Sanoisitko hautajaisissa vainajan omaiselle: kevyet mullat?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Olin keväällä läheisen hautajaisissa ja parasta oli ehkä se, kun hänen hyvä ystävä haudalta lähtiessään kävi kuopan luona , nosti hattuaan ja sanoi " No niin, morjens "Touko" " .
En pitänyt aiemmin tuosta kevyet mullat ilmaisusta, mutta sehän tarkoittaa ihan samaa, kuin lepää rauhassa.
Lapsen eno sanoi, että se on moro ny, nähdään sitten joskus. Niin he olivat toivottaneet toisilleen aiemminkin. Ei moitittavaa, edes haudalla, mun mielestä. Kevyet mullat sopii myös. Jos jollekin ei sovi, tai arvostelee, pitäköön ihan omana tietonaan. Keltään ei onneksi tarvitse lupaa pyytää. Kyse on kuitenkin yksinomaan vainajan ja hyvästelijän välisestä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Sanna lausui noin u u s n a s s e n hautajaisissa ja lisäsi että parhaat lähtevät ensimmäisenä.
Independent haastatteli Kotsjubailoa viime vuonna. Hän sanoi tehneensä töitä sen eteen, että natsismia, fasismia ja rasismia kannattavat jäisivät ryhmän ulkopuolelle.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009448516.html
Venäläiset ovat syyttäneet Kotsjubailoa uusnatsistisista yhteyksistä.[1] Hän itse kertoo tehneensä töitä natsismin, fasismin ja rasismin kannattajien jättämiseksi Oikea sektori -ryhmän ulkopuolelle.[6]
Riippuu vainajasta ja hänen läheisistään. Monelle läheiselle en muuta kuin mutise epämääräisesti "Osanottoni" tai "Otan osaa", jos sitäkään, pelkkä nyökkäys. Toisten kanssa sitten voidaan puhua pitkäänkin. Kevyet mullat- toivotuksen sanoisin kuopan äärellä vainajalle, en niinkään läheiselle. Mutta läheiselle voisin sanoa "Toivottavasti Kaalepilla on kevyet mullat" - jos se olisi sopivaa siinä tilanteessa.
Ei se oo osanotto. Se on vainajalle jätettävät jäähyväiset eli esim. arkulla voisin sanoa (tietyn tyyliselle ihmiselle).
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vainajasta ja hänen läheisistään. Monelle läheiselle en muuta kuin mutise epämääräisesti "Osanottoni" tai "Otan osaa", jos sitäkään, pelkkä nyökkäys. Toisten kanssa sitten voidaan puhua pitkäänkin. Kevyet mullat- toivotuksen sanoisin kuopan äärellä vainajalle, en niinkään läheiselle. Mutta läheiselle voisin sanoa "Toivottavasti Kaalepilla on kevyet mullat" - jos se olisi sopivaa siinä tilanteessa.
Eihän sitä omaisille sanotakaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole koskaan ymmärtänyt joidenkin suomalaisten tapaa kirjoittaa R.I.P. kun joku on kuollut. Olemme Suomessa, emme englantilaisessa maassa.
Ja kaikken paras osoitus omasta moukkamaisuudesta on sanoa se vainajalle joka on juutalainen.
En sanoisi missään kenellekään noin. En pidä mitenkään loukkaavana, mutta en vaan tykkää tuosta enkä voi kuvitella käyttäväni tota sanontaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännää että sanonta on alunperin latinasta ja laajalti käytössä muinaisen Rooman hautajaisriiteissä, esim. hautakivissä. Eikä todellakaan ollut mitenkään loukkaavaa silloin.
Jotenkin siitä on suomeksi nykyään muotoutunut sanonta josta voi pahoittaa mielensä.
Sanonta on edelleen käytössä latinalaisperäisiä kieliä puhuvissa maissa.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi missään kenellekään noin. En pidä mitenkään loukkaavana, mutta en vaan tykkää tuosta enkä voi kuvitella käyttäväni tota sanontaa.
Mitä sä sanot ?
Jos nyt joutuisin siihen tilanteeseen, että olisin hautajaisten sankari, niin en halua sinne mitään turhanpäiväistä kitinää ja hymistelyä.
En ole hyvä ihminen, joten ei tarvi tulla valehtelemaan haudalle. Ja kyllä, tulen itse paikan päälle tsekkaamaan ne aidot surijat. Vuohille kummittelen rankemman kautta.
Tuo edellä mainittu "Morjens, Touko" on reilun kaverin puhetta.
