Lue keskustelun säännöt.
Turhat ja liian pitkät koulutukset lopetettava
17.07.2023 |
En ymmärrä miksi tiettyihin aloihin täytyy käydä pitkät koulut. Ihmiset pitäisi vain laittaa töihin ja sitten opeteltaisiin siinä samalla. Työ tekijänsä opettaa. Suurin osa nuorista ei koskaan työllisty opiskelemaansa alalle.
Kommentit (43)
Olen aina ollut sitä mieltä, että koulutusrahoitusta voisi ohjata osan työnantajalle, joka sitoutuu ottamaan vaikka 10 oppisopisopiskelijaa vuosittain koulutettavakseen.
Oppisopimusmuotoinen koulutus sopisi hyvin moneen ammattiin.
Rahaa siis niin paljon työnantajalle, että riittää ainakin 80 prosenttisesti työpaikkaohjaajan palkkakuluihin.
Nythän koko koulutus pikku hiljaa kuolee pikkuhiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hyötyä on opiskella 5-6 vuotta? Ehkä lääkäriksi, mutta muuten?
Ja sitten myös aloituspaikkoja voisi lisätä! Monella alalla pula. Yksi kaverini, haki 5-vuotta lääkäriksi mutta ei päässyt läpi vaikka kuinka painoi. Itse hain luokanopettajaksi, ja jouduin hakemaan kaksi kertaa. Se on mielestäni aika paljon kun mietitään kuinka paljon hyviä ja fiksuja nuoria jää joka vuosi ilman opiskelupaikkaa. Motivaatio katoaa ja moni luovuttaa yritysten jälkeen. Sitten kun pääset sisään ja näet ketä siellä on jo sisällä, ihmettelet miksei kaverisi taikka sinä päässeet aiemmin. Silkkaa tuuria usein. Opettajankoulutuskin on aivan turhan pitkä. Viisi vuotta perus luokanopettajaksi.
Ainakin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tiettyjen koulutusten sisältöihin. Suorittamani yliopistotutkinto sisälsi paljon aivan turhanpäiväisiä pakollisia kursseja, joista en usko kenellekään olleen mitään hyötyä työelämää ajatellen. Työharjoittelun osuus koulutuksesta oli naurettavan pieni.
Kaikki peruskoulunsa päättäneet suoraan aivokirurgeiksi. Kyllä työ tekijäänsä opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmetyttää että aina vaaditaan alan koulutus kun oppisopimuksellakin saisi saman aikaan
Tuota noin. Omaan ammattiini ei kyllä oteta oppisopimuksella. Työni vaatii kielitaitoa, kirjallisuudentuntemusta sekä sellaista yleissivistystä mitä ei saa muuten kuin pitkäjänteisen yliopistokoulutuksen kautta.
Koulutus on sivistystä. Mutta siitähän ap ei tiedä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on useita tutkintoja, koska haluan oppia syvällisesti asioita. Sitä ei nykyään tietysti arvosteta, kun tärkeintä on some ja raha.
Hyvä ap! Vielä 80-luvulla sairaanhoitaja, labrahoitaja ja röntgenhoitaja oli opistotasoista koulutusta. Suurinnosa opiskelijoista oli ylioppilaita. Koulutus kesti 2, 5 v, josta puoli vuotta oli intessiivistä työssäoppimistqa.
Sitten tuli ammattikorkeakouluhömpötys. Nyt jauhetaan teorioita eikä pitkäjänteistä työharjottelua juuri ole. Valmistuneet haikailevat pikkupomon töitä. Ennen oli erikseen vuoden erikoistumisjakso, mutta nuo perusopetuksen saaneet olivat hyviä työssään ja pysyivät usein viroissaan.
Tällä lyhyemmällä koulutuksella riittäisi työvoimaa ja nuoret pääsisivät nopeasti työhön.
T.molemmasta porukasta on kokemusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkässä koulutuksessa esim. opeista karsiutuu osa idiooteista pois kun eivät saa tutkintoaan loppuun.
