Mitä teidän teinit tekee kesällä?

Sanoisin, että sullahan on toimeliaat teinit. Monet vain pelaa, jossa ei sinänsä mielestäni mitään pahaakaan ole, mutta vertailuna, että paljonhan sinun teinisi tekevät. Kuulostat hyvältä vanhemmalta, kun teiniesi yövieraat tykkäävät jutella kanssasi. Se kantaa pitkälle. Itse en myöskään jaksaisi joka öisiä yökyläilijöitä, mutta ihanaa, että sinä jaksat.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että sullahan on toimeliaat teinit. Monet vain pelaa, jossa ei sinänsä mielestäni mitään pahaakaan ole, mutta vertailuna, että paljonhan sinun teinisi tekevät. Kuulostat hyvältä vanhemmalta, kun teiniesi yövieraat tykkäävät jutella kanssasi. Se kantaa pitkälle. Itse en myöskään jaksaisi joka öisiä yökyläilijöitä, mutta ihanaa, että sinä jaksat.

Kiitos, näin itsekin ajattelen. Pojat eivät puhu isälleen mitä tekevät eikä isä suostu kuskaamaan poikia ja poikien kavereita. Minä pidän jokaista kuin omana lapsenani, ostelen ruokaa ja kuljetan poikia. Ajattelen että hyvät välit kantaa sitten kun on ryypiskelyä jne.

Ap

14-V tyttö on pari viikkoa töissä, kavereiden kanssa silloin tällöin, tapaa sukulaisia, käy salilla, on puhelimella, yökyläilyt on jääneet alakoulun jälkeen ja nyt kavereita nähdään vähemmän ja kaupungilla. Kohta on ripari.

16v nukkuu missä milloinkin jos ole syömässä. Välillä pelaa pallolla tai pelaa muuta. Juuri nyt nukkuu ruokapöydällä. Lempiharrastuksia on jääkaapin oven edessä kerjääminen sekä myös tirpoille juttelu.

Toinen 16v pelaa ja nukkuu iltapäivään. Herää syömään ja pelaa lisää. Asuu suihkussa sen jälkeen ikuisuuden ja illan koittaessa kaupungille. Aamuyön tunteina kotiin ja herääkin taas seuraavan kerran iltapäivän koittaessa.

Erilaiset mutta silti bestikset.

Tyttö 16v on kesätöissä kuukauden ja loppuajan lomailee. Viettää paljon aikaa tyttöystävänsä kanssa. Usein leipovat tai laittavat meilläkin ruokaa tai käyvät rannalla tai viettävät kavereiden kanssa aikaa. Isoveljensä 18v on nyt ensimmäisen kerran käytännössä koko kesän töissä. Ei paljon kotona näy kun töiden lisäksi kavereiden kanssa aikaa viettää. 

Vierailija kirjoitti:

Makaa sängyssä, nukkuu päivät ja pyörii yöt valveilla. Koitan keksiä hänelle tekemistä harhauttaakseni ajatukset siitä, että vanha kaveriporukka pisti porukasta pihalle kertomatta mitään syytä. Poika suree ja itseluottamus on tietenkin ottanut iskua. Olivat kavereita esikoulusta saakka ja ydinporukka on pysynyt aika lailla samana kaikki vuodet. Toki muitakin kavereita on ollut koulujen vielä ollessa käynnissä, mutta loman aluksi heti keskittyi ajanvietto tähän yhteen vanhaan kaveriporukkaan.

Porukkaan on kuulunut löyhästi tällainen poika, kutsutaan häntä vaikka Veetiksi. Hän on usein pyrkinyt määräämään mitä kaverukset tekee ja rakentanut kuppikuntia porukan sisälle. Kuvittelin, että alakoulun jälkeen olisi jo kasvanut isoksi pojaksi, mutta ei. Pojat saivat yhteishaun tulokset ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Tuleva lukiolainen ei ilmeisesti sovi amisjengiin. Yhtäkkiä kukaan ei vastaa viesteihin, ei ainakaan ryhmässä, yksityisviestinä jotain ympäripyöreää. Karttasijainnit on pistetty snapissa piiloon. 

Tämä Veeti on pyrkinyt ns suositumpien nuorten porukoihin ja kääntänyt silloin aina selkänsä vanhoille kavereille. Nyt siellä tuli ilmeisesti seinä vastaan kun piti palata hajoittamaan ja hallitsemaan vanhaa lapsuuden jengiä. En usko, että kyse on ainoastaan lukiosta, uskon että kyse on kateudesta. Poikani on ollut näiden suosittujen nuorten ystävä, hänellä on lisäksi ehkä materiaalista hyvää ollut enemmän kuin tällä Veetillä. Veetillä on aina ollut isot vain isot puheet.

