Lue keskustelun säännöt.
Miten jaatte ruokakulut taloudessa, jos mies syö huomattavasti enemmän kuin muu perhe?
10.07.2023 |
Ostin kanaa, jonka pakkauksessa 4 kpl kanan reisipaloja, (mies söi kolme, joten itselle jäi just ja just yksi), uusia perunoita (mies söi puolet), salaatti meni puoliksi ja jälkkäriksi pieni rasia mansikoita, joista mies söi taas enemmistön. Tämä oli vain yksi päivän yhteinen ateria ja alan väsyä siihen, kun mies syö jatkuvasti enemmän. Jos mies syö vähemmän jää nälkäiseksi ja on kinuamassa lisää ruokaa parin tunnin kuluttua.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei jaeta kuluja. Kaikki rahat lyödään yhteen ja niistä maksetaan kulut ja velat.
Koska ollaan perhe eikä kämppikset.Näin se on helpointa pysyväksi tarkoitetussa parisuhteessa. Etenkin kun on lapsia, olisi melkoista säätämistä miettiä, että olenkohan nyt maksanut Mirja-Liisan kurahousuista varmasti yhtä paljon kuin mies ja meniköhän ne Jesse-Joonaksen lätkäkamat varmasti sentilleen tasan isän ja äidin välillä jne. jne. Eihän sitä muuta ehtisi tehdä kuin kuitteja kytätä ja euroja laskea
No ei tarvitse miettiä, kun hommaa yhteisen taloustilin, mutta pitää myös ne yksityistilit muihin menoihin.
Voi sen toki vaikeammankin kautta tehdä. Helpoiten onnistuu kun on vain yksi yhteinen tili ja siihen kummallakin käyttöoikeus. Rehellisessä terveessä parisuhteessa ei ole mikään ongelma, jos miehen palkkaeuroja menee vaikkapa kuukautissuojiin tai naisen palkkaeuroja partateriin. Ei ole niin justiinsa, kun yhteinen perhe joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ensinnäkin kana tapauksessa olisin ottanut itselle jemmaan toisen, itselle yhden ja miehelle jäänyt kaksi.
Mutta joo, kulut menee about puolisko eikö meillä katsota tai lasketa annoskokoja tai monta kuppia kahvia toinen juo. Tai syökö toinen vain kallista juusto ja toinen halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Taas joku katkera vanhapiika satuilee :D
En vihaa miestä ja olen ollut naimisissa vuodesta 2019.
On vahva liitto teillä? Mutta onnea ja menestystä valitsemallesi polulle.
Ymmärrän sua hyvin. Minulle ja lapsille räättäisi yksi paahtoleipäpaketti viikoksi, mies syö yhden paketin leipää päivässä. Miehen leipiin kuluu myös päällysteitä.
Aterioilla että saman verran ruokaa kuin minä ja lapset yhteensä.
Olen todella kyllästynyt maksamaan ruoan yksin. Kun valitan asiasta, mies vaatii että teen kauppalapun. Minua ketuttaa tämä, kai nyt aikuinen ihminen osaa käydä kaupassa, varsinkin kun on 18 vuotta asuttu yhdessä. Kun käy kaupassa, ostaa halpaa ja huonolaatuista ja aina liian vähän.
Minua nolottaa myös ravintoloissa, hotelleissa, ulkomailla koska joudun aina maksamaan kaiken. Maksan shampoot, pesuaineet ja wc paperit myös. Vesimaksu menee puoliksi.
Mies maksaa sähkön ja minä vakuutuksen.
Lainaa maksetaan yhtäpaljon. Molemmilla autot ja kumpikin maksaa oman auton kustannukset.
Lasten harrastukset ja vaatteet ja kaverisynttärit menevät minun pussista. Samoin minä maksan ja järjestän yksin lasten synttärit. Lomamatkat järjestän ja maksan myös.
Mies valittaa reissuista, itse ostaa tupakkaa ja kaljaa vuodessa yhden lomamatkan verran. Ilmeisesti käytän omia rahoja väärin.
Eroaisin muuten, mutta en halua rikkoa lasten perhettä. Teen vuorotyötä, jonka vuoksi en pärjäisi yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tasan jaetaan eikä lasketa suupaloja.