No, omalla alallani tavoiteaika on sen 5v, läheskään kaikki ei onnistu siinä ajassa valmistumaan ja vastavalmistuneista 80 % on täysin kuutamolla edelleen eivätkä vielä vuosiin kykene ns. itsenäiseen työhön, tarkoittaen sitä, että jonkun kokeneemman pitää aina tarkastaa, korjata ja opastaa.
Tosin tässä nyt ei niinkään ole kyse siitä, ettei aika olisi riittävää, vaan siitä, että vaatimustaso on liian matala. Kun niistä tenteistä pääsee rimaa hipoen läpi, ei yksinkertaisesti vain ole vielä riittäviä taitoja. Tai no, ehkä se johtaisi koulutuksen pidentymiseen entisestään, jos oikeasti läpäisemiseen vaadittaisiin edes ne tyydyttävät taidot välttävien sijaan, saati hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten myös aloituspaikkoja voisi lisätä! Monella alalla pula. Yksi kaverini, haki 5-vuotta lääkäriksi mutta ei päässyt läpi vaikka kuinka painoi. Itse hain luokanopettajaksi, ja jouduin hakemaan kaksi kertaa. Se on mielestäni aika paljon kun mietitään kuinka paljon hyviä ja fiksuja nuoria jää joka vuosi ilman opiskelupaikkaa. Motivaatio katoaa ja moni luovuttaa yritysten jälkeen. Sitten kun pääset sisään ja näet ketä siellä on jo sisällä, ihmettelet miksei kaverisi taikka sinä päässeet aiemmin. Silkkaa tuuria usein. Opettajankoulutuskin on aivan turhan pitkä. Viisi vuotta perus luokanopettajaksi.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan. Uuden alle 25-vuotiaiden työttömien koulutuspakkojärjestelmän jälkeen tämä porukka on hakeutunut johonkin ammatilliseen oppilaitokseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on opiskella 5-6 vuotta? Ehkä lääkäriksi, mutta muuten?
Ei mitään. Se nyt on ihan se ja sama onko jotkut lakitekstit oikein kirjoitettu ja ymmärretty tai kestääkö sillat, talot ja koneet. Lääkkeetkin voidaan valmistaa mututuntumalla ja kuka vaan voi suunnitella ydinreaktorin. Ennenkin riitti oppipoikakoulutus ja se riittäköön myös nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmetyttää että aina vaaditaan alan koulutus kun oppisopimuksellakin saisi saman aikaan
Tuota noin. Omaan ammattiini ei kyllä oteta oppisopimuksella. Työni vaatii kielitaitoa, kirjallisuudentuntemusta sekä sellaista yleissivistystä mitä ei saa muuten kuin pitkäjänteisen yliopistokoulutuksen kautta.
Vielä kun opetettaisiin se luetun ymmärtäminen. Nyt ei puhuta teistä tohtoreista vaan ihan Alibin puhelinmyyjistä eli matalapalkka-aloista.
Eläkkeelle pääsyssä pitäisi ottaa huomioon nämä ikuisuus opiskelijat jolle ehtii kertyä 20-30 työvuotta ja sitten jäädään eläkkeelle. Jokaisen tulisi työskennellä tietty työvuosi esim vähintään 35v ennen kun voi eläköityä. Tämä kyllä nopeuttaisi valmistumaan
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap! Vielä 80-luvulla sairaanhoitaja, labrahoitaja ja röntgenhoitaja oli opistotasoista koulutusta. Suurinnosa opiskelijoista oli ylioppilaita. Koulutus kesti 2, 5 v, josta puoli vuotta oli intessiivistä työssäoppimistqa.
Sitten tuli ammattikorkeakouluhömpötys. Nyt jauhetaan teorioita eikä pitkäjänteistä työharjottelua juuri ole. Valmistuneet haikailevat pikkupomon töitä. Ennen oli erikseen vuoden erikoistumisjakso, mutta nuo perusopetuksen saaneet olivat hyviä työssään ja pysyivät usein viroissaan.