Oma lomani on pilalla ihan siinä missä pojankin ja Veeti tulee tämän vielä edestään löytämään. Loput luuserit eivät ole poikani lojaalisuuden arvoisia, vaikken uskokaan heidän muuten kuin kypsymättömyyttään taipuvan ryhmän paineen alla.

Onpa ikävää! Lukiosta löytyy onneksi syksyllä uutta seuraa. Olisiko joku kesäharrastus, johon voisi mennä mukaan? Voi olla vaikka avoimia pesisharkkoja tms.

Myös meidän pojalla kaveriksi luulemansa veti maton alta juuri loman alussa ja laittoi viestin, ettei halua enää nähdä, ilman selityksiä. Siitä on muutama vuosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaa sängyssä, nukkuu päivät ja pyörii yöt valveilla. Koitan keksiä hänelle tekemistä harhauttaakseni ajatukset siitä, että vanha kaveriporukka pisti porukasta pihalle kertomatta mitään syytä. Poika suree ja itseluottamus on tietenkin ottanut iskua. Olivat kavereita esikoulusta saakka ja ydinporukka on pysynyt aika lailla samana kaikki vuodet. Toki muitakin kavereita on ollut koulujen vielä ollessa käynnissä, mutta loman aluksi heti keskittyi ajanvietto tähän yhteen vanhaan kaveriporukkaan.

Porukkaan on kuulunut löyhästi tällainen poika, kutsutaan häntä vaikka Veetiksi. Hän on usein pyrkinyt määräämään mitä kaverukset tekee ja rakentanut kuppikuntia porukan sisälle. Kuvittelin, että alakoulun jälkeen olisi jo kasvanut isoksi pojaksi, mutta ei. Pojat saivat yhteishaun tulokset ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Tuleva lukiolainen ei ilmeisesti sovi amisjengiin. Yhtäkkiä kukaan ei vastaa viesteihin, ei ainakaan ryhmässä, yksityisviestinä jotain ympäripyöreää. Karttasijainnit on pistetty snapissa piiloon. 

Tämä Veeti on pyrkinyt ns suositumpien nuorten porukoihin ja kääntänyt silloin aina selkänsä vanhoille kavereille. Nyt siellä tuli ilmeisesti seinä vastaan kun piti palata hajoittamaan ja hallitsemaan vanhaa lapsuuden jengiä. En usko, että kyse on ainoastaan lukiosta, uskon että kyse on kateudesta. Poikani on ollut näiden suosittujen nuorten ystävä, hänellä on lisäksi ehkä materiaalista hyvää ollut enemmän kuin tällä Veetillä. Veetillä on aina ollut isot vain isot puheet.

Oma lomani on pilalla ihan siinä missä pojankin ja Veeti tulee tämän vielä edestään löytämään. Loput luuserit eivät ole poikani lojaalisuuden arvoisia, vaikken uskokaan heidän muuten kuin kypsymättömyyttään taipuvan ryhmän paineen alla.

Onpa ikävää! Lukiosta löytyy onneksi syksyllä uutta seuraa. Olisiko joku kesäharrastus, johon voisi mennä mukaan? Voi olla vaikka avoimia pesisharkkoja tms.

Myös meidän pojalla kaveriksi luulemansa veti maton alta juuri loman alussa ja laittoi viestin, ettei halua enää nähdä, ilman selityksiä. Siitä on muutama vuosi.

Joo olen varma, että seurallinen poika löytää uudet kaverit ja kehityshän on ihan luonnollinen, että porukat vähän menee uusiksi kun nuoret hajaantuu toisen asteen opintoihin.

Mutta tuollainen tapa erottaa ryhmästä on väkivaltainen ja tuntuu, että tahallisen julma. Kun lukioon meno jännittää muutenkin, ei itsetunnon lyttääminen varsin helpota asiaa.

