKÖ OMAT VANHEMPASI KUTSUMATTA JA MIKSI?
Jos jätät kutsumatta, niin miksi silti oletat, että he kaitsevat tulevia lapsiasi ja antavat lahjoja? Onko sinulle itsestäänselvyys, että vanhemmat kutsutaan?
Kerro tarinasi omista syistä.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia en tule koskaan pitämään häitä, koska en ole juuri missään tekemisissä sukulaisteni kanssa. En halua noin merkittävään juhlaan kutsua ihmisiä jotka ovat minulle nykyään etäisiä ja täysin vieraita, sitten toisaalta taas jotkut heistä voisi loukkaantua, kun eivät ole kutsuttu. Miesystäväkin pitää ainoastaan isäänsä ja isänäitiinsä yhteyttä silloin tällöin. Onneksi en ole edes koskaan haaveillut häistä, koska huomion keskipisteenä oleminen ahdistaa.
En ymmärrä tätä ongelmaa: jos jo nyt et ole missään tekemisissä sukulaistesi kanssa, niin miten heidän loukkaantumisensa muka vaikuttaisi elämääsi? Jos he eivät nytkään auta muutoissa, lainaa porakonetta, kutsu viikonlopuksi mökille, hoida lapsiasi, auta lyhentämään housunlahkeita jne., niin miksi edes miettiä loukkaantumista? Koska ei sillä ole merkitystä!
Mutta jos he nyt ottavat koirasi hoitoon, lainaavat ikkunapesuria ja kuljettavat tavaroitasi, niin on ihan kiva kuulla, että sorry, sä et kelpaa meidän häihin, me halutaan sinne vain ne, jotka oikeasti meille tärkeitä. Mutta PS., olisi kiva saada satanen tai kaksi häämatkatilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on samaa sarjaa, kun että ei kutsuta häihin puolisoita, ei lapsia, ei haluta pyörätuolivanhuksia jne... Nykyhääpareilla ei ole enää lainkaan käytöstapoja.
Nykyparit maksavat häänsä itse, saavat myös päättää ketä häihin kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestimme kaksipäiväiset häät. Ensin todistajille vihkimispäivän bileet ravintolassa ruokineen ja seuraavana päivänä suvulle vuokratiloissa. Se oli ihan hauskaa ja toimi hyvin. Kaikki tietävät, että haluan kokeilla ihan jotakin muuta ja niin tälläkin kertaa. Meillä ei suvussa muutenkaan kohkata joka asian vuoksi ja ymmärrystä riittää, jos ei ole kutsuvieraana. Välit ovat ihan hyvät olleet aina.
Kamalaa rahan tuhlaamista tuollaiset monta päivää kestävät häät. Varsinkin jos pariskunta on ollut pitkän yhdessä, niin en ymmärrä sitä, että johonkin hääjuhliin käytetään älyttömästi rahaa ja pariskuntaa pitäisi juhlia. Mielestäni häät ovat muutenkin sellainen juhla, jolla ei ole enää isoa merkitystä kenellekään. Ennen se oli, mutta kun nykyään pariskunta on saattanut tehdä lapsetkin jo ja asua yhdessä tes kuinka kauan, niin mitä virkaa hääjuhlilla on?
Jos ne kuitenkin pitää, niin silloin kutsuisin vain ne ihmiset, jotka ovat oikeasti läsnä pariskunnan elämässä, ei siis mitään setiä ja tätejä, joista ei ole oikeasti kiinnostanut tai jotka eivät ole olleet aidosti hyvissä väleissä vuosiin. Joillekin omat vanhemmat voivat olla sellaiset ihmiset, että heidän kanssaan ei yhteys toimi tai sitä ei ole, joten miksi heidän pitäisi olla paikalla?
Mitä se on sulta pois, jos joku haluaa juhlia häitä.
Me ostettiin hyvältä paikalta asunto ja sitä valitusta, niin paljon maksoitte, eikä ole edes omakotitalo.
Lähdetään matkalle, mitä te taas ulkomaille, Suomessakin on paljon nähtävää.
