Miesystävä aloitti synttärionnittelut sanoilla: "ET ole kaikkein kaunein tai muodokkain, mutta olet mulle rakkain"...Marssin saman tien ulos ravintolasta, ruoatkin oli vielä tulematta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Kuka oikeasti haluaa olla miehen kanssa, joka on noin tyhmä, että laukoo tuommoista p*skaa suustaan?

Huomaa, että naisen kommentti, mieshän puhui totta ja tunteistaan niin nyt se on naisten mukaan "p*skaa"???

Oliko ap muka "muodokkain ja kaunein" maailmassa, tuskin oli, aikuisen naisen olisi hyvä tiedostaa tämä, mutta ei: -Kaikki naiset on omasta mielestään 10 naisia, vaikka olisi 4 (asteikolla1-10) todellisuudessa, eli keskiarvoa rumempi.

Ei helvetti näitä jankuttajia. Koko keskusteluketju täynnä jankkaajia ja vastauksia ei lueta. Tai luetaan mutta ei ymmärretä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Hyvää kommenttia. Samoin jos suuttuisin vaimon jokaisesta huonosti valitusta sanasta, montakohan kertaa olisimme eronneet vuosien kuluessa, tai päinvastoin hän minun sanavalintoihin.

Loukkaavaa tuo oli, mutta välillä parisuhteessa tulee Kitkaa sanojen vuoksi. Osa ei kestä, mutta tällöin sama ongelma tulee eteen uusissakin suhteissa. Ehkä joillekin parisuhde ei vain sovi

No ei ole tullut uusissa suhteissa samanlaisia ongelmia, kunhan opin itse vetämään rajat, vaatimaan miehiltä enemmän tasoa, enkä enää sietänyt kaikkea nälvimistä ja pelleilyä. Sehän tässä on pelko, että tuo kyseinen mies hakee näitä rajoja, että kuinka paljon ap antaa periksi.

Erittäin havainnollinen kommentti, sillä nimenomaan pelkohan tuossa ajaa katkaisemaaan suhteen ja tuomitsemaan toisen, ottamatta selvää onko pelko perusteltu. Vain tekemällä rajat, saa selville kuka haluaa niitä kunnioittaa. Kukaan ei voi arvata rajojamme, ja osata toimia aina automaattisesti kumppaninsa toiveiden mukaan. Valitettavaa ja ikävää, mutta sellainen kumppani on utopiaa. Mutta kun alkaa avoimemmin keskustella, niin huomaa kyllä keiltä sitä vastaantulon taitoa löytyy. Ja ellei löydy, niin ei siinä tapauksessa kannata suhteeseen jäädäkään. Sitten se pelko oli perusteltu. Joskus erokin kasvattaa ja sitä kykyä voi löytyä myöhemmin, mutta sitä ei tarvitse jäädä toivomaan ja odottamaan. Osa eronneista pareista päätyy mesentyksekkäämmin yhteen toisen tai molempien itsenäistyttyä/kasvettua, mikä kenellekin tarpeen on, mutta kovin tavallista se ei liene.

Sori, mutta olen eri mieltä. Jos joku alkaa koulukiusaajamaisesti testata rajoja, se on ei jatkoon. Mikään rajojen asettaminen ei pelasta sitä suhdetta. Sitten, jos normaalissa suhteessa tulee ristiriitoja, asetetaan rajoja ja kunnioitetaan niitä, se on normaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Kuka oikeasti haluaa olla miehen kanssa, joka on noin tyhmä, että laukoo tuommoista p*skaa suustaan?

Huomaa, että naisen kommentti, mieshän puhui totta ja tunteistaan niin nyt se on naisten mukaan "p*skaa"???

Oliko ap muka "muodokkain ja kaunein" maailmassa, tuskin oli, aikuisen naisen olisi hyvä tiedostaa tämä, mutta ei: -Kaikki naiset on omasta mielestään 10 naisia, vaikka olisi 4 (asteikolla1-10) todellisuudessa, eli keskiarvoa rumempi.

Alapeukut kertoo vain kaksita säännöistä, naiset saa sanoa mitä vain, mutta jos mies puhuu rehellisesti tunteistaan, se on "p*skaa".