Kun poika sai yläkoulussa näitä uusia, "suosittuja", kavereita, sanoin hänelle, ettei unohtaisi vanhoja uskollisia ystäviä, se ei olisi reilua käytöstä. Hän suorastaan suuttui mulle, ettei ole unohtamassakaan. Jos olisin Vertin tai muiden näistä pojista vanhempi, häpeäisin lapseni kaksinaamaista ja empatiakyvytöntä käytöstä. Sivuun sysääminen vailla mitään selitystä, mitään riitaa tai erimielisyyttä, tuntuu ihan fyysisenä kipuna, näen sen. Poika makaa peiton alla sikiöasennossa ja selaa maanisesti snapchattia seuraten missä kukakin on ja kenen seurassa. Yrittää löytää jotain vihjettä miksi tilanne on tämä. Yksi kavereista oli nyt kertonut, että amiksessa tulee kuulemma sanomista jos on lukiolainen kaverina. Epäilen, mutta kypsymätön teini on toki helposti manipuloitavissa. Kiitos vaan V, shakki ja matti, tällä kertaa, vielä se tulee seinä sullakin vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaa sängyssä, nukkuu päivät ja pyörii yöt valveilla. Koitan keksiä hänelle tekemistä harhauttaakseni ajatukset siitä, että vanha kaveriporukka pisti porukasta pihalle kertomatta mitään syytä. Poika suree ja itseluottamus on tietenkin ottanut iskua. Olivat kavereita esikoulusta saakka ja ydinporukka on pysynyt aika lailla samana kaikki vuodet. Toki muitakin kavereita on ollut koulujen vielä ollessa käynnissä, mutta loman aluksi heti keskittyi ajanvietto tähän yhteen vanhaan kaveriporukkaan.

Porukkaan on kuulunut löyhästi tällainen poika, kutsutaan häntä vaikka Veetiksi. Hän on usein pyrkinyt määräämään mitä kaverukset tekee ja rakentanut kuppikuntia porukan sisälle. Kuvittelin, että alakoulun jälkeen olisi jo kasvanut isoksi pojaksi, mutta ei. Pojat saivat yhteishaun tulokset ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Tuleva lukiolainen ei ilmeisesti sovi amisjengiin. Yhtäkkiä kukaan ei vastaa viesteihin, ei ainakaan ryhmässä, yksityisviestinä jotain ympäripyöreää. Karttasijainnit on pistetty snapissa piiloon. 

Tämä Veeti on pyrkinyt ns suositumpien nuorten porukoihin ja kääntänyt silloin aina selkänsä vanhoille kavereille. Nyt siellä tuli ilmeisesti seinä vastaan kun piti palata hajoittamaan ja hallitsemaan vanhaa lapsuuden jengiä. En usko, että kyse on ainoastaan lukiosta, uskon että kyse on kateudesta. Poikani on ollut näiden suosittujen nuorten ystävä, hänellä on lisäksi ehkä materiaalista hyvää ollut enemmän kuin tällä Veetillä. Veetillä on aina ollut isot vain isot puheet.

Oma lomani on pilalla ihan siinä missä pojankin ja Veeti tulee tämän vielä edestään löytämään. Loput luuserit eivät ole poikani lojaalisuuden arvoisia, vaikken uskokaan heidän muuten kuin kypsymättömyyttään taipuvan ryhmän paineen alla.

Onpa ikävää! Lukiosta löytyy onneksi syksyllä uutta seuraa. Olisiko joku kesäharrastus, johon voisi mennä mukaan? Voi olla vaikka avoimia pesisharkkoja tms.

Myös meidän pojalla kaveriksi luulemansa veti maton alta juuri loman alussa ja laittoi viestin, ettei halua enää nähdä, ilman selityksiä. Siitä on muutama vuosi.

Joo olen varma, että seurallinen poika löytää uudet kaverit ja kehityshän on ihan luonnollinen, että porukat vähän menee uusiksi kun nuoret hajaantuu toisen asteen opintoihin.

Mutta tuollainen tapa erottaa ryhmästä on väkivaltainen ja tuntuu, että tahallisen julma. Kun lukioon meno jännittää muutenkin, ei itsetunnon lyttääminen varsin helpota asiaa.

Kun poika sai yläkoulussa näitä uusia, "suosittuja", kavereita, sanoin hänelle, ettei unohtaisi vanhoja uskollisia ystäviä, se ei olisi reilua käytöstä. Hän suorastaan suuttui mulle, ettei ole unohtamassakaan. Jos olisin Vertin tai muiden näistä pojista vanhempi, häpeäisin lapseni kaksinaamaista ja empatiakyvytöntä käytöstä. Sivuun sysääminen vailla mitään selitystä, mitään riitaa tai erimielisyyttä, tuntuu ihan fyysisenä kipuna, näen sen. Poika makaa peiton alla sikiöasennossa ja selaa maanisesti snapchattia seuraten missä kukakin on ja kenen seurassa. Yrittää löytää jotain vihjettä miksi tilanne on tämä. Yksi kavereista oli nyt kertonut, että amiksessa tulee kuulemma sanomista jos on lukiolainen kaverina. Epäilen, mutta kypsymätön teini on toki helposti manipuloitavissa. Kiitos vaan V, shakki ja matti, tällä kertaa, vielä se tulee seinä sullakin vastaan.

minkähänlaisen opetuksen sai poika lojaalisuudesta. Ei sellaista tunneta enää.