Me ihmiset ollaan erilaisia
Olen olemassa, koska minulla on vanhemmat. Äitini on ollut raskaana sen noin 9 kk. Minulla on ollut lapsena koti ja minusta on pidetty huolta. Jo nämä tarkoittavat, että vanhempani ovat tehneet eteeni paljon enemmän kuin ystäväni. Ja joo, on tietysti tilanteita, esim. hyväksikäyttö, jolloin vanhemmilla ei voi olla enää mitään oikeuksia. Mutta kohtuullisen ok vanhemmat pitää kutsua häihin.
Vierailija kirjoitti:
Olen olemassa, koska minulla on vanhemmat. Äitini on ollut raskaana sen noin 9 kk. Minulla on ollut lapsena koti ja minusta on pidetty huolta. Jo nämä tarkoittavat, että vanhempani ovat tehneet eteeni paljon enemmän kuin ystäväni. Ja joo, on tietysti tilanteita, esim. hyväksikäyttö, jolloin vanhemmilla ei voi olla enää mitään oikeuksia. Mutta kohtuullisen ok vanhemmat pitää kutsua häihin.
Kaikki tuo on äitisi valintaa etkä ole siitä mitäön velkaa hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me emme pitäneet häitä, kävimme vihityttämässä itsemme lähikappelissa ja todistajatkin olivat henkilökuntaa. Tästä huolimatta anoppi epäili meidän pitäneen häät ja piti mykkäkoulua seuraavat puoli vuotta. Appi ja omat vanhempani olivat iloisia. Välit kuitenkin paranivat, vaikkei anoppi koskaan pitänyt minusta.
Minun appivanhempani loukkaantuivat verisesti kun heitä ei kutsuttu ristiäisiin.
Me vaan emme kuulu kirkkoon - minkä voisi päätellä jo siitä että meidät vihittiin imaistraatissa.
Mutta appivanhemmat ei koskaan ole käsittäneet että lapsensa eivät ole heidän suora jatke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on samaa sarjaa, kun että ei kutsuta häihin puolisoita, ei lapsia, ei haluta pyörätuolivanhuksia jne... Nykyhääpareilla ei ole enää lainkaan käytöstapoja.
Nykyparit maksavat häänsä itse, saavat myös päättää ketä häihin kutsutaan.
Tämähän se. Toki jos nuorenparin häiden maksaja on vaikka vanhemmat, niin silloin pitää yhdessä katsoa sopivat tyypit mukaan, mutta jos pariskunta maksaa itse, niin se luonnollisesti päättää itse ketkä ovat tervetulleita. Pariskunta voi pitää jotkut muutkin juhlat, vaikka syyskekkerit ja kutsua sinne tasan ne joiden kanssa viihtyy, eivät ne, jotka sukulaisia ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ei kutsuttu vanhempiamme mukaan, kun menimme naimisiin, mutta ei me haluttu mukaan kuin omat lapset. Jos olisi kutsuttu vanhemmat, olisin halunnut mukaan sinkkusisarukseni. Anoppi olisi pahoittanut mielensä, jos minun sisarus olisi ollut paikalla, mutta miehen ei. Sieltä olisi tullut kaksi sisarusta, joista toisella on puoliso ja lapsia. Siinä se pelkän vihkimisen idea olisikin mennyt. Ja seurustelun alussa minun äiti oli niin ilkeä poikaystävälleni, että silloin päätin, että tuota ei ainakaan halua mukaan, jos joskus mennään naimisiin.
Suku pysyy juu muttei tarkoita sitä että suku olisi rakas tai osaisi edes käyttäytyä. Aina on joku paheksumassa oli sitten suuret sukujuhlat tai vain pienimuotoiset maistraattihäät. Meidän suvussa on vietetty molempia ja voin sanoa että kyllä kitisijöitä on löytynyt kummastakin, mikään ei ole hyvä. Eikä läheskään kaikki pariskunnat mene häämatkalle tai edes hanki lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme pitäneet häitä, kävimme vihityttämässä itsemme lähikappelissa ja todistajatkin olivat henkilökuntaa. Tästä huolimatta anoppi epäili meidän pitäneen häät ja piti mykkäkoulua seuraavat puoli vuotta. Appi ja omat vanhempani olivat iloisia. Välit kuitenkin paranivat, vaikkei anoppi koskaan pitänyt minusta.
Minun appivanhempani loukkaantuivat verisesti kun heitä ei kutsuttu ristiäisiin.
