Miehen mykkäkouluilu ja suuttuminen
Mä en kohta kestä enää! Mies aina suuttuu, jos kysyn häneltä jostain epämielyttävästä asiasta ja sitten pitää mykkäkoulua minulle monta päivää ja kohtelee minua, kuin ilmaa. Sitten riita vain menee ohi silloin, kun hänelle se on ohi ja asiasta ei koskaan puhuta tai selvitetä millään lailla.
Olen huomannut, kun en sano omia mielipiteitäni vaan myötäilen häntä ja annan tehdä asioita niinkuin hän haluaa (eli olen aina samaa mieltä hänen kanssaan, kun en uskalla omaa mielipidettäni sanoa) niin silloin on asiat ok. Ja jos annan hänen töksäytellä/puhua minulle törkeällä tavalla, mutta en vastaa siihen mitään tai reagoi siihen niin silloin asiat on hyvin.
Ja riidat syntyvät todella pienistä asioista, jos sanon jotain mikä ei ole mieheni mieleen, sen takia en nykyään uskalla sanoa mitään vaan jos mies kysyy jotain niin vastaan vaan, että joo, kyllä, kyllä sopii näin, sinä saat päättää minulle sopii mikä vain
Oon nii loppunut tähän :( joudun tukehduttamaan omat tarpeeni ja olen itkuinen jatkuvasti, kun en voi puhua miehelleni mitä mieltäni painaa ja kun joskus kysyn häneltä jotain niin ei vastaa minulle mitään, tulen jatkuvasti torjutuksi.
Toki kun on hyviä hetkiä niin mieheni kanssa on ihanaa, mutta suurimmaksi osaksi hän on etäinen ja välinpitämätön.
Miten erota, kun rakastaa toista? Meillä vielä yhteinen lapsi ja minulla vuorotyö, jos eroaisin niin pelkään miten saan lapsen hoitoon, kun hän käy päivähoidossa ja jos en saa puhuttua lapsen asioista, kun mies ei vastaa mitään :(
Tai onko hyötyä, jos käyn psykiatrin juttusilla tästä asiasta? Ja mihin ottaa yhteyttä? Mieheni sanoo jatkuvasti, että käyttäydyn, kuin lapsi ja, että minun täytyy mennä lääkäriin (kun itken sitä, kun hän ei puhu minulle mitään ja käyttäytyy välinpitämättömästi minua kohtaan)
Kommentit (33)
Kuulostaapa valitettavan tutulta. Kokemusta on, kerennyt kertyä 28 vuoden ajalta... Mies monesti pitänyt aikansa mykkäkoulua, sitten yleensä pyytänyt anteeksi, enkä itse ole pitkävihainen. Koskaan ei ole minun mielenterveyttäni kyllä tuollalailla epäillyt, se kuulostaa todella inhottavalta! Valitsen taisteluni, eli jos jotain kiukuttelee, niin ignooraan itse hänet täysin., vastaan samalla mitalla. Kyllä, tiedetään hyvin, ettei ole mitenkään aikuismaista & fiksua käytöstä, mutta mies ei pysty muuttamaan omaa käytöstään myöskään.
Siis, oikeasti tuohon ei auta kuin ero, älä tukehduta itseäsi toisen "pillin mukaan tanssimiseen"!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa valitettavan tutulta. Kokemusta on, kerennyt kertyä 28 vuoden ajalta... Mies monesti pitänyt aikansa mykkäkoulua, sitten yleensä pyytänyt anteeksi, enkä itse ole pitkävihainen. Koskaan ei ole minun mielenterveyttäni kyllä tuollalailla epäillyt, se kuulostaa todella inhottavalta! Valitsen taisteluni, eli jos jotain kiukuttelee, niin ignooraan itse hänet täysin., vastaan samalla mitalla. Kyllä, tiedetään hyvin, ettei ole mitenkään aikuismaista & fiksua käytöstä, mutta mies ei pysty muuttamaan omaa käytöstään myöskään.