Tällä lyhyemmällä koulutuksella riittäisi työvoimaa ja nuoret pääsisivät nopeasti työhön.
T.molemmasta porukasta on kokemusta
No 1980-luvun jälkeen maailma on muuttunut monella tavalla. Esimerkiksi sairaanhoitajien työhön on tullut muutosten vuoksi paljon sellaista, mitä siinä ei vielä 1980-luvulla ollut, ammattikunta on kehittynyt lääkärien assistenteista itsenäisiksi hoitotyön asiantuntijoiksi. Samalla kehitettiin ammatillisella puolella todella hyvä lähihoitajakoulutus. Osa entisistä sairaanhoitajien töistä on nykyään lähihoitajilla. Lisäksi on aputöissä hoiva-avustajat. Myös opistojen lakkauttaminen ja koulutusten siirtäminen ammattikorkeakouluihin oli osa muutosta. Nykyään kyllä AMK:t olisi jo aika sulauttaa yhteen yliopistojen kanssa. Näinhän se on jo tehtykin muualla.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap! Vielä 80-luvulla sairaanhoitaja, labrahoitaja ja röntgenhoitaja oli opistotasoista koulutusta. Suurinnosa opiskelijoista oli ylioppilaita. Koulutus kesti 2, 5 v, josta puoli vuotta oli intessiivistä työssäoppimistqa.
Sitten tuli ammattikorkeakouluhömpötys. Nyt jauhetaan teorioita eikä pitkäjänteistä työharjottelua juuri ole. Valmistuneet haikailevat pikkupomon töitä. Ennen oli erikseen vuoden erikoistumisjakso, mutta nuo perusopetuksen saaneet olivat hyviä työssään ja pysyivät usein viroissaan.
Tällä lyhyemmällä koulutuksella riittäisi työvoimaa ja nuoret pääsisivät nopeasti työhön.
T.molemmasta porukasta on kokemusta
Ammatillisen 3-vuotisen koulutuksen saaneita kutsutaan nykyään lähihoitajiksi.
Erona entiseen on, että ei tarvitse käydä erikseen lukioa, vaan sen 0,5 vuoden aikana opiskellaan yleissivistäviä aineita sen verran, että saa jatko-opintokelpoisuuden. Entinen 3 vuotta lukiota + 2,5 vuotta opistoa = 5,5 vuotta, oli nykyiseen verrattuna todella pitkä tie.
Vierailija kirjoitti:
Muinaisslaavin opiskelusta voisi aloittaa. On niin tyhjänpäiväinen aihe. Senkin ajan voisi opiskella hyödyllistä ruotsia.
Äläs nyt. Muinais(kirkko)slaavillahan saattaa päästä vaikka persujen mahtihenkilöksi, kuten Halla-aho, joka on väitellyt nimenomaan tältä alalta.
Vierailija kirjoitti:
No siis joitain koulutuksia vois tiivistää.
Esim. Miettiä, onko järkeä että yliopistotason lastentarhanopettajan koulutuksessa on Yksi työharjoittelu vuosien aikana, ja loput teoriaa. Lähihoitajilla sen sijaan vuosi työharjoitteluita. Ala, minkä oppii parhaiten tekemällä.
Esim joitain amisaloja voisi tiivistää enempi oppisopimustyyppiseksi, sisältäen tiiviisti teoriaosuuden ja valmistuminen esim jo vuoden aikaisemmin.
Älä mieti liian vaikeita asioita, persu. Päähäsi alkaa sattua. Jopa supistettu peruskoulu on tietenkin persulle ajan ja rahan haaskausta, vaan kun persuuden tunnistamiseen ei vielä ole kusinäytteestä tehtävää pikatestiä.
Mammoilla on kovasti kiire julistamaan vaahtopallot pöksyissä oman pään pyhää totuutta kuin jotain evankeliumia ettei ne ehdi lukemaan kuin otsikoita.