Aloittaja, että ole maailman kaunein, et muodokkain, HYVÄKSY SE NIIN KUIN AIKUISEN KUULUU!

Hän HYVÄKSYY sen, ettei ole maailman kaunein ja muodokkain. Sitä hän ei hyväksy, eikä tarvitse hyväksyä, että miesystävä on epäkohtelias ja asiaton. 

Mistä SINÄ sen tiedät? Tunnetko kyseisen naisen? Aivan, et tunne.

Toisekseen ei ole selvästikään hyväksynyt, että ei ole muodokkain ja kaunein, koska loukkaantui ja poistui paikalta.

Sinun "epäkohtelias ja asiaton" sanoi kuitenkin että nainen on hänelle "rakkain", aika iso tunnustus julkisella paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Kuka oikeasti haluaa olla miehen kanssa, joka on noin tyhmä, että laukoo tuommoista p*skaa suustaan?

Huomaa, että naisen kommentti, mieshän puhui totta ja tunteistaan niin nyt se on naisten mukaan "p*skaa"???

Oliko ap muka "muodokkain ja kaunein" maailmassa, tuskin oli, aikuisen naisen olisi hyvä tiedostaa tämä, mutta ei: -Kaikki naiset on omasta mielestään 10 naisia, vaikka olisi 4 (asteikolla1-10) todellisuudessa, eli keskiarvoa rumempi.

Olet muuten ihan helvetin tyhmä. Ei kannata loukkaantua, vaan tiedostaa se.

Olen DI ja ÄO yli 120.

-Tiedostan, että olen sinun yläpuolella ajattelijana ja tietäjänä.

Miesystävä olisi halunnut missin mutta ei ole ollut mitään mahdollisuuksia saada sellaista. 🤣 Pitikö se sitten ilmaista ihan ääneen. 

Piti tyytyä sitten B-tai C- luokan naiseen elikä sekundaan. Kuka haluaa kuulla tuollaista. 

Mies on itserakas ja kuvittelee itsestään ihan liikoja. Tämmöisiin tapauksiin törmäsin nuorena paljon. Normaalin miehen löytyminen vei aikaa eikä ollut helppoa. 

Itsensä ihaileminen miehellä on ihan yleistä kun äiti on ihaillut ja passannut poikaansa vaikka poika on ollut ruma jo lapsena. 😂 Poika kasvaa kuvitellen olevansa täydellinen. 🤔

Ihmiset, joiden egot ovat liian suuria, rakastavat itseään liikaa. Tämä menee niin äärimmäisyyksiin, että heille kehittyy narsistisia piirteitä ja he näkevät maailman vääristyneesti. Tällaiset ihmisten suurin ongelma on se, että he ajattelevat olevansa parempia kuin muut.

Eräs selvä ero egon ja itsetunnon välillä on se, että ego estää meitä tuntemasta empatiaa. Itsekkäät ihmiset eivät kykene asettamaan itseään muiden ihmisten kenkiin.

https://mielenihmeet.fi/itsetunto-ja-ego-seitseman-eroa/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Kuka oikeasti haluaa olla miehen kanssa, joka on noin tyhmä, että laukoo tuommoista p*skaa suustaan?

Huomaa, että naisen kommentti, mieshän puhui totta ja tunteistaan niin nyt se on naisten mukaan "p*skaa"???

Oliko ap muka "muodokkain ja kaunein" maailmassa, tuskin oli, aikuisen naisen olisi hyvä tiedostaa tämä, mutta ei: -Kaikki naiset on omasta mielestään 10 naisia, vaikka olisi 4 (asteikolla1-10) todellisuudessa, eli keskiarvoa rumempi.

Olet muuten ihan helvetin tyhmä. Ei kannata loukkaantua, vaan tiedostaa se.

Miehillä on oikeus tuntea vaikka ne ei kaikille aukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Kuka oikeasti haluaa olla miehen kanssa, joka on noin tyhmä, että laukoo tuommoista p*skaa suustaan?

Huomaa, että naisen kommentti, mieshän puhui totta ja tunteistaan niin nyt se on naisten mukaan "p*skaa"???