Olemme olleet 6 vuotta yhteydessä ja on ehkä oikeasti sen aikana pyytänyt minulta vain yhden kerran anteeksi, kun sai humalassa mustasukkaisuus kohtauksen suhteen alkuaikoina ja meinasi mennä käsiksi, mutta ei mennyt. Itse anelen häneltä anteeksi pyyntöä, jotta puhuisi minulle taas, mutta ei hyväksy sitä vaan sanoo aina, että en saa anteeksi :(
Ap
Heitä se jo pihalle.
Ansaitset parempaa.
Miehesi kuulostaa aikuiselta lapselta, joka ei osaa kommunikoida ja sen sijaan on passiivis-aggressiivinen.. Ei tuollainen käytös sormia napauttamalla muutu, vaan pitäisi hänen hakea apua, että selviää mistä tuollainen käytös kumpuaa..
Jätä se! Tuo ukkohan pilaa elämäsi?
Miksi välttämättä haluat kumppaniksi tunneköyhän mieslapsen?
Joko mies lähtee suosiolla terapiaan ja sitoutuu henkiseen kasvuun ja mielenterveystyöhönsä, tai sitten ihan tosissaan jätät sen. Ei noin voi elää!
Vierailija kirjoitti:
Ap, miehesi on persoonallisuushäiriöinen. Sinulla on lapsi, joten velvollisuutesi on suojella lasta muuttamalla pois niin, ettei lapsoäi joudu kasvamaan henkisen väkivallan keskellä. Kun aikuinen on millään tavalla väkivaltainen toista aikuista kohtaan perheessä, lapsi on aina sen saman våkivallan uhri, vaikka aikuiset luulisivat, ettei lapsi edes huomaa mitään.
Kyllä. Mitä enemmän lapsi on isänsä vaikutuspiirissä, sitä pahemmin lapsi sairastuu.
Käy itse psykologilla juttelemassa , ehkä purkamassa omat kurjat kokemukset ja saamassa sieltä voimia , ehkä ohjeitakin tehdä ratkaisuja jatkoon . Psykologi voi sitten kertoa että miehesi on se joka käyttäytyy väärin näissä tilanteissa , et sinä .
Aikuiselle ei yhtäkkiä kasva omaatuntoa.
Tulin töistä kotiin ja kysyin mieheltä voidaanko lopettaa riitely ja käyttäytyä normaalisti toisiamme kohtaan. Mies vastasi, että hän ei olekaan mitään riidellyt (kun ei puhu mitään ja käyttäytyy minua kohtaan niin, että olen ilmaa) ja että haluaa olla rauhassa. Aina sama vastaus häneltä ristiriitatilanteisiin, ei mitään uutta. Ei ikinä omassa käytöksessä näe vikaa vaan aina kaikki minun syytäni.
Ja kyllä, ei puhuta toisillemme mitään vaan nyt pitää minun odottaa, että mies rupee taas puhumaan minulle normaalisti. Nyt pitää taas olla varpaillaan ja en uskalla puhua miehelleni mitään ettei uusi pahempi mykkäkoulu ala vaan tyydyn tähän niin kauan ennenkuin kaikki on taas normaalia :/
Ap
Erota voi netissä, ja mies saa siitä ilmoituksen. Ei ole pakko kestää ja kuunnella tunnevammaista luuseria.
minä vaan kysyn kirjoitti:
Miksi välttämättä haluat kumppaniksi tunneköyhän mieslapsen?
Mulla on ollut huono itsetunto (enää ei niin huono, kun ikää tullut) ja olen kiltti ihminen, oma lapsuutenikaan ei ollut mikään paras mahdollinen, varmaan sen takia tyydyn kaikkeen ja yritän vain saada asiat jotenkin toimimaan :(
Samalla myös hirveä yksinjäämisen pelko ja siitä, etten löydä ketään niinsanotusti parempaa ihmistä.
Ap
Tuo on henkistä väkivaltaa. Itse asuin pari vuotta tuollaisen miehen kanssa ja lopulta oli pakko muuttaa pois. Oli kyllä elämäni paras päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa valitettavan tutulta. Kokemusta on, kerennyt kertyä 28 vuoden ajalta... Mies monesti pitänyt aikansa mykkäkoulua, sitten yleensä pyytänyt anteeksi, enkä itse ole pitkävihainen. Koskaan ei ole minun mielenterveyttäni kyllä tuollalailla epäillyt, se kuulostaa todella inhottavalta! Valitsen taisteluni, eli jos jotain kiukuttelee, niin ignooraan itse hänet täysin., vastaan samalla mitalla. Kyllä, tiedetään hyvin, ettei ole mitenkään aikuismaista & fiksua käytöstä, mutta mies ei pysty muuttamaan omaa käytöstään myöskään.