Taidat olla iso mamma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei jaeta kuluja. Kaikki rahat lyödään yhteen ja niistä maksetaan kulut ja velat.
Koska ollaan perhe eikä kämppikset.Näin se on helpointa pysyväksi tarkoitetussa parisuhteessa. Etenkin kun on lapsia, olisi melkoista säätämistä miettiä, että olenkohan nyt maksanut Mirja-Liisan kurahousuista varmasti yhtä paljon kuin mies ja meniköhän ne Jesse-Joonaksen lätkäkamat varmasti sentilleen tasan isän ja äidin välillä jne. jne. Eihän sitä muuta ehtisi tehdä kuin kuitteja kytätä ja euroja laskea
No ei tarvitse miettiä, kun hommaa yhteisen taloustilin, mutta pitää myös ne yksityistilit muihin menoihin.
Voi sen toki vaikeammankin kautta tehdä. Helpoiten onnistuu kun on vain yksi yhteinen tili ja siihen kummallakin käyttöoikeus. Rehellisessä terveessä parisuhteessa ei ole mikään ongelma, jos miehen palkkaeuroja menee vaikkapa kuukautissuojiin tai naisen palkkaeuroja partateriin. Ei ole niin justiinsa, kun yhteinen perhe joka tapauksessa.
Tuo sopii vaan, jos on samanlaiset kulutustottumukset. Meillä toinen käyttää paljon rahaa yksityismenoihin ja toinen säästää paljon rahaa. Pidetään huolta, että yhteisiin menoihin laitetaan tietty summa kuukausittain, muuten käyttää sitten rahansa miten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tyhmä pitää olla jos olettaa, että raavas mies pärjää samalla ruokamäärällä kuin heiveröinen nainen?
Eihän tässä nyt siitä ollut kyse, vaan kustannusten jakamisesta. Tyhmä siis olitkin sinä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntöisesti kumpikin ostaa omilla rahoilla omat ruokansa.
Avioliitossa?
Huh-huh. Tulisin hulluksi, jos pitäisi mansikkarasiastakin laskea, kumpi söi enemmän. Onneksi ei ihan niin heikosti mene, vaikka rahat välillä tiukilla ovatkin. Kyttäämisen sijaan säästetään jättämällä mansikat kauppaan, jos tarve vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei jaeta kuluja. Kaikki rahat lyödään yhteen ja niistä maksetaan kulut ja velat.
Koska ollaan perhe eikä kämppikset.Näin se on helpointa pysyväksi tarkoitetussa parisuhteessa. Etenkin kun on lapsia, olisi melkoista säätämistä miettiä, että olenkohan nyt maksanut Mirja-Liisan kurahousuista varmasti yhtä paljon kuin mies ja meniköhän ne Jesse-Joonaksen lätkäkamat varmasti sentilleen tasan isän ja äidin välillä jne. jne. Eihän sitä muuta ehtisi tehdä kuin kuitteja kytätä ja euroja laskea
No ei tarvitse miettiä, kun hommaa yhteisen taloustilin, mutta pitää myös ne yksityistilit muihin menoihin.
Voi sen toki vaikeammankin kautta tehdä. Helpoiten onnistuu kun on vain yksi yhteinen tili ja siihen kummallakin käyttöoikeus. Rehellisessä terveessä parisuhteessa ei ole mikään ongelma, jos miehen palkkaeuroja menee vaikkapa kuukautissuojiin tai naisen palkkaeuroja partateriin. Ei ole niin justiinsa, kun yhteinen perhe joka tapauksessa.
No mitä jos toisella onkin kallis autoharrastus, johon menee satoja euroja kuukaudessa? Sinä puhut vaan kuukautissuojista ja partateristä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua hyvin. Minulle ja lapsille räättäisi yksi paahtoleipäpaketti viikoksi, mies syö yhden paketin leipää päivässä. Miehen leipiin kuluu myös päällysteitä.
Aterioilla että saman verran ruokaa kuin minä ja lapset yhteensä.
Olen todella kyllästynyt maksamaan ruoan yksin. Kun valitan asiasta, mies vaatii että teen kauppalapun. Minua ketuttaa tämä, kai nyt aikuinen ihminen osaa käydä kaupassa, varsinkin kun on 18 vuotta asuttu yhdessä. Kun käy kaupassa, ostaa halpaa ja huonolaatuista ja aina liian vähän.