Oliko ap muka "muodokkain ja kaunein" maailmassa, tuskin oli, aikuisen naisen olisi hyvä tiedostaa tämä, mutta ei: -Kaikki naiset on omasta mielestään 10 naisia, vaikka olisi 4 (asteikolla1-10) todellisuudessa, eli keskiarvoa rumempi.

Alapeukut kertoo vain kaksita säännöistä, naiset saa sanoa mitä vain, mutta jos mies puhuu rehellisesti tunteistaan, se on "p*skaa".

Aloittaja, että ole maailman kaunein, et muodokkain, HYVÄKSY SE NIIN KUIN AIKUISEN KUULUU!

Hän HYVÄKSYY sen, ettei ole maailman kaunein ja muodokkain. Sitä hän ei hyväksy, eikä tarvitse hyväksyä, että miesystävä on epäkohtelias ja asiaton. 

Mistä SINÄ sen tiedät? Tunnetko kyseisen naisen? Aivan, et tunne.

Toisekseen ei ole selvästikään hyväksynyt, että ei ole muodokkain ja kaunein, koska loukkaantui ja poistui paikalta.

Sinun "epäkohtelias ja asiaton" sanoi kuitenkin että nainen on hänelle "rakkain", aika iso tunnustus julkisella paikalla.

Ootko jotenkin jälkeenjäänyt, jos et pysty sanomaan sanaa rakkaus ihan normaalisti äkistelemättä? On siis jotenkin vaikeaa sanoa naisellesi rakastavasi häntä tai jollekin toiselle, että rakastat naistasi tai että hän on sinulle todella rakas. Voi elämä tätä suomalaista umpimielisyyttä. Onneksi siitä ollaan pääsemässä yli. 

Vierailija kirjoitti:

Miesystävä olisi halunnut missin mutta ei ole ollut mitään mahdollisuuksia saada sellaista. 🤣 Pitikö se sitten ilmaista ihan ääneen. 

Piti tyytyä sitten B-tai C- luokan naiseen elikä sekundaan. Kuka haluaa kuulla tuollaista. 

Mies on itserakas ja kuvittelee itsestään ihan liikoja. Tämmöisiin tapauksiin törmäsin nuorena paljon. Normaalin miehen löytyminen vei aikaa eikä ollut helppoa. 

Itsensä ihaileminen miehellä on ihan yleistä kun äiti on ihaillut ja passannut poikaansa vaikka poika on ollut ruma jo lapsena. 😂 Poika kasvaa kuvitellen olevansa täydellinen. 🤔

Ihmiset, joiden egot ovat liian suuria, rakastavat itseään liikaa. Tämä menee niin äärimmäisyyksiin, että heille kehittyy narsistisia piirteitä ja he näkevät maailman vääristyneesti. Tällaiset ihmisten suurin ongelma on se, että he ajattelevat olevansa parempia kuin muut.

Eräs selvä ero egon ja itsetunnon välillä on se, että ego estää meitä tuntemasta empatiaa. Itsekkäät ihmiset eivät kykene asettamaan itseään muiden ihmisten kenkiin.

https://mielenihmeet.fi/itsetunto-ja-ego-seitseman-eroa/

Juuri näin tapauksen nainen toimi, ylisuuri ego ja liialliset kuvitelmat omasta kauneudesta ja muodokkuudesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Kuka oikeasti haluaa olla miehen kanssa, joka on noin tyhmä, että laukoo tuommoista p*skaa suustaan?

Huomaa, että naisen kommentti, mieshän puhui totta ja tunteistaan niin nyt se on naisten mukaan "p*skaa"???

Oliko ap muka "muodokkain ja kaunein" maailmassa, tuskin oli, aikuisen naisen olisi hyvä tiedostaa tämä, mutta ei: -Kaikki naiset on omasta mielestään 10 naisia, vaikka olisi 4 (asteikolla1-10) todellisuudessa, eli keskiarvoa rumempi.

Olet muuten ihan helvetin tyhmä. Ei kannata loukkaantua, vaan tiedostaa se.

Olen DI ja ÄO yli 120.

-Tiedostan, että olen sinun yläpuolella ajattelijana ja tietäjänä.

Mun on yli 130 eli olepa ihan vaan itse hiljaa ja mene nurkkaan häpeämään. 