Me vaan emme kuulu kirkkoon - minkä voisi päätellä jo siitä että meidät vihittiin imaistraatissa.
Mutta appivanhemmat ei koskaan ole käsittäneet että lapsensa eivät ole heidän suora jatke.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
Miksi appiksia ei kutsuttu nimenantojuhlaan? Ristiäisethän ne eivät olleet, jos kirkollisia menoja ei ollut, vaan nimiäisiet/nimenantojuhlat. Miksi he eivät saaneet sinne kutsua, oli heidän uskontonsa mikä vain?
Onko tässä taas joku kamala miniä, joka haluaa tehdä vain hallaa kaikille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme pitäneet häitä, kävimme vihityttämässä itsemme lähikappelissa ja todistajatkin olivat henkilökuntaa. Tästä huolimatta anoppi epäili meidän pitäneen häät ja piti mykkäkoulua seuraavat puoli vuotta. Appi ja omat vanhempani olivat iloisia. Välit kuitenkin paranivat, vaikkei anoppi koskaan pitänyt minusta.
Minun appivanhempani loukkaantuivat verisesti kun heitä ei kutsuttu ristiäisiin.
Me vaan emme kuulu kirkkoon - minkä voisi päätellä jo siitä että meidät vihittiin imaistraatissa.
Mutta appivanhemmat ei koskaan ole käsittäneet että lapsensa eivät ole heidän suora jatke.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
Miksi appiksia ei kutsuttu nimenantojuhlaan? Ristiäisethän ne eivät olleet, jos kirkollisia menoja ei ollut, vaan nimiäisiet/nimenantojuhlat. Miksi he eivät saaneet sinne kutsua, oli heidän uskontonsa mikä vain?
Onko tässä taas joku kamala miniä, joka haluaa tehdä vain hallaa kaikille?
Oma äitini on uskovainen ja hänen mielestään lapset pitää kastaa. Vähän aikaa sitten lapseni ystävä sai lapsen ja lastani pyydettiin "kummiksi". Lapseni oli jutellut mumminsa kanssa ja oli tullut sanoneeksi tuosta. Äitini oli ihan kauhuissaan, hän soitti minullekin ja vaati minua soittamaan tuolle ystävälle ja sanomaan, että lapsi pitää kastaa. Kuka haluaa tuollaisen vieraan vauvan nimiäisiin? Siitä tulisi melkoinen show wikä mitenkään hyvällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljelläni oli kaverihäät, hääparilla oli tuolloin ikää suunnilleen 30 vuotta. Perustelut olivat samat kuin linkatussa jutussa: haluamme juhlia meille aidosti tärkeiden ihmisten kanssa. Isä ja äiti suhtautuivat asiaan rauhallisesti, totta kai jokainen haluaa juhlia omalla tavallaan, tädeille ja sedille asia ei kaiketi merkinnyt mitään muuta kuin yhtä "menetettyä" sukutapaamista. Asiaa ei kauhisteltu eikä soiteltu vihaisia puheluja.
Silti veljelle oli yllätys, kun seuraavana kesänä ei löytynyt vapaata kaksiviikkoista loma-aikaa vanhempien mökiltä, isä ja äiti kun eivät suostuneetkaan luopumaan omasta lomastaan, ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen! Veljen muuttoa varten ei hankittu äidin työpaikalta pakettiautoa maksutta käyttöön eikä koiraa otettu hoitoon veljen ja vaimonsa viikonloppureissujen ajaksi. Esikoisen synnyttyä ei käyty vauvaa hoitamassa, kohteliaasti käytiin katsomassa vauvaa ja mentiin ristiäisiin, mutta mitään apua ei tarjottu. Ajatuksena oli, että me emme enää ole aidosti tärkeitä ihmisiä, joten emme halua olla mitään höynäytettäviä apulaisia.
Ihan oikein sun veljelle. Mitä oikein luuli? Vai oliko miniä se joka ei halunnut juhliin vanhempia ja veljesi oli tossu? Mun täytyy sanoa et ihmettelisin vieraana jos häissä ei olisi parin vanhempia.
Me kutsuimme maistraattiin mieheni vanhemmat, omaani ei. Sain ihan tarpeekseni väkivaltaisesta alkoholistista lapsuudessa, en ole koskaan saanut apua vaan olen joutunut maksamaan jopa omasta ruoastani isälleni. Hän ei ole osa elämäämme, miehen vanhemmat ovat.