Minua nolottaa myös ravintoloissa, hotelleissa, ulkomailla koska joudun aina maksamaan kaiken. Maksan shampoot, pesuaineet ja wc paperit myös. Vesimaksu menee puoliksi.
Mies maksaa sähkön ja minä vakuutuksen.
Lainaa maksetaan yhtäpaljon. Molemmilla autot ja kumpikin maksaa oman auton kustannukset.
Lasten harrastukset ja vaatteet ja kaverisynttärit menevät minun pussista. Samoin minä maksan ja järjestän yksin lasten synttärit. Lomamatkat järjestän ja maksan myös.
Mies valittaa reissuista, itse ostaa tupakkaa ja kaljaa vuodessa yhden lomamatkan verran. Ilmeisesti käytän omia rahoja väärin.Eroaisin muuten, mutta en halua rikkoa lasten perhettä. Teen vuorotyötä, jonka vuoksi en pärjäisi yksin.
Jos kutsutaan perhettä kylään ja grillaamaan, joudun aina maksamaan kaiken myös silloin, kun miehen perhe ja sukulaiset tulevat kylään.
Lasten takia sallin tämänkin.
Veneen kulut joudun myös maksamaan yksin.
Harmitta, etten ottanut nuorena parempaa miestä, kun valinnanvaraa oli. Sanoin tämän suoraan miehelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eron jälkeen sitä tajusi kuinka paljon maksoi toisenkin syömisistä, kun ruokakulut tippuivat huomattavasti yksin asuessa.
Niin. Onhan se kovin ihmeellistä, että yksi ihminen syö vähemmän kuin kaksi :D
Kyse oli nyt suhteesta kuinka paljon kumpikin syö.
Kovin vakavasta suhteesta ei tainnut olla kyse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei jaeta kuluja. Kaikki rahat lyödään yhteen ja niistä maksetaan kulut ja velat.
Koska ollaan perhe eikä kämppikset.Näin se on helpointa pysyväksi tarkoitetussa parisuhteessa. Etenkin kun on lapsia, olisi melkoista säätämistä miettiä, että olenkohan nyt maksanut Mirja-Liisan kurahousuista varmasti yhtä paljon kuin mies ja meniköhän ne Jesse-Joonaksen lätkäkamat varmasti sentilleen tasan isän ja äidin välillä jne. jne. Eihän sitä muuta ehtisi tehdä kuin kuitteja kytätä ja euroja laskea
No ei tarvitse miettiä, kun hommaa yhteisen taloustilin, mutta pitää myös ne yksityistilit muihin menoihin.
Voi sen toki vaikeammankin kautta tehdä. Helpoiten onnistuu kun on vain yksi yhteinen tili ja siihen kummallakin käyttöoikeus. Rehellisessä terveessä parisuhteessa ei ole mikään ongelma, jos miehen palkkaeuroja menee vaikkapa kuukautissuojiin tai naisen palkkaeuroja partateriin. Ei ole niin justiinsa, kun yhteinen perhe joka tapauksessa.
No mitä jos toisella onkin kallis autoharrastus, johon menee satoja euroja kuukaudessa? Sinä puhut vaan kuukautissuojista ja partateristä.
No sitten sillä on. Mikä tuossa nyt on ongelma, jos KAIKKI kulut maksetaan YHTEISELTÄ tililtä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et halua laittaa miestä kauppaan, niin pari vinkkiä:
Tee vähemmän ruokaa kerralla. Sen verran, mitä sinä itse syöt, ja syökää puoliksi.
Osta kaappin ruokaa, jota itse syöt. Tyyliin, jos mies ei syö mätitahnaa, niin osta vain mätitahnaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei jaeta kuluja. Kaikki rahat lyödään yhteen ja niistä maksetaan kulut ja velat.