-Eri

Mies joka ei pysty puhumaan rakkaudesta ilman pakollista negaamista ei ole säilyttämisen arvoinen mies.

Alkeellisin käytöstapa maailmassa on se, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa. Tässäkin tapauksessa se olisi luultavasti toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Mies joka ei pysty puhumaan rakkaudesta ilman pakollista negaamista ei ole säilyttämisen arvoinen mies.

Alkeellisin käytöstapa maailmassa on se, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa. Tässäkin tapauksessa se olisi luultavasti toiminut.

Mutta MISSÄ TARKALLEEN MIES OLI VÄÄRÄSSÄ, kerroppa se?

-Mies kertoi rehellisesti tunteistaan ja naiselle ei käynyt.

-Olisi pitänyt valehdella, kuten naiset toisilleen, "olet maailman kaunein" ja kaikki olisi nauraneet! -Paitsi naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Hyvää kommenttia. Samoin jos suuttuisin vaimon jokaisesta huonosti valitusta sanasta, montakohan kertaa olisimme eronneet vuosien kuluessa, tai päinvastoin hän minun sanavalintoihin.

Loukkaavaa tuo oli, mutta välillä parisuhteessa tulee Kitkaa sanojen vuoksi. Osa ei kestä, mutta tällöin sama ongelma tulee eteen uusissakin suhteissa. Ehkä joillekin parisuhde ei vain sovi

No ei ole tullut uusissa suhteissa samanlaisia ongelmia, kunhan opin itse vetämään rajat, vaatimaan miehiltä enemmän tasoa, enkä enää sietänyt kaikkea nälvimistä ja pelleilyä. Sehän tässä on pelko, että tuo kyseinen mies hakee näitä rajoja, että kuinka paljon ap antaa periksi.

Erittäin havainnollinen kommentti, sillä nimenomaan pelkohan tuossa ajaa katkaisemaaan suhteen ja tuomitsemaan toisen, ottamatta selvää onko pelko perusteltu. Vain tekemällä rajat, saa selville kuka haluaa niitä kunnioittaa. Kukaan ei voi arvata rajojamme, ja osata toimia aina automaattisesti kumppaninsa toiveiden mukaan. Valitettavaa ja ikävää, mutta sellainen kumppani on utopiaa. Mutta kun alkaa avoimemmin keskustella, niin huomaa kyllä keiltä sitä vastaantulon taitoa löytyy. Ja ellei löydy, niin ei siinä tapauksessa kannata suhteeseen jäädäkään. Sitten se pelko oli perusteltu. Joskus erokin kasvattaa ja sitä kykyä voi löytyä myöhemmin, mutta sitä ei tarvitse jäädä toivomaan ja odottamaan. Osa eronneista pareista päätyy mesentyksekkäämmin yhteen toisen tai molempien itsenäistyttyä/kasvettua, mikä kenellekin tarpeen on, mutta kovin tavallista se ei liene.

Sori, mutta olen eri mieltä. Jos joku alkaa koulukiusaajamaisesti testata rajoja, se on ei jatkoon. Mikään rajojen asettaminen ei pelasta sitä suhdetta. Sitten, jos normaalissa suhteessa tulee ristiriitoja, asetetaan rajoja ja kunnioitetaan niitä, se on normaalia. 

Mutta oliko tässä kyse koulukiusaajamaisesta rajojen testaamisesta? Siis esimerkiksi toistuvuudesta, tarkoitushakuisuudesta jne. En ainakaan itse saanut sellaista käsitystä, vaan että kyseessä oli yksittäin pahasti loukannut kommentti, hetkenä jolloin odottaisi jotain aivan muuta, mutta mahdollisesti aivan hyvässä tarkoituksessa lausuttu sellainen.

Eli kenties siis vain ristiriita normaalissa suhteessa.

Vai menikö minulta ohi jotain muita merkkejä siitä, että suhteessa olisi ollut enemmänkin orastavaa henkistä väkivaltaa? Korjatkaa, jos oli!

