Muistatteko 90-luvun alun saatanpalvontapaniikin
Saatananpalvonta on kaikkein pahin juttu mihin nuoret voi langeta. Hevimusiikki ja roolipelit houkuttelee saatananpalvontaan ja sitten seotaan ja tehdään ihmisuhreja.
Kommentit (93)
Mellerin kirjassa taidettiin todeta, että kaikki rock on saatanan musiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Yhä smanlaista meininkiä. Purranpalvontaa havaittavissa. Jopa aikuisväestössä
Vai nazipaniikkia?
Church of Satan on kai perustettu jo 1960-luvulla. Ovat enemmän humanisteja kuin "pahiksia". Mutta joo, Suomessa taisi näkyvin paniikki olla siinä 90-luvulla. Oli siinäkin myrsky vesilasissa. Eikä edes saanut väkeä peloteltua takaisin kirkkoon.
Kyllä. Uskoisin että kaikki saatanistit on jo cäncelöity, niistä ei ole enää mitään konkreettista uhkaa.
Tuli Amerikasta niin kun woketus nyt ja kaikki muukin.
Meillä uskonnonopettaja 80-luvulla selitti posket täristen että KISS yhtyeen nimi ei suinkaan tarkoita suudelmaa vaan: Kings In Satan's Syndicate. Meistä kakaroista se oli pelkästään siistiä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä uskonnonopettaja 80-luvulla selitti posket täristen että KISS yhtyeen nimi ei suinkaan tarkoita suudelmaa vaan: Kings In Satan's Syndicate. Meistä kakaroista se oli pelkästään siistiä.
"Kids in S a t a n's Service" tarjottiin myös selitykseksi. W.A.S.P. oli taas "We Are S a t a n's People" tai "We Are S e X u a l P er v e r Ts", ja AC/DC oli "Anti- C h r i St / D ev i l's Child".
Vierailija kirjoitti:
En kyllä muista että Suomessa olisi ollut, amerikoissahan tuo oli. En huomannut, kaverit soitteli black metal -bändeissä ja vähän itsekin. Norjassa toki oikeastikin tapahtui ikäviä eli aihetta oli.
Sen muistan että Kauko Röyhkä julistautui sa ta nistiksi mutta myöhemmin kertoi että kyseessä oli pelkkä markkinointikikka.
Joo satanistiksi, mutta ei kai se mikään saatananpalvoja hupiukko koskaan väittänyt olevansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista, olen syntynyt vuonna 2009.
Mikä kiinnostaa yh-äitien foorumilla?
No tämä on parempi foorumi yleiseen pskanjauhamiseen, kuin esim. murobbs.
Vierailija kirjoitti:
Led Zeppelinin ukkoja luultiin pahan palvojiksi jo 70-luvulla. Joltain kuoli lapsi kun tuli liikaa manattua.
Ei ihme siihen aikaan, ostihan page aleister crowleyn entisen talonkin.
En muista. Hyvinkään paloittelusurman muistan, lainasin kaverilta sitten sen lehdissä mainitun/mainostetun ancientin levyn. Olihan se ihan ok siihen aikaan.
Nauratti silloin teininä, mutta luokalla oli pari hevaria, jotka sekosivat saatananpalvontaan lopulta vakavin seurauksin. Tietenkin musiikkia voi kuunnella pelkästään musiikkina, toisin kuin kävi luokkakavereille.
Samaan aikaan USA:ssa alettiin puhua tästä eliitin pedofiilirinki salaliitosta, siihenkin liitettiin perkeleen palvausta sun muuta lasten syöntiä. FBI tutki ilmeisen tarkasti eikä tämän tiimoilta löytynyt mitään todisteita, tietenkään. Samankaltainen kohu saatanaa palvovista lastentarhan opettajista koettiin -90 luvulla Ruotsissa, ja vain yksi lastentarhan opettaja joutui jättämään työnsä tutkimusten päätyttyä.
Tästä Ruotsin tapauksesta on kirjoittanut Jan Guillou kirjassaan Noitien asianajaja kirjan viimeisen luvun.
Ja sitähän nämä kohut lähes järjestään ovat, noitavainoa. Auerin tapaus nyt viimeksi.
Nyt kun tällaisia kohuja seuraa, ei voi ajatella että ihminen lajina mitenkään viisas on.
Ördög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks tää saatananpalvonnasta möyhkääminen alkanu jo 80-luvulla? Itse ainakin muistan että hevimusiikkia takaperin soittaessa kuulee saatanan ylistystä. Tai siis näin väitettiin.
Kyllä. Jo vuosina 1985-86 siitä puhuttin. Seinäjoen helluntailaisten "nuorisotiimi" julkaisi kasettinsa "Rock & rollin maailma", ja vanhalta epäkunnon Leo Melleriltä ilmestyi kulttikirja "Rock". (Olin Itse teini tuohon aikaan, mutta kasetti ja kirja tulivat omaan kokoelmaani vasta 2000-luvun kirppistonkimisen myötä.)
Näistä on keskusteltu täällä ennenkin.
Joskus tosiaan 80-luvun lopulla tapahtui konservatiivisempaa ja kristillisempää käännettä Suomessa. Kai se oli vastaveto nuorisokulttuurille, etenkin punk-aatteelle, ja 70-luvun vapaamielisyydelle. Isänikin, joka oli ollut rockhenkinen, hankki yhtäkkiä uskonnollisia kirjasarjoja tuolloin.
Muistan. Miula oli mustaksi värjäytyt hiukset ja polviin yltävä musta nahkatakki,naapuri oli hississä alkanut selostaa järkyttyneenä äidille että uhraan varmasti kissoja ja koiria huoneessani ja kaatelen hautakiviä :D
Tuohon aikaan nuoret voivat muutenkin hirveän huonosti, oltiin keskellä viikkoa kännissä ja viilletiin itseään. Tässä pikkukaupungissa ainakin tuohon sopi kuin nenä päähän black metallin kuuntelu ja pentagrammi kaulaan.
Hyvä muistaa, että joka suunnassa voi mennä yli. Oli kyse kristinuskosta tai satanismista. Kuitenkin väittäisin, että iso massa satanisteja on intellektuellimpia ja myös käytökseltään rauhallisempia kuin useimmat kristityt ovat. Heillä ei myöskään ole mitään dogmaa kuten uskonnoissa on.
Sama ilmiö on tutkittu useimmilla metallimusiikin kuuntelijoilla. Kun kuoleman ja pimeyden hyväksyy osaksi elämää, se useimmiten rauhoittaa yksilön. Kristitty taas pyrkii olemaan puhdas ja nuhteeton ja se on enemmän ongelma kuin ratkaisu elämisen suhteen.
Kyllä. Jo vuosina 1985-86 siitä puhuttin. Seinäjoen helluntailaisten "nuorisotiimi" julkaisi kasettinsa "Rock & rollin maailma", ja vanhalta epäkunnon Leo Melleriltä ilmestyi kulttikirja "Rock". (Olin Itse teini tuohon aikaan, mutta kasetti ja kirja tulivat omaan kokoelmaani vasta 2000-luvun kirppistonkimisen myötä.)
Näistä on keskusteltu täällä ennenkin.