G:Mikä laulu kuvaa parhaiten elämääsi juuri nyt?

Marionin " Tipi-tii" fiilis :)

on tässä kaupungissa vaikeaa

kun jonkun löytää jota rakastaa

ei täällä rakkautta näyttää saa

se täytyy salata ja vaientaa

ihmisten puheet kuihtuu kuolee pois

kuin huulten kukka tekoruusu ois

on täällä kieli saippuaa ja sen

on määrä pestä sanat rakkauden



ei käynyt tiemme suureen hotelliin

ei salattuihin makuuhuoneisiin

ei jäänyt porttieeri katsomaan

jälkeemme rahaa kourassaan

ei ympäröineet peilit upeat

ei kyntteliköt, lasit, lakeijat

ostettu rakkaus vain masentaa

hellyyttä rahalla ei saa



vain pääni rinnallesi painautui

ja käsikäteen tarttui puristui

vain rintani mun vasten rintaasi

ja sydän sydämmees, suu suuhusi

vain katu helli puisto suojasi

ja silta kaartui meri kohahti

ja linnut nauroi lensi pareittain

se oli puolentunnin onni vain

Ja jos saisin mitä vaan

mä menisin nyt nukkumaan

ja aamulla kaikki toisin ois

tai ees ois vähän parempi olla

Taas aamu liian varhain sua varjoista kurkkii

Musiikki katkeaa ja joku imuroi jo nurkkii

Valot päätäs viiltää sun huulet kiiltää hopeaa

Sä pyydät viinilasin ja ne sanoo ettet saa



Ja niin sä astut jäätävään sateeseen

Eikä ketään kiinnosta mitä sä teet

Ne sanoo elämä voittaa vie hymyyn se suun

Tänäänkin jonkun haave toteutuu

Muttei ikinä sun, ei, ei ikinä sun

jossa Mies käveli sen talon ohi jossa ennen asuttiin... olen juuri mieheni kanssa eroamassa, joten se varmaan....

ossa Mies käveli sen talon ohi jossa ennen asuttiin...

olen juuri mieheni kanssa eroamassa, joten se varmaan

Tiktak - Samantekevää

kieli fin suomi

albumi Myrskyn edellä

katsottu 2236 kertaa



Tänään taas vähän hankalampaa

olla tässä ja nähdä sut.

Se tyttö sun tukkaa kampaa.

Se on nätti ja meikannut.

Kun sä katsahdat minuun,

mä lasken silmät kämmeniin.

Ei, mä en anele, en kinuu.

Sä lähdit pois, siis olkoon niin!



kertosäe:

Hän koskee sun niskaa

ja hymyilee.

Mä en kestäisi olla,

mitä mä teen?



Sul oli metalliketjussa heijastin,

ja mul oli sotkuinen tukka.

Ja maailma kuin siinä ei muita ois.

Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin.

Mä oon säälittävä rukka,

joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois.

Mitä musta jää?

Kasa ikävää.

Samantekevää.



Viiniboolissa mustikoita,

mun suu on sininen.

Se tyttö kerää astioita.

Ja sanoo jotain,

mä vastaa en.

Sä tuut ulkoa sisään,

mä lasken silmät kämmeniin.

Vähän viiniä lisää.

Sä naurat, sanot " Juuri niin!"



kertosäe



Sul oli metalliketjussa heijastin,

ja mul oli sotkuinen tukka.

Ja maailma kuin siinä ei muita ois.

Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin.

Mä oon säälittävä rukka,

joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois.

Mitä musta jää?

Kasa ikävää.

Samantekevää.



Ja mä vähenen, palelen.

Mä haluun pois ja mä haluu en.

Ilman sua ei oo mua, ei ollenkaan!

Mikset sä?

Ja miksen mä?

Miksei enää ikinä?

Ja ulkona kaukana jäätyy maa.



Mitä musta jäljelle jää?



Sul oli metalliketjussa heijastin,

ja mul oli sotkuinen tukka.

Ja maailma kuin siinä ei muita ois.

Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin.

Mä oon säälittävä rukka,

joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois.

Mitä musta jää?

Kasa ikävää.

Samantekevää.



Mitä musta jää?

Kasa ikävää.

Samantekevää.

Merituuli suolaisen tuoksun

takaa aavojen rannalle tuo

vielä muistan vereni juoksun

kun sä saavuit illoin mun luo

oli rakkautemme silloin nuori niin

eikä rajoja löytynyt unelmiin

halki tuhansien toiveiden ihmemaan

se meitä kuljetti mukanaan



Sun luokses ikävä on

niin ikävä etten kertoa voi

kuinka sisälläni suunnaton

yhä kaipuu salamoi

Sun luokses ikävä on

niin ikävä etten rauhaa mä saa

ja tuntuu kuin mahdoton

oisi aamua aloittaa



Katson saapuvaa laivaa

sekä laineita rinnalla sen

monen lauseen tarkoitus vaivaa

yhä mieltäni haavoittaen

ehkä rakkautemme siivet sittenkään

meitä kauas ei saaneetkaan lentämään

meri välillämme kuohuen kertoo sen

kun sitä katson taas vaieten



Sun luokses ikävä on

niin ikävä etten kertoa voi

kuinka sisälläni suunnaton

yhä kaipuu salamoi

Sun luokses ikävä on

niin ikävä etten rauhaa mä saa

ja tuntuu kuin mahdoton

oisi aamua aloittaa



Sun luokses ikävä on

niin ikävä etten rauhaa mä saa

ja tuntuu kuin mahdoton

oisi aamua aloittaa

Elämää juoksuhaudoissa tai

Hausmyllyn Maailman Reunalla



(kakkafiilis, jollei joku jo arvannut...)

tai

Mun elämä, miten siitä tuli näin hirveä?

stella-häävalssi



tuulimyllyjä vastaan

täällä taistellaan

Viima hiuksissa viipyy

hetken vaan

Toiset nuorena nukkuu

joskus se pelko uniin kulkeutuu

Sitten sinä oot siinä

silität mun hikistä päätä

joku taika sulla on sillä:



kertosäe:

Sinä vain, sinä vain

saat mut luottamaan

meillä on aikaa

Sinä vain, sinä vain, sinä vain

saat mut tuntemaan että mä kelpaan



Kun pyryttää ja pajutkin taipuu

kinosten alle hautautuu.

Täytyy olla lujasta luusta

että selviytyy.



Hangen alla paine kasvaa

kestänkö sen mitä vaaditaan

Rakas, onneks sä oot siinä

silität mun hikistä päätä

joku taika sulla on sillä:



kertosäe



Sitten sinä oot siinä

silität mun hikistä päätä

joku taika sulla on, sillä:



kertosäe



Sinä vain, sinä vain

saat mut taistelemaan

tuulimyllyjä vastaan.



Sinä vain, sinä vain

saat mut nousemaan

läpi hangen ja roudan