Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Valmistuin sosionomiksi ja totesin vuodessa, että inhoan kaikkea ammatissani
15.07.2023 |
Valmistuin vuosi sitten sosionomiksi, ja olen sittemmin päässyt työskentelemään sosionomina eri työkentillä mm. vammaispalvelut, päivätoiminta, työpajatoiminta.
Ala ei herätä minussa enää lainkaan sydämenpaloa.
Esimiesten vaatimukset kasvavat päivä päivältä, jatkuvat sosiaaliset tilanteet kuormittavat (niin työkavereiden kuin asiakkaiden kanssa), omalla nimellä toisen potilastietoihin kirjaaminen ahdistaa, palkka on työnmäärään ja vaativuuteen nähden aivan liian pieni. Lisäksi alan työyhteisöt ovat kokemukseni perusteella kyräileviä ja sisäänpäinkääntyneitä. :(
Kommentit (17)
Ongelma on siinä, että ajattelet asiakkaita ihmisinä. Kaveri on sosiaalityöntekijä ja kertomansa mukaan jaksaa työssään, kun ei ajattele asiakkaita ihmisinä vaan työtehtävinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alalla kuin alalla tuntuu nykyään olevat tekijöillä huono olo. Mihin tämä maa menee? Tsemppiä ja parempaa huomista teille kaikille toivottelen!
Kannattaa vaihtaa alaa, kun vielä olet siinä iässä että voit opiskella uuden ammatin. Mieti mikä sinua kiinnostaisi oikeasti?
Sain jo opiskeluaikana riittävästi negatiivisia kokemuksia, enkä valmistunut alalle. On vaikea auttaa muita samaan aikaan, kun itse joutuu taistelemaan henkisen pärjäämisen kanssa. Kollegat olivat suurin voimasyöppö. Toiseksi suurin oli turhautuminen, kun asioita voisi parantaa muutoksilla, mutta kaikki hankaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaihtaa alaa, kun vielä olet siinä iässä että voit opiskella uuden ammatin. Mieti mikä sinua kiinnostaisi oikeasti?
Olen kiinnostunut kaupallisesta alasta. KTM tai tradenomi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan erään lääkärin haastattelun vuosien takaa.
Hän oli opiskellut gerontologiksi koska vanhusten osuus maan väestöstä tulisi arvioiden mukaan kasvamaan koko ajan. Hän perehtyi siis vanhusten hyvään hoitoon.
Sellaista ei tarvittu. Vanhusten hoidosta sellaisena kuin se toteutetaan, voi lukea iltapäivälehdistä.
Ehkä sosiaalialalla on sama tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa joukkoon!
Joo, voimat menevät. Ujot ja arat asiakkaat ovat ihania ja kiitollisia, mutta joku rehvakas ja suupaltti alkkis jolla ei ole aikomustaakaan työllistyä (sossitätien maanitteluista huolimatta), ei motivoi.
Tai se, että lastensuojelussa kunta maksaa 300-500 euroa PÄIVÄSSÄ haistattelevan ja kännykällä makaavan teinin ylläpidosta lastenkodissa, kun vanhemmat olisivat vaan voineet laittaa ajoissa rajat...
Vierailija kirjoitti:
Sain jo opiskeluaikana riittävästi negatiivisia kokemuksia, enkä valmistunut alalle. On vaikea auttaa muita samaan aikaan, kun itse joutuu taistelemaan henkisen pärjäämisen kanssa. Kollegat olivat suurin voimasyöppö. Toiseksi suurin oli turhautuminen, kun asioita voisi parantaa muutoksilla, mutta kaikki hankaa vastaan.
Minä en ole sosiaalialalla, mutta voin kompata että työssä inhottavinta on työkaverit. Lähinnä siksi, että moni niistä on inhottava muita kohtaan. Jättäisivät työkaverit rauhaan, jos ei ole mitään mukavaa sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaihtaa alaa, kun vielä olet siinä iässä että voit opiskella uuden ammatin. Mieti mikä sinua kiinnostaisi oikeasti?
Olen kiinnostunut kaupallisesta alasta. KTM tai tradenomi.
-ap
Valmistaudu kilpailuun hyvistä työpaikoista ja kilpailuun työyhteisön sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että ajattelet asiakkaita ihmisinä. Kaveri on sosiaalityöntekijä ja kertomansa mukaan jaksaa työssään, kun ei ajattele asiakkaita ihmisinä vaan työtehtävinä.
Aikoinaan neuvottiin että kun työaika loppuu, ovi kiinni, työasioita EI SAA AJATELLA, vasta kun on seuraavan kerran työajan alku. Sillai minä jaksoin.
Kävin kaupassakin muualla etten vaan törmännyt "asiakkaisiin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa joukkoon!
Joo, voimat menevät. Ujot ja arat asiakkaat ovat ihania ja kiitollisia, mutta joku rehvakas ja suupaltti alkkis jolla ei ole aikomustaakaan työllistyä (sossitätien maanitteluista huolimatta), ei motivoi.Tai se, että lastensuojelussa kunta maksaa 300-500 euroa PÄIVÄSSÄ haistattelevan ja kännykällä makaavan teinin ylläpidosta lastenkodissa, kun vanhemmat olisivat vaan voineet laittaa ajoissa rajat...
MIKSI ihmeessä otat ongelmat ITSEESI! EI OLE sun ongelma, laita ne itse ratkaisemaan ongelmansa, sinä vaan neuvot! Jos ei ota opikseen, ei se sun syy ole!
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa joukkoon!
Joo, voimat menevät. Ujot ja arat asiakkaat ovat ihania ja kiitollisia, mutta joku rehvakas ja suupaltti alkkis jolla ei ole aikomustaakaan työllistyä (sossitätien maanitteluista huolimatta), ei motivoi.Tai se, että lastensuojelussa kunta maksaa 300-500 euroa PÄIVÄSSÄ haistattelevan ja kännykällä makaavan teinin ylläpidosta lastenkodissa, kun vanhemmat olisivat vaan voineet laittaa ajoissa rajat...
Niistä on jotkut siellä turvassa vanhemmiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen myös sosiaalialalla ja parasta tässä työssä on lähinnä se, että töihin pääsee ihan koska vaan, ja töitä on aina. Työn sisältö onkin sitten, mitä on. Ja palkka, mutta yksityisellä puolella tienaa vähän paremmin, kun tekee tuntitöinä/alihankkijana.
Valmistuin IT-alalle, menin töihin ja tajusin että it-ala on kauheaa paskaa rivikoodarin kannalta. Pakkotahtista tehdastyötä, ja esimiehet syytelee omista virheistään rividuunaria minkä kerkeää.
En kuitenkaan saa valittaa asiasta, koska en ole naisvaltaisella sote-alalla vaan miesvaltaisella it-alalla.
Alue: Aihe vapaa
hip hei, tervetuloa sosiaalialalle :) sellaista se on, voi sanoa omalle elämälle byebye kun työ ahdistaa vapaa-ajallakin