Koska ollaan perhe eikä kämppikset.Näin se on helpointa pysyväksi tarkoitetussa parisuhteessa. Etenkin kun on lapsia, olisi melkoista säätämistä miettiä, että olenkohan nyt maksanut Mirja-Liisan kurahousuista varmasti yhtä paljon kuin mies ja meniköhän ne Jesse-Joonaksen lätkäkamat varmasti sentilleen tasan isän ja äidin välillä jne. jne. Eihän sitä muuta ehtisi tehdä kuin kuitteja kytätä ja euroja laskea
No ei tarvitse miettiä, kun hommaa yhteisen taloustilin, mutta pitää myös ne yksityistilit muihin menoihin.
Voi sen toki vaikeammankin kautta tehdä. Helpoiten onnistuu kun on vain yksi yhteinen tili ja siihen kummallakin käyttöoikeus. Rehellisessä terveessä parisuhteessa ei ole mikään ongelma, jos miehen palkkaeuroja menee vaikkapa kuukautissuojiin tai naisen palkkaeuroja partateriin. Ei ole niin justiinsa, kun yhteinen perhe joka tapauksessa.
Tuo sopii vaan, jos on samanlaiset kulutustottumukset. Meillä toinen käyttää paljon rahaa yksityismenoihin ja toinen säästää paljon rahaa. Pidetään huolta, että yhteisiin menoihin laitetaan tietty summa kuukausittain, muuten käyttää sitten rahansa miten haluaa.
Ihan hyvin on sopinut vuosien varrella kaikenlaisiin kulutustottumuksiin. Meillä ei ole sellaisia kuin yksityismenot, vaan kaikki perheen kulut ovat yhteisiä kuluja. Ihan samalla tavoin kuin kaikki perheen tulot ovat yhteisiä tuloja. Vapautuu kummasti aikaa yhteiseen tekemiseen kun ei mietitä mikä on kenenkin rahaa ja mikä kenenkin tuloa. Tulot ja menot vaihtelevat, mutta kassa on aina yhteinen kun päätettiin yhteen mennä.
Vierailija kirjoitti:
Jos et halua laittaa miestä kauppaan, niin pari vinkkiä:
Tee vähemmän ruokaa kerralla. Sen verran, mitä sinä itse syöt, ja syökää puoliksi.
Osta kaappin ruokaa, jota itse syöt. Tyyliin, jos mies ei syö mätitahnaa, niin osta vain mätitahnaa.
Eli ohjeesi on jättää mies tahallaan nälkäiseksi? Mahtavia rakkausliittoja teillä.
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntöisesti kumpikin ostaa omilla rahoilla omat ruokansa.
Valmistaako kumpikin myös omat ruokansa? Kumpi ostaa ja valmistaa lasten ruuat, jos lapsia on?
Onko vessassa myös omat vessapaperirullat, suihkussa omat saippuat ja vaatteet pestään erikseen ja vain omilla pesuaineilla? Miten jaatte vesi- ja sähkölaskut? Otatteko aikaa, paljonko meni suihkussa, ja laskette, montako kertaa kumpikin veti vessan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei jaeta kuluja. Kaikki rahat lyödään yhteen ja niistä maksetaan kulut ja velat.
Koska ollaan perhe eikä kämppikset.Näin se on helpointa pysyväksi tarkoitetussa parisuhteessa. Etenkin kun on lapsia, olisi melkoista säätämistä miettiä, että olenkohan nyt maksanut Mirja-Liisan kurahousuista varmasti yhtä paljon kuin mies ja meniköhän ne Jesse-Joonaksen lätkäkamat varmasti sentilleen tasan isän ja äidin välillä jne. jne. Eihän sitä muuta ehtisi tehdä kuin kuitteja kytätä ja euroja laskea
No ei tarvitse miettiä, kun hommaa yhteisen taloustilin, mutta pitää myös ne yksityistilit muihin menoihin.
Miten määritellään yksityismeno? Onko esim. hiustenkuivaaja yksityismeno, jos sitä käyttää 99% ajasta nainen, mutta välillä myös mies? Entä jos mies lainaa naisen yksityistä kosteusvoidetta? Tuleeko siitä miehelle lasku?
Meillä ne on esimerkiksi harrastukset, yksin ulkonasyömiset ja matkareissut kavereiden kanssa sekä vaateostokset. Toinen ostaa paljon kalliimpia vaatteita kuin toinen ja vaikka matkustetaan yhdessä, niin myös erikseen kavereiden kanssa.
Tasan jaetaan eikä lasketa suupaloja.