Sitä niittää mitä kylvää.
En halunnut uskonnollisesti fanaattista isääni osallistumaan häihin millään tavalla. Äiti oli tehnyt itsemurhan jo ennen kuin tulin täysi-ikäiseksi.
Halusin hiljaiset häät, eli molemmilla kerroilla vihittiin ilman omia todistajia, todistajat maistraatin puolesta. Ei mitään hääjuhlallisuuksia, toisissa häissä oli sentään pieni morsiuskimppu orvokkeja.
Haluan myös mahdollisimman huomaamattomat hautajaiset ja olen kertonut tämän myös lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan halunnut naimisiin. Ymmärrän, että tämän takana varmasti vaikutti paljon se, että mieheni suvussa on ollut tapana juhlia "isosti ja kovaa", toki sivistyneesti. Mutta oletus oli, että appivanhempien ystäväpariskuntia kutsutaan myös, koska appivanhemmat olivat olleet kutsuttuina myös heidän juhliin. Pienimuotoinen maistraattivihkiminen ei olisi oikein sopinut...
Minä taas olen alkoholismin keskellä kasvanut ja jokainen suku- ja perhejuhla olivat piinaavia. Koko ajan sai jännittää, mitä seuraavaksi tapahtuu...
Isoissahäissä 90% vieraista olisi ollut mieheni puolelta. Häät vain todistajien läsnäollessa olisivat aiheuttaneet pettymystä. Joten, elimme avoliitossa, kunnes mieheni menehtyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme pitäneet häitä, kävimme vihityttämässä itsemme lähikappelissa ja todistajatkin olivat henkilökuntaa. Tästä huolimatta anoppi epäili meidän pitäneen häät ja piti mykkäkoulua seuraavat puoli vuotta. Appi ja omat vanhempani olivat iloisia. Välit kuitenkin paranivat, vaikkei anoppi koskaan pitänyt minusta.
Minun appivanhempani loukkaantuivat verisesti kun heitä ei kutsuttu ristiäisiin.
Me vaan emme kuulu kirkkoon - minkä voisi päätellä jo siitä että meidät vihittiin imaistraatissa.
Mutta appivanhemmat ei koskaan ole käsittäneet että lapsensa eivät ole heidän suora jatke.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
Miksi appiksia ei kutsuttu nimenantojuhlaan? Ristiäisethän ne eivät olleet, jos kirkollisia menoja ei ollut, vaan nimiäisiet/nimenantojuhlat. Miksi he eivät saaneet sinne kutsua, oli heidän uskontonsa mikä vain?
Onko tässä taas joku kamala miniä, joka haluaa tehdä vain hallaa kaikille?
Olisiko niin, että ei ollut mitään nimiäisjuhliakaan? Meidän lapset eivät kuulu kirkkoon, ei ole nimiäisiä.vietetty eikä kummeja nimetty.
Vierailija kirjoitti:
Jätin äitini kutsumatta.
Enkä ole ollut hänen lahjojaan tai lastenhoitoaan vailla.
Minä tein samoin.
Kun olin ennen häitäni (olin naimisiin mennessä 28-vuotias) kuunnellut koko ikäni haukkumista, solvaamista, halventamista ja huo*******a, sekä pelännyt aina että äiti humalassa tulee milloin minnekin. Niin eipä tehnyt mieli pelätä että pilaa häänikin. En edes kertonut etukäteen, että mitään häitä on. Juoppo mikä juoppo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme pitäneet häitä, kävimme vihityttämässä itsemme lähikappelissa ja todistajatkin olivat henkilökuntaa. Tästä huolimatta anoppi epäili meidän pitäneen häät ja piti mykkäkoulua seuraavat puoli vuotta. Appi ja omat vanhempani olivat iloisia. Välit kuitenkin paranivat, vaikkei anoppi koskaan pitänyt minusta.
Minun appivanhempani loukkaantuivat verisesti kun heitä ei kutsuttu ristiäisiin.
Me vaan emme kuulu kirkkoon - minkä voisi päätellä jo siitä että meidät vihittiin imaistraatissa.