Töissähän tuo on ollut koko kesän. Viikonlopun jälkeen on pari viikkoa lomalla ja sitten tekee taas koulun alkuun asti töitä. 15 v.

Puhelin ja Netflix. Kavereiden kanssa hengailua ulkona tai sisällä. Kaupungilla shoppailu ja syömässä käyminen. Onneksi näin kesällä arkiliikuntaa tulee kivasti vaikka harrastukset ovat tauolla. Välillä haluaa vaan löhötä itsekseen kotona

Tekee myös pari reissua täällä kotimaassa isänsä kanssa ja minun kanssa.

Koulu- ja harrastusarki on oikeasti tosi aikataulutettua ja lapsi hoitaa hienosti asiansa. Kun ottaa päähän se ajoittainen vetelehtiminen,

koitan ajatella että mitäpä jos se on sitä mitä hän tarvitsee. Ja varmistaa toki myös ihan tavallista yhdessäoloa ja juttelua.

Ei lomaa tarvitse suorittaa. Koitan pitää mielessä, että en vastuuntuntoiselle nuorelle aiheuttaisi painetta lomasta ja tunnetta että sitä pitäisi jotenkin suorittaa.

17v. on koko kesän töissä ja illat menossa kavereiden kanssa. Ei paljoa näy kotona.

15v. nukkuu pitkään ja iltaisin on kavereiden kanssa. Ei nyt joka ilta, mutta usein. Muuten on omassa huoneessaan kännykkä kädessä.

Itselläni ei ole semmoisia vaivoinani, mutta lähistön teiniklopit ajavat jollain kaksipyöräisellä , ei ffillarilla, ympyrää ja huutavat vittua. Likat ottavat aurinkoa eli arskaavat ja tykittävät räppiä tai muuta mölinää. Paitsi sadesäillä kaikki ovat sisätiloissa pelaamassa, instaamassa tms. Ja vittua huutamassa.  Kehittävää... en tiedä mihin. Kunhan muistetaan ettei alle 21-vuotiaan vapauttaa saa työtehtävillä tai muillakaan velvollisuuksilla rasittaa ja rajoitaa. Tulee traumoja tai finnejä,

jengiytyy ja hankkii merkkivaatteita

Vierailija kirjoitti:

Makaa sängyssä, nukkuu päivät ja pyörii yöt valveilla. Koitan keksiä hänelle tekemistä harhauttaakseni ajatukset siitä, että vanha kaveriporukka pisti porukasta pihalle kertomatta mitään syytä. Poika suree ja itseluottamus on tietenkin ottanut iskua. Olivat kavereita esikoulusta saakka ja ydinporukka on pysynyt aika lailla samana kaikki vuodet. Toki muitakin kavereita on ollut koulujen vielä ollessa käynnissä, mutta loman aluksi heti keskittyi ajanvietto tähän yhteen vanhaan kaveriporukkaan.

Porukkaan on kuulunut löyhästi tällainen poika, kutsutaan häntä vaikka Veetiksi. Hän on usein pyrkinyt määräämään mitä kaverukset tekee ja rakentanut kuppikuntia porukan sisälle. Kuvittelin, että alakoulun jälkeen olisi jo kasvanut isoksi pojaksi, mutta ei. Pojat saivat yhteishaun tulokset ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Tuleva lukiolainen ei ilmeisesti sovi amisjengiin. Yhtäkkiä kukaan ei vastaa viesteihin, ei ainakaan ryhmässä, yksityisviestinä jotain ympäripyöreää. Karttasijainnit on pistetty snapissa piiloon. 

Tämä Veeti on pyrkinyt ns suositumpien nuorten porukoihin ja kääntänyt silloin aina selkänsä vanhoille kavereille. Nyt siellä tuli ilmeisesti seinä vastaan kun piti palata hajoittamaan ja hallitsemaan vanhaa lapsuuden jengiä. En usko, että kyse on ainoastaan lukiosta, uskon että kyse on kateudesta. Poikani on ollut näiden suosittujen nuorten ystävä, hänellä on lisäksi ehkä materiaalista hyvää ollut enemmän kuin tällä Veetillä. Veetillä on aina ollut isot vain isot puheet.

