Puoliso joka ei koskaan pyydä anteeksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valittavat muijat ja ukot on niin rasittavia.

Älä sitten valita heistä.

Ap valitti. En minä.

Täällä tuntuu nyt joku heittelevän tikkaa joka ketjussa. Etsii maalitaulun, tähtää siihen.

Mene jooko vaikka kaljalle johonkin. Kesä ja perjantai.

Jatkan vielä. Mieheni varmaan selittää itselleen käytöksensä sillä, ettei hänellä ole anteeksipyydettävää, koska hän ei mielestään aloita riitoja. Jos jokin hiertää välejämme, hän usein vetäytyy ja esim. kieltäytyy keskustelemasta. Minä olen se, joka "nostaa kissan pöydälle" ja sanoo asiat suoraan ja turhautuessani kärkkäästikin. Eli mieheni mielestä minä olen se, joka riitelee. Hän jättäisi asiat selvittämättä. Lopulta hän kuitenkin päätyy kiroilemaan ja sättimään, mielestään oikeutetusti. Eikä anteeksipyyntöä tule koskaan.

Ap

Ei hän varmaan olekaan läpeensä paha.

Hän nyt kuitenkin asettuu yläpuolellesi niin, että kokee, ettei ole sinua kohtaan tilivelvollinen, eikä velvoitettu pyytämään anteeksi. Hän kokee voivansa kohdella huonosti juuri sinua, koska olet hänen puolisonsa. Ei arvosta sinua tasaveroisena ihmisenä.

Voi olla ihan mukava tyyppi muuten, paitsi parisuhteessa.

Pari vuotta vanha ketju, mutta arkipäivää meilläkin. Mulla on tarve saada asiat keskusteltua kuntoon, mutta mies ei halua selvittää mitään.

Vaikka se nimittelisi mua (yleensä liittyen ulkonäkööni, satuttavasti) riidan tullen, se ei pyydä edes sellaista anteeksi. Ei edes silloin, kun jälkeenpäin sanon, että mua loukkaa nimittely ja se kun se ei pyydä anteeksi loukkauksiaan. Silloin olisi hyvä paikka sanoa anteeksi, mutta ei. Vuosien mittaan olen turtunut tilanteeseen, enkä itsekään jaksa enää sopia.

Tilanteen tullen mies suuttuu voimakkaasti ja usein sen jälkeen pitää mykkäkoulua (maksimi ollut 4 päivää) ja sitten yhtäkkiä on ihan tavallinen. En meinaa jaksaa tätä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinulla on tuollainen puoliso?

 

Öö, koska hänessä on -niin kuin ihmisissä yleensäkin- myös hyviä puolia. Mutta tämä asia harmittaa kovasti.

Et ole Jeesus. Elämässä on muutakin kuin puisen ristin raahaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta vanha ketju, mutta arkipäivää meilläkin. Mulla on tarve saada asiat keskusteltua kuntoon, mutta mies ei halua selvittää mitään.

Vaikka se nimittelisi mua (yleensä liittyen ulkonäkööni, satuttavasti) riidan tullen, se ei pyydä edes sellaista anteeksi. Ei edes silloin, kun jälkeenpäin sanon, että mua loukkaa nimittely ja se kun se ei pyydä anteeksi loukkauksiaan. Silloin olisi hyvä paikka sanoa anteeksi, mutta ei. Vuosien mittaan olen turtunut tilanteeseen, enkä itsekään jaksa enää sopia.

Tilanteen tullen mies suuttuu voimakkaasti ja usein sen jälkeen pitää mykkäkoulua (maksimi ollut 4 päivää) ja sitten yhtäkkiä on ihan tavallinen. En meinaa jaksaa tätä. 

Mikk, sun terapeuttisi on sanonut tosta. Olet lapseton sinkku. Menetit lapsesi valtiolle.Asut siskosi kanssa. Me ei enää palata yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta vanha ketju, mutta arkipäivää meilläkin. Mulla on tarve saada asiat keskusteltua kuntoon, mutta mies ei halua selvittää mitään.

Vaikka se nimittelisi mua (yleensä liittyen ulkonäkööni, satuttavasti) riidan tullen, se ei pyydä edes sellaista anteeksi. Ei edes silloin, kun jälkeenpäin sanon, että mua loukkaa nimittely ja se kun se ei pyydä anteeksi loukkauksiaan. Silloin olisi hyvä paikka sanoa anteeksi, mutta ei. Vuosien mittaan olen turtunut tilanteeseen, enkä itsekään jaksa enää sopia.

Tilanteen tullen mies suuttuu voimakkaasti ja usein sen jälkeen pitää mykkäkoulua (maksimi ollut 4 päivää) ja sitten yhtäkkiä on ihan tavallinen. En meinaa jaksaa tätä. 

Mikk, sun terapeuttisi on sanonut tosta. Olet lapseton sinkku. Menetit lapsesi valtiolle.Asut siskosi kanssa. Me ei enää palata yhteen.

Anteeksi, en ymmärrä. Ensinnäkin, kuinka lapseton voi menettää lapsensa valtiolle? Menisit itse päälääkäriin.