On nimittäin ihan oikeasti totta, että ihmiset sanovat ja tekevät asioita, jotka loukkaavat jotakuta muuta. Kaikki niistä eivät ole väärin, ilkeyttä, eikä tehty tarkoituksella jotakuta muuta vastaan. On ihan mahdollista, että joku, jopa rakas ihminen, loukkaa jotenkin, eikä silti ole kokonaan hirvittävä persoona. Sitten jos tekee tahallaan ja toistuvasti, vaikka ymmärtää tekonsa, on hirveä persoona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka ei pysty puhumaan rakkaudesta ilman pakollista negaamista ei ole säilyttämisen arvoinen mies.

Alkeellisin käytöstapa maailmassa on se, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa. Tässäkin tapauksessa se olisi luultavasti toiminut.

Mutta MISSÄ TARKALLEEN MIES OLI VÄÄRÄSSÄ, kerroppa se?

-Mies kertoi rehellisesti tunteistaan ja naiselle ei käynyt.

-Olisi pitänyt valehdella, kuten naiset toisilleen, "olet maailman kaunein" ja kaikki olisi nauraneet! -Paitsi naiset.

Mitäpä, jos ei olisi puuttunut kauneuteen yhtään mitenkään. Etenkään tunnustamalla tunteitaa maailman kauneimpia ja muodokkaimpia kohtaan.

Harva ihminen on sen näköinen, että ulkonäköä jotenkin voisi ylistää, mutta moni on sen näköinen, että voi kehua. Jos haluaa. Ei ole pakko.

En usko että johtuu sosiaalisen ymmärryksen puutteesta, itsekin ymmärrän ettei tuollaista sanota ja olen asperger, kuulostaa neggingltä, en tiedä onko sille suomalaista sanaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Hyvää kommenttia. Samoin jos suuttuisin vaimon jokaisesta huonosti valitusta sanasta, montakohan kertaa olisimme eronneet vuosien kuluessa, tai päinvastoin hän minun sanavalintoihin.

Loukkaavaa tuo oli, mutta välillä parisuhteessa tulee Kitkaa sanojen vuoksi. Osa ei kestä, mutta tällöin sama ongelma tulee eteen uusissakin suhteissa. Ehkä joillekin parisuhde ei vain sovi

No ei ole tullut uusissa suhteissa samanlaisia ongelmia, kunhan opin itse vetämään rajat, vaatimaan miehiltä enemmän tasoa, enkä enää sietänyt kaikkea nälvimistä ja pelleilyä. Sehän tässä on pelko, että tuo kyseinen mies hakee näitä rajoja, että kuinka paljon ap antaa periksi.

Erittäin havainnollinen kommentti, sillä nimenomaan pelkohan tuossa ajaa katkaisemaaan suhteen ja tuomitsemaan toisen, ottamatta selvää onko pelko perusteltu. Vain tekemällä rajat, saa selville kuka haluaa niitä kunnioittaa. Kukaan ei voi arvata rajojamme, ja osata toimia aina automaattisesti kumppaninsa toiveiden mukaan. Valitettavaa ja ikävää, mutta sellainen kumppani on utopiaa. Mutta kun alkaa avoimemmin keskustella, niin huomaa kyllä keiltä sitä vastaantulon taitoa löytyy. Ja ellei löydy, niin ei siinä tapauksessa kannata suhteeseen jäädäkään. Sitten se pelko oli perusteltu. Joskus erokin kasvattaa ja sitä kykyä voi löytyä myöhemmin, mutta sitä ei tarvitse jäädä toivomaan ja odottamaan. Osa eronneista pareista päätyy mesentyksekkäämmin yhteen toisen tai molempien itsenäistyttyä/kasvettua, mikä kenellekin tarpeen on, mutta kovin tavallista se ei liene.

Sori, mutta olen eri mieltä. Jos joku alkaa koulukiusaajamaisesti testata rajoja, se on ei jatkoon. Mikään rajojen asettaminen ei pelasta sitä suhdetta. Sitten, jos normaalissa suhteessa tulee ristiriitoja, asetetaan rajoja ja kunnioitetaan niitä, se on normaalia. 

Mutta oliko tässä kyse koulukiusaajamaisesta rajojen testaamisesta? Siis esimerkiksi toistuvuudesta, tarkoitushakuisuudesta jne. En ainakaan itse saanut sellaista käsitystä, vaan että kyseessä oli yksittäin pahasti loukannut kommentti, hetkenä jolloin odottaisi jotain aivan muuta, mutta mahdollisesti aivan hyvässä tarkoituksessa lausuttu sellainen.