Oma lomani on pilalla ihan siinä missä pojankin ja Veeti tulee tämän vielä edestään löytämään. Loput luuserit eivät ole poikani lojaalisuuden arvoisia, vaikken uskokaan heidän muuten kuin kypsymättömyyttään taipuvan ryhmän paineen alla.

Kaikenlaisia reppanoita sitä maailmasta löytyykin. Itselläni oli esiteininä vähän samantyyppinen tilanne, eräs kaksinaamainen "kaveri" onnistui pilaamaan minun ja parhaan ystäväni välit juuri ennen kesäloman alkua. Poikia siis olimme. Nyt vuosien saatossa olemme saaneet välimme sellaiseen kuntoon että viestittelemme toisinaan ja olemme ihan ok väleissä. Muuten meillä on kokonaan eri kaveripiirit. Tähän kolmanteen osapuoleen emme enää kumpikaan pidä mitään yhteyttä, puhui vielä lukioiässäkin pahaa meistä molemmista selän takana muille tutuilleen. Nyt olemme jo reilu parikymppisiä aikuisia. 

Tsemppiä pojallesi, muuta en osaa sanoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekevät töitä, iät 13v ja 15v. Herätys klo 6, työt loppuvat kun loppuvat.

Miksi alapeukku?

Luultavasti siksi, että osa vanhemmista ei voi tajuta, miten toisen teinit voivat napakasti hoitaa kesätöitä.

Meillä ainakin urakkahommaan lähdetään ennemmin aikaisin aamulla, niin loppupäivän voi tehdä mitä huvittaa.

Ihan samaa meillä toivotaan koululta. Saisi alkaa joka aamu 8.00 ja olla napakalla rytmillä vaikka 14.00 saakka. Sen jälkeen koululta harrasteet, läksykerhot ja päälle omat harrastukset. Illalla pääsisi ajoissa nukkumaan ja nukuttaisikin luontevasti, kun rytmi olisi napakka.

Nyt koulupäivät alkavat välillä jopa 10.30 ja loppuvat 15.45. Aikaa tapetaan katselemalla muiden mölinää. Yritä siinä sitten pysyä järkirytmissä jotenkin.

Ohjaa pieniä yu-koululaisia, käy treeneissä, käy töissä, pesee mattoja, lukee kirjoja, hoitaa päivittäiset kotihommansa. Koskaan en oo nähny pelaavan koneella, toki joskus kattoo Gilmore-sarjaa. Tyttö 15v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekevät töitä, iät 13v ja 15v. Herätys klo 6, työt loppuvat kun loppuvat.

Miksi alapeukku?

Luultavasti siksi, että osa vanhemmista ei voi tajuta, miten toisen teinit voivat napakasti hoitaa kesätöitä.

Meillä ainakin urakkahommaan lähdetään ennemmin aikaisin aamulla, niin loppupäivän voi tehdä mitä huvittaa.

Ihan samaa meillä toivotaan koululta. Saisi alkaa joka aamu 8.00 ja olla napakalla rytmillä vaikka 14.00 saakka. Sen jälkeen koululta harrasteet, läksykerhot ja päälle omat harrastukset. Illalla pääsisi ajoissa nukkumaan ja nukuttaisikin luontevasti, kun rytmi olisi napakka.

Nyt koulupäivät alkavat välillä jopa 10.30 ja loppuvat 15.45. Aikaa tapetaan katselemalla muiden mölinää. Yritä siinä sitten pysyä järkirytmissä jotenkin.

ehkä se vaan kuulosti vähän autoritääriselle. Alle 15v ei edes saisi lain mukaan tehdä 7 pv viikossa määrätöntä määrää tunteja, nyt kun mietin niin ei vanhempikaan. Hyvä olisi olla muutakin puuhaa ja ihan oleilua. siksi varmaan se negaus.

niin ja kun sinä valmennat nuoria, joista tavoite tulla kai itsensä parhaita versioita, niin muistathan sinäkin joutilaisuuden ja sosiaalisten suhteiden tärkeyden

Tuolla se makaa sängyssä kuin vuodepotilas. Puolenpäivän jälkeen siirtyy tietokoneelle ja illalla palaa sikiöasentoon sänkyynsä.  Minä tuo ruuan eteen. Poistuu huoneestaan vain vessaan ja suihkuun.