Parasta ulkomailla asumisessa verrattuna Suomeen?

Täällä Puolassa ei vassarit hypi silmille <3

Ei tule mieleen. Aina jotain puuttuu. 4 vuodenaikaa, lähiluonto ja harrastuspaikat, retkeilyalueet, paskanjauhanta suomeksi, hyvä sauna ja saunaillat järven rannalla, linnunlaulu, yksityisyys ja etäisyys, autiot paikat, puhtaus ja saasteettomuus, raitis ilma, hiljaiset ihmiset, rehellisyys ja turvallisuus, ...

Tervehtiminen, tulet sisälle kauppaan, ostoskeskukseen, talon ala-aulaan, tuntemattomat ja tutut tervehtivät sinua ja useimmat myös hymyilevät. 

Ystävällisyys, sosiaalinen tapa kysyä kuulumisia, ottaa kontakia, vaihtaa muutama sana, niin että koemme yhteenkuuluvuutta, ja jos ei ole nähty muutamaan päivään, niin saat kuulla että se on pantu merkille ja sinua on kaivattu. 

Ovien avaaminen, monissa taloissa on ovien avaajia ja jos ei ole, niin miehet automaattisesti avaavat ovia toisilleen ja naisille. 

Auttaminen, jeesaaminen ja toisista välittäminen, kun esim auto sammuu tienposkeen, niin pyytämättä tulee käveleviä ja ajavia kuskeja kysymään tarvitsenko apua ja auttamaan. 

Eli iso ero Suomeen mitä tulee toisista välittämiseen, ystävällisyyden ja yhteisöllisyyden suhteen. 

Ai niin, suvaitsevaisuus, ymmärretään että jokainen on yksilö, jokainen on ok omanlaisenaan. 

Miehet on miehiä, naiset on naisia, ei woketusta ja cancelointia, ei idioottimaisia rajoituksia, elämisen kustannukset... siinä nyt alkuun.

Joku sanoi että on tavannut vain ystävällisiä ihmisiä uudessa maassaan. No, et ainakaan asu Tsekissä 😂. Täällä mummat tylyttävät suoraan päin naamaa supermarketissa jos vaikka laitat rahat väärin tiskille. Ja ylipäätään muutenkin tulee palautetta ihan vain olemassaolosta... joku tykkää, joku ei. Mä viihdyn 😁.

Vierailija kirjoitti:

Tervehtiminen, tulet sisälle kauppaan, ostoskeskukseen, talon ala-aulaan, tuntemattomat ja tutut tervehtivät sinua ja useimmat myös hymyilevät. 

Ystävällisyys, sosiaalinen tapa kysyä kuulumisia, ottaa kontakia, vaihtaa muutama sana, niin että koemme yhteenkuuluvuutta, ja jos ei ole nähty muutamaan päivään, niin saat kuulla että se on pantu merkille ja sinua on kaivattu. 

Ovien avaaminen, monissa taloissa on ovien avaajia ja jos ei ole, niin miehet automaattisesti avaavat ovia toisilleen ja naisille. 

Auttaminen, jeesaaminen ja toisista välittäminen, kun esim auto sammuu tienposkeen, niin pyytämättä tulee käveleviä ja ajavia kuskeja kysymään tarvitsenko apua ja auttamaan. 

Eli iso ero Suomeen mitä tulee toisista välittämiseen, ystävällisyyden ja yhteisöllisyyden suhteen. 

Ai niin, suvaitsevaisuus, ymmärretään että jokainen on yksilö, jokainen on ok omanlaisenaan. 

Taas kiinnostaa mistä maasta kerrot ?

Vierailija kirjoitti:

Miehet on miehiä, naiset on naisia, ei woketusta ja cancelointia, ei idioottimaisia rajoituksia, elämisen kustannukset... siinä nyt alkuun.

Mikä maa ?

Turvallisuus, naiset, ruoka. (Japani)

Saa ajaa moottoripyörällä ilman kypärää ja tappaa murtovarkaan jos se tulee kynnyksen yli (Phoenix, Arizona)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leudommat talvet, pidempi kesä (Englanti)

Minä kun olen aina luullut, että kalenteri on sama ympäri maailman 😂😂😂 nyt sainkin tietää, että jossain on pidempi kesä ja jossain lyhyempi 😂 ıđıootit !!!

Olet sitten luullut väärin.

Tähtitieteellinen kesä alkaa juhannuksena (21. tai 22. kesäkuuta pohjoisella pallonpuoliskolla, 21. tai 22. joulukuuta eteläisellä pallonpuoliskolla) ja päättyy syyspäiväntasaukseen (22. tai 23. syyskuuta pohjoisella pallonpuoliskolla, 20. joulukuuta tai 21. maaliskuuta eteläisellä pallonpuoliskolla) .

Ja lisäksi kesäiset lämpötilat ovat muualla paljon pidemmän aikaa kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervehtiminen, tulet sisälle kauppaan, ostoskeskukseen, talon ala-aulaan, tuntemattomat ja tutut tervehtivät sinua ja useimmat myös hymyilevät. 

Ystävällisyys, sosiaalinen tapa kysyä kuulumisia, ottaa kontakia, vaihtaa muutama sana, niin että koemme yhteenkuuluvuutta, ja jos ei ole nähty muutamaan päivään, niin saat kuulla että se on pantu merkille ja sinua on kaivattu. 

Ovien avaaminen, monissa taloissa on ovien avaajia ja jos ei ole, niin miehet automaattisesti