Millaista on olla ruma?
Kommentit (34)
Hyvältä. Pitää ihmiset etäällä minusta.
Ruma olen ollut koko elämäni ja ei se pahemmin haittaa kunhan välttelee peiliin katsomista. Toista sukupuolta on myös melko mahdoton yrittää lähestyä pariutumisen merkeissä kun toinen osapuoli juoksee aina karkuun. Joskus ahdistaa kun lapset rupeaa itkemään kun minut näkee ja aikuiset yritää vihjata että pussi päässä olisi parempi. Toisaalta sain työttömyyseläkeen ensi yrittämällä kun laitoin hakemukseen kuvani ja valitin ettei kukaan minunlaistani töihin ota.
Vierailija kirjoitti:
Li Andersson tietää.
Minusta Li on karulla tavalla jotenkin,,,,no "ok" ruma on.
Iän karttuessa on mieltäylentävää tietää kauneuden katoavan, mutta rumuuden säilyvän. Siksi odotan seniorivuosia, jotta pääsen vittuil... antamaan takaisin kusip... ilkeille aikalaisille. Notta sellaista.
Kysyisit ennenmmin, millaista on olla mielestään ihan nätti, mutta ei saada silti huomiota? 😥
Hävettää mennä kauppaan, äkkiä yritän käydä. Talvella helpompaa kun voi kääriytyä vaatteisiin. Että semmosta.
Se tuntuu siltä, kuin olisit eri lajia muiden ihmisten kanssa. Tajusin jo lapsena että olen erinäköinen kuin muut. Useat ihmissuhteisiin liittyvät asiat ovat jääneet vieraiksi, enkä ole ikinä osannut stressata jostain hiustenväristä tai pyllyn koosta, kun kaikki mittasuhteet päälelta varpaisiin ovat jo valmiiksi vinksin vonksin. Ei lahoon taloonkaan mietitä että mikä tapetti sointuisi lattian kanssa. Meikkaukset, kampaukset, korut ja hienot vaatteet tuntuu kaukaisille asioille ja en vieläkään ihan usko, että joitakin naisia ihan oikeasti lähestytään arjessa. Siis asiallisemmin kuin "hyi v....miten ruma akka" huuteluilla kesäilloissa. Ammatin on joutunut miettimään siltä kantilta ettei joudu vahingossakaan yhteen haastatteluun tai somejulkaisuun. Kuvat ei ole kivoja muistoja vaan aina kun sellaisen näkee itsestään kaikesta välttelystä huolimatta, tekee mieli vajota maan alle pieneksi möntiksi.
Tuolta se tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Li Andersson tietää.
Li on kaunis ja fiksu. Sinä ehkä voit olla kaunis mutta selkeästi olet tyhmä. Vaikka nainen olisi kuinka kaunis mutta aivokapasiteetti on ameeban tasoa niin ei sellaista jaksa kukaan katsella.
Ei sen niin väliä, onko ruma kuten minä.
Lapsena se kyllä tuntui pahalta kun aina haukuttiin olimpa missä tahansa.
Aikuiset ihmiset suhtautuivat minuun kuin johonkin sirkuseläimeen,
siitä opin selvitymismekanismin jolla oikeutin olemassaoloni kouluaikoina.
Tajusin jo tarhassa että en kelpaa muuhun kuin pellen ja viihdyttäjän rooliin.
Se on jäänyt vähän kaivelemaan, että rumaa lasta pidetään jotenkin automaattisesti tyhmänä.
Onneksi nykymaailmassa voi menestyä esim. verkkokaupan avulla, hyvin minulla bisnekset ja sijoitukset sujuu kunhan vaan en fyysisesti näyttäydy.
Minulla ei rumana tehnyt tiukkaa käyttää kasvomaskia korona-aikaan. Oli jotenkin vapauttavaa kun naamaa ei tarvinnut näyttää.
Siinähän se. Onneksi ei itse näe.
Minulla ei ole ystäviä. En halua mennä minnekään ja kaikki paikat missä on paljon ihmisiä ahdistavat. Lapsena kiusattiin joten koen itseni rumaksi. Elämä on ahdistavaa ja inhoan itseäni. Mikään ei auta.
Rumuus on parasta elämässä. Ei saa naisia eikä töitä. Saan olla vapaa kaikesta koko elämäni.
Kaikki töllää koko ajan. Semmosta.
Eipä tässä kummempia. Puoliso löytyy, mutta töihin eivät kelpuuta.
T: tuntematon