Ei sitä omaiselle toivoteta, vaan vainajalle. Omaiselle voi kertoa osanottonsa, tai sitten voi vain olla läsnä tai halata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin keväällä läheisen hautajaisissa ja parasta oli ehkä se, kun hänen hyvä ystävä haudalta lähtiessään kävi kuopan luona , nosti hattuaan ja sanoi " No niin, morjens "Touko" " .
En pitänyt aiemmin tuosta kevyet mullat ilmaisusta, mutta sehän tarkoittaa ihan samaa, kuin lepää rauhassa.
Itse asiassa näiden sanontojen sisältö on keskenään lähes päinvastainen. Rauhassa lepäämistä toivottaa lepääjälle rauhaa (perinteisesti) pahoilta hengiltä, mutta ei esitä toivomusta menehtyneen siirtymisestä minnekään. Kun taas kevyitä multia toivottaminen taas sisältää ajatuksen "sielun" mahdollisimman helposta siirtymisestä ylös arkusta ja tästä ulottuvuudesta.
Sielu on jo aikoja sitten siirtynyt tästä ulottuvuudesta ennenkuin Suomessa neljän viikon päästä ihminen pääsee hautaan. Jotkut myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi missään kenellekään noin. En pidä mitenkään loukkaavana, mutta en vaan tykkää tuosta enkä voi kuvitella käyttäväni tota sanontaa.
Miksi et tykkää? Onko ajatus kevyestä mullasta kammottava, mutta painava multa on ihan jees? Pelkäätkö että vainajat lähtee kävelemään perääsi jos mullat ei ole tarpeeksi painavat?
Vierailija kirjoitti:
Aika jännää että sanonta on alunperin latinasta ja laajalti käytössä muinaisen Rooman hautajaisriiteissä, esim. hautakivissä. Eikä todellakaan ollut mitenkään loukkaavaa silloin.
Jotenkin siitä on suomeksi nykyään muotoutunut sanonta josta voi pahoittaa mielensä.
Miten se sanotaan latinaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin keväällä läheisen hautajaisissa ja parasta oli ehkä se, kun hänen hyvä ystävä haudalta lähtiessään kävi kuopan luona , nosti hattuaan ja sanoi " No niin, morjens "Touko" " .
En pitänyt aiemmin tuosta kevyet mullat ilmaisusta, mutta sehän tarkoittaa ihan samaa, kuin lepää rauhassa.
Itse asiassa näiden sanontojen sisältö on keskenään lähes päinvastainen. Rauhassa lepäämistä toivottaa lepääjälle rauhaa (perinteisesti) pahoilta hengiltä, mutta ei esitä toivomusta menehtyneen siirtymisestä minnekään. Kun taas kevyitä multia toivottaminen taas sisältää ajatuksen "sielun" mahdollisimman helposta siirtymisestä ylös arkusta ja tästä ulottuvuudesta.
Ai se on nyt noin!?
aiemmin sitä selitettiin että on kevyt maata kun on multa pehmeää. Näin ainakin iltapäivä lehtien kommentoinnissa.
"Fraasi kepeät mullat pohjautuu antiikin latinan lauseeseen sit tibi terra levis,’olkoon sinulle maa kevyt’, joka sisältää ajatuksen vainajan kuolemanjälkeisestä elämästä. Mitään estettä ei ole toivottaa kepeitä multia kristityllekään. Fraasi on tunnettu Suomessa varsinkin ortodoksien piirissä, ja se on ilmeisesti tullut suomeen karjalan kielen kautta (kebiet mullat)."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännää että sanonta on alunperin latinasta ja laajalti käytössä muinaisen Rooman hautajaisriiteissä, esim. hautakivissä. Eikä todellakaan ollut mitenkään loukkaavaa silloin.
Jotenkin siitä on suomeksi nykyään muotoutunut sanonta josta voi pahoittaa mielensä.
Miten se sanotaan latinaksi?
Sit tibi terra levis. Kääntyy suunnilleen "Olkoon maa kevyt ylläsi".
Vierailija kirjoitti:
Halpa sanonta.
Mitä kalliimpaa sanontaa suosittelisit ?
Mieheni hautajaisissa hänen kaverinsa teki sotilaallisen kunnianosoituksen ja sanoi "taivaassa tavataan". Mieheni oli meriväen kapteeni.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt joidenkin suomalaisten tapaa kirjoittaa R.I.P. kun joku on kuollut. Olemme Suomessa, emme englantilaisessa maassa.