Olemme olleet 6 vuotta yhteydessä ja on ehkä oikeasti sen aikana pyytänyt minulta vain yhden kerran anteeksi, kun sai humalassa mustasukkaisuus kohtauksen suhteen alkuaikoina ja meinasi mennä käsiksi, mutta ei mennyt. Itse anelen häneltä anteeksi pyyntöä, jotta puhuisi minulle taas, mutta ei hyväksy sitä vaan sanoo aina, että en saa anteeksi :(
Ap
oletko nainen vai kynnysmatto?(tahallinen kärjistys ja herätys). Tämä on henkistä väkivaltaa ja tulee vain pahenemaan, Voi äityä myös fyysiseksi. Ansaitset parempaa ja yksinkin on parempaa kuin tollasen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Joko mies lähtee suosiolla terapiaan ja sitoutuu henkiseen kasvuun ja mielenterveystyöhönsä, tai sitten ihan tosissaan jätät sen. Ei noin voi elää!
Olen ehdottanut terapiaa ja pariterapiaa, mutta sanoo ettei tarvitse sitä vaan minun pitää käydä lääkärissä eli vain minä olen se joka tarvitsee sitä.
Kävin kerran terapeutilla purkamassa oloani ja hän sanoi myös, että mies kuulostaa narsistiselta, mutta ei voi sitä varmuudella sanoa, kun ei tunne häntä.
Ap
Pärjäät paremmin itsekseen! Juokse!
Tänään just tuli takaumaa yhdestä vaatteesta, muistin miten huonosti voin exän kanssa. Psykoosia pukkasi kaikesta aliarvioimisesta henkisestä väkivallasta. Onneksi pystyin sieltä suosta tervehtymään. Ja se mekko on nyt päällä, en kaipaa enää yhtäkään idioottimiestä elämääni.
Olet myrkyllisessä suhteessa, jossa on runsaasti henkistä väkivaltaa. Ei ole ihme, että voit huonosti. Tämänkaltaisessa suhteessa alkaa helposti koko elämä pyörimään toisen ihmisen mielialojen ympärillä. Kannattaisi alkaa pienillä askelille miettimään asioita, jotka lisäävät sinun hyvinvointiasi. Älä mieti mies ajattelee, vaan käy ulkona, tapaa ystäviä, käy juttelemassa terapeutille, aloita uusi harrastus, mieti mitkö arvot ja asiat ovat sinulle elämässä tärkeitä ja tavoittele niitä. Olet todennäköisesti sairastunut läheisriippuvuuteen suhteen aikana. Kannattaa tutustua aiheeseen ja myös henkisen väkivallan dynamiikkaan. Why does he do that on suosittu kirja aiheesta. Suosittelen sinulle myös Eevi Minkkisen kirjoja. https://hidastaelamaa.fi/puoti/ymmarra-itseasi-ymmarra-suhteitasi/
Jos miestä kiinnostaa kehittää parisuhdettanne, kannattaa miettiä pariterapiaa. Jos miestä ei kiinnosta, olennaista on, miten sinä voit kehittää omaa ja lapsesi hyvinvointia.
En halua koskaan tahalleen aiheuttaa miehelleni pahaa oloa ja stressiä. Mutta kun kysyn häneltä asiasta mitä hän on sanonut minusta huonosti (ja minä en tätä ennen ole sanonut hänelle mitään pahaa sanaa) niin esim. ei vastaa siihen mitään vaan sanoo vaan, että ei jaksa puhua asiasta ja sitten asia jää selvittämättä ja minua selvästi vaivaa se ja haluaisin saada asian selvitettyä.
Onko se oikein, että toinen saa kohdella toista miten haluaa ja sitten pitäisi itse niellä kaikki? Ja sitkun käyttäydyt toista samalla lailla, kun hän käyttäytyy minua niin alkaa mykkäkoulu.
Ap