Miten kääntää vaikeat kokemukset voimavaraksi?
Se mikä ei tapa vahvistaa? Vaikeiden kokemusten jälkeen entistä vahvempi? Tuhkasta ylös kuin feenix-lintu? Jos on kokenut paljon raskaita asioita elämässään ja tullut kohdelluksi todella huonosti ihmissuhteissa, miten päästä niistä yli ja jatkaa eteenpäin antamatta kokemusten negatiivisella tavalla muokata omaa itseä? Miten olla katkeroitumatta, lamaantumatta ja vetäytymättä elämästä suojellakseen itseään? Miten lopettaa itsensä syyttäminen, kun ajattelee että olisi pitänyt osata aavistaa ennakolta ja että olisinpa tehnyt siinä ja siinä tilanteessa niin ja näin enkä niin kuin tein? Onko joku täällä näissä onnistunut ja miten?
Kommentit (12)
Älä ainakaan uhriudu syyttämällä muita miten sua on kohdeltu.
Hyväksymällä, että arvet jää, mutta ne haalenevat ajan kanssa kun niitä ei koko ajan revi auki. Lisäksi, anna menneiden opettaa ymmärrystä ja empatiaa. Kun kykenet suhtautumaan ympärilläsi oleviin ihmisiin ymmärryksellä ja empatialla pohjaten omiin kokemuksiisi, sinun on helpompi alkaa myös kohtaamaan itsesi samalla tavalla.
Ja tärkeintä. Pidä kiinni omista rajoistasi.
Kamppailen itse näiden samojen asioiden kanssa. Mielestäni on hyvä suojella itseään ihmissuhteissa eikä olla liian luottavainen, ihmisen todellinen luonne paljastuu vasta ajan kanssa. Esim. narsistinen ihminen kykenee näyttelemään aitoja tunteita ts. hänellä on hyvä sosiaalinen pelisilmä mutta oikeasti huonot sosiaaliset taidot.
Vasta ajan kanssa nousee esiin empatiakyvyttömyyttä, henkistä väkivaltaa, manipulointia yms. Silti voi olla että siinä samassa ihmisessä on myös tunteva ja aito puoli, se vaan on ikäänkuin naamion takana.
Itse koen että ihmisiin ei voi eikä pidäkään luottaa. Niin moni on tunne-elämältään haavoittunut ja haavoittaa muita. Tärkeintä on luottaa jumalaan ja itseensä mutta ei koskaan täysin muihin ihmisiin. Kuulostaa ehkä kolkolta mutta tämä perustuu omiin kokemuksiini lapsuudesta lähtien.
Kirjoita niistä, niin ajatuksesi selkenevät.
Omien rajojen vetäminen on tärkeää ihmissuhteissa. Tätä opettelen itse. Vaikeista kokemuksista olen oppinut myös sen että niiden jälkeen on yhä tärkeämpää kirkastaa omaa ajattelua ja arvomaailmaa. Pitää kiinni siitä mihin uskoo ja toimia sen mukaan.
Olen itse keskellä vaikeaa prosessia siksi tämä aihe resonoi omaan elämään. Mietin juurikin mitä hyvää tästä voi seurata.
Esim:
- terapia
- kirjoittaminen
- jooga
- mindfulness
- mdma
Kaikki tunteet on koettava olipa katkeruutta, itsesyytöksiä jne. Kaikki ovat osana selviämistä ja ymmärrystä sekä voimaa antaa anteeksi muille sekä itselleen.
Jos koet, ettet pääse eteenpäin hae keskusteluapua tai kirjoita tai mene johonkin vertaisryhmään vaihtamaan ajatuksia/kokemuksia. Kaikki, mikä auttaa sinua on tärkeää ja joskus se voi olla hyvinkin lapsellista. Tunteiden pitää tulla ulos.
Anna itsellesi aikaa. JOskus jonkun kokemansa asian ymmärtää vasta vuosia myöhemmin ja löytää siihen uuden näkökulman. Luota/usko myös siihen, että selviät.
Pidä huoli ettet katkeroidu. Katkeruuden, kiukun, surun ja vihan tunteet pitää käydä läpi mutta niiden ei saa antaa ottaa valtaa. Ja keskusteluapu olisi hyvä, saat ääneen puida asioita, se selkeyttää ajatuksia.
Voimavaraksi kokemukset muuttuu ajan kanssa, Kun käyt ne läpi. Kärsivällisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan uhriudu syyttämällä muita miten sua on kohdeltu.
Siellä taitaa nyt puhua itse pahantekijä. Minusta sen saa ja pitääkin sanoa ääneen jos joku on tehnyt väärin toista ihmistä kohtaan. Se ei ole uhrin vika vaan tekijän. Ihan aina.
Katsomalla eteenpäin: miten toimin jatkossa, nyt kun olen oppinut aiemmista kokemuksistani ja tullut viisaammaksi. Se, mitä tein viimeksi väärin, auttaa minua toimimaan seuraavalla kerralla paremmin. Lopulta, vanhana, saatat olla jopa kiitollinen niistä opeista mitä sait näistä vaikeista kokemuksistasi.
Itsereflektio ja irtipäästäminen, treenaa liiku elä terveellistä elämää ja avaa oma sydän