Eli kenties siis vain ristiriita normaalissa suhteessa.

Vai menikö minulta ohi jotain muita merkkejä siitä, että suhteessa olisi ollut enemmänkin orastavaa henkistä väkivaltaa? Korjatkaa, jos oli!

On nimittäin ihan oikeasti totta, että ihmiset sanovat ja tekevät asioita, jotka loukkaavat jotakuta muuta. Kaikki niistä eivät ole väärin, ilkeyttä, eikä tehty tarkoituksella jotakuta muuta vastaan. On ihan mahdollista, että joku, jopa rakas ihminen, loukkaa jotenkin, eikä silti ole kokonaan hirvittävä persoona. Sitten jos tekee tahallaan ja toistuvasti, vaikka ymmärtää tekonsa, on hirveä persoona.

Sulta meni ohi se, että et ollut paikalla. Ap toimi vaistojensa varassa eivätkä ne ole väärässä. Todella moni ihminen peittää järjeilyllä onat vaistonsa, kun oikeasti niitä kannattaa kuunnella ja noudattaa.

Oletat, että ap on henkilö, joka ei erota huumoria tai kömmähdystä alistamisesta? Onhan tässäkin ketjussa ilmoittautunut alistajia. Niitä on. Valitettavan paljon.

Vierailija kirjoitti:

Hassua. Minä voisin sanoa samat sanat naisystävälleni ihan puhtaasta sydämestä tarkoittamatta mitään pahaa.

M62

Kuole pappa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka ei pysty puhumaan rakkaudesta ilman pakollista negaamista ei ole säilyttämisen arvoinen mies.

Alkeellisin käytöstapa maailmassa on se, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa. Tässäkin tapauksessa se olisi luultavasti toiminut.

Mutta MISSÄ TARKALLEEN MIES OLI VÄÄRÄSSÄ, kerroppa se?

-Mies kertoi rehellisesti tunteistaan ja naiselle ei käynyt.

-Olisi pitänyt valehdella, kuten naiset toisilleen, "olet maailman kaunein" ja kaikki olisi nauraneet! -Paitsi naiset.

Oletko ihan oikeasti noin tyhmä vai provoiletko?

Olikohan Sinulla, ressukalla, liian suuret luulot itsestäsi ja itsetuntokin lähes maassa? Ei kukaan ole ainakaan kovin pitkään maailman kaunein, koska joka vuosi sellaiseksi valitaan uusi henkilö. Vasta mutta- sanan jälkeen alkaa se puheen tärkein ja merkityksellisin osuus, mutta kiihkossasi takerruitkin jo johdanto-osaa. Lähesty nyt kiireimmän vilkkaa häntä ja pyydä nöyrästi anteeksi erehdystäsi. Toivotan Teille pitkää ja onnellista elämää kaikesta huolimatta tämän kovan ja vahvistavan koettelemuksen jälkeen!

Lähdit niin äkisti, etten ehtinyt edes antaa sinulle syntymäpäivälahksi hankkimaan burkaa, oi armaani. Olen pahoillani jos tulin loukanneeksi, mutta hajustasiko luulit johtuvan kun lähelläsi lapset itkee ja akat siunailee? Tai no joo, johtuu se osittain hajustasikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäistä kommenttia paljon enemmän merkitsee se, miten mies yleensä sinua huomioi, miten viihdytte yhdessä ja tunnetko rakastavasi häntä ja hänen sinua. Harva ihminen on sulavapuheinen, eikä kukaan virheetön. Parasta olisi kertoa, miltä kommentti tuntui, huutamatta tai suuttumatta, vaan rehellisesti haavoittuvuutensa näyttäen. Miehen reaktio kertoo taas jo paljon. Jos on sitä mieltä, että vika on vain sinussa ap, niin siitä on melko vaikea mitään rakentaa, mutta jos taas ymmärtää ja pahoittelee yms, on mahdollista että keskustelu avaa paljon parempaa yhteyttä ja ymmärrystä välillenne.

Toisen ihmisen kanssa elämistä voi oppia vain yhdessä jonkun kanssa, ja etenkin jos mallit lapsuudesta ja nuoruudesta ovat olleet vähäisiä tai epäterveitä, ei ole ihme että kasvamista jää aikuisuuteen paljonkin. Ei ole vain valmiiksi itsensä ja käytöstavat hyvin hallitsevien etuoikeus muodostaa parisuhteita. Se, että on halua ja kykyä kasvaa ja kehittyä yhdessä, on se tärkein asia.

Omassa parisuhteessa teimme valtavan määrän asioita jälkeenpäin katsottuna ihan päin honkia, kaikki terve pohja jäi nuorena luomatta, mutta kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu yhdessä lopulta asiat aivan erilaiselle uralle. Rakkautta, kärsivällisyyttä, sisua, jopa jääräpäisyyttä, yhteistä panostamista ja omien haavoittuvuuksien kohtaamista se on vaatinut, ja paljon. Nöyrtymään oppimista ja luopumista siitä, että voisi pitää asiat omissa käsissä ja uskallusta antaa ohjat jonnekkin tuntemattomaan ja heittäytyä.

Osa on saanut turvallisen kiintymyssuhdemallin jo varhain, eikä varmaan voi siksi ymmärtää miten joku hyvä ihminen voisi toimia pahoin, mutta niin usein tapahtuu kun on epävakaa, ristiriitainen tai välttelevä kiintumyssuhdemalli taustalla. Se, että kykynee muuttamaan toimintaansa, on se avain. Eikä se ehkä ole helppoa, mutta jos se on mahdollista niin kaikki on mahdollista, niin sanotusti.

Hyvää kommenttia. Samoin jos suuttuisin vaimon jokaisesta huonosti valitusta sanasta, montakohan kertaa olisimme eronneet vuosien kuluessa, tai päinvastoin hän minun sanavalintoihin.

Loukkaavaa tuo oli, mutta välillä parisuhteessa tulee Kitkaa sanojen vuoksi. Osa ei kestä, mutta tällöin sama ongelma tulee eteen uusissakin suhteissa. Ehkä joillekin parisuhde ei vain sovi

No ei ole tullut uusissa suhteissa samanlaisia ongelmia, kunhan opin itse vetämään rajat, vaatimaan miehiltä enemmän tasoa, enkä enää sietänyt kaikkea nälvimistä ja pelleilyä. Sehän tässä on pelko, että tuo kyseinen mies hakee näitä rajoja, että kuinka paljon ap antaa periksi.

Erittäin havainnollinen kommentti, sillä nimenomaan pelkohan tuossa ajaa katkaisemaaan suhteen ja tuomitsemaan toisen, ottamatta selvää onko pelko perusteltu. Vain tekemällä rajat, saa selville kuka haluaa niitä kunnioittaa. Kukaan ei voi arvata rajojamme, ja osata toimia aina automaattisesti kumppaninsa toiveiden mukaan. Valitettavaa ja ikävää, mutta sellainen kumppani on utopiaa. Mutta kun alkaa avoimemmin keskustella, niin huomaa kyllä keiltä sitä vastaantulon taitoa löytyy. Ja ellei löydy, niin ei siinä tapauksessa kannata suhteeseen jäädäkään. Sitten se pelko oli perusteltu. Joskus erokin kasvattaa ja sitä kykyä voi löytyä myöhemmin, mutta sitä ei tarvitse jäädä toivomaan ja odottamaan. Osa eronneista pareista päätyy mesentyksekkäämmin yhteen toisen tai molempien itsenäistyttyä/kasvettua, mikä kenellekin tarpeen on, mutta kovin tavallista se ei liene.

Sori, mutta olen eri mieltä. Jos joku alkaa koulukiusaajamaisesti testata rajoja, se on ei jatkoon. Mikään rajojen asettaminen ei pelasta sitä suhdetta. Sitten, jos normaalissa suhteessa tulee ristiriitoja, asetetaan rajoja ja kunnioitetaan niitä, se on normaalia. 

Nimenomaan näin. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy osata toista kunnioittava käytös ilman sen kummempia arvailuja ihan muutenkin.