Mutta appivanhemmat ei koskaan ole käsittäneet että lapsensa eivät ole heidän suora jatke.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
Miksi appiksia ei kutsuttu nimenantojuhlaan? Ristiäisethän ne eivät olleet, jos kirkollisia menoja ei ollut, vaan nimiäisiet/nimenantojuhlat. Miksi he eivät saaneet sinne kutsua, oli heidän uskontonsa mikä vain?
Onko tässä taas joku kamala miniä, joka haluaa tehdä vain hallaa kaikille?
Oma äitini on uskovainen ja hänen mielestään lapset pitää kastaa. Vähän aikaa sitten lapseni ystävä sai lapsen ja lastani pyydettiin "kummiksi". Lapseni oli jutellut mumminsa kanssa ja oli tullut sanoneeksi tuosta. Äitini oli ihan kauhuissaan, hän soitti minullekin ja vaati minua soittamaan tuolle ystävälle ja sanomaan, että lapsi pitää kastaa. Kuka haluaa tuollaisen vieraan vauvan nimiäisiin? Siitä tulisi melkoinen show wikä mitenkään hyvällä tavalla.
Miksi nimiäisissä olisi "kummi"?
Narsistiäitini haukkui puoli vuotta ennen häitä sulhaseni ja hääsuunnitelmani maan rakoon, "kuulostaa ihan vankilahäiltä". Meillä oli pieni kotivihkiminen kaksiossamme, joten piti muutenkin miettiä tarkkaan ketä kutsumme kun tilaa ei ollut. Lopulta paikalla oli minun puolelta vain paras ystäväni toisena todistajana, miehen puolelta hänen paras ystävänsä, äiti, veli ja käly. Äitini on marttyyroinut asiasta kohta kaksi vuotta, itse olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. Halusimme paikalle vain rakkaita ihmisiä, jotka aidosti olivat iloisia puolestamme ja niin kävikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme pitäneet häitä, kävimme vihityttämässä itsemme lähikappelissa ja todistajatkin olivat henkilökuntaa. Tästä huolimatta anoppi epäili meidän pitäneen häät ja piti mykkäkoulua seuraavat puoli vuotta. Appi ja omat vanhempani olivat iloisia. Välit kuitenkin paranivat, vaikkei anoppi koskaan pitänyt minusta.
Minun appivanhempani loukkaantuivat verisesti kun heitä ei kutsuttu ristiäisiin.
Me vaan emme kuulu kirkkoon - minkä voisi päätellä jo siitä että meidät vihittiin imaistraatissa.
Mutta appivanhemmat ei koskaan ole käsittäneet että lapsensa eivät ole heidän suora jatke.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
Miksi appiksia ei kutsuttu nimenantojuhlaan? Ristiäisethän ne eivät olleet, jos kirkollisia menoja ei ollut, vaan nimiäisiet/nimenantojuhlat. Miksi he eivät saaneet sinne kutsua, oli heidän uskontonsa mikä vain?
Onko tässä taas joku kamala miniä, joka haluaa tehdä vain hallaa kaikille?
Oma äitini on uskovainen ja hänen mielestään lapset pitää kastaa. Vähän aikaa sitten lapseni ystävä sai lapsen ja lastani pyydettiin "kummiksi". Lapseni oli jutellut mumminsa kanssa ja oli tullut sanoneeksi tuosta. Äitini oli ihan kauhuissaan, hän soitti minullekin ja vaati minua soittamaan tuolle ystävälle ja sanomaan, että lapsi pitää kastaa. Kuka haluaa tuollaisen vieraan vauvan nimiäisiin? Siitä tulisi melkoinen show wikä mitenkään hyvällä tavalla.
Miksi nimiäisissä olisi "kummi"?
Eihän nykyään kirkollisillakaan kummeilla ole samanlaista roolia kun joskus on ollut(uskonnollinen kasvatus), vaan ovat lapsen turvallisia aikuisia ystäviä(tai lahja-automaatteja), ehkä kirkkoon kuulumaton voi haluta lapselleen tällaisen myös.
Tää on samaa sarjaa, kun että ei kutsuta häihin puolisoita, ei lapsia, ei haluta pyörätuolivanhuksia jne... Nykyhääpareilla ei ole enää lainkaan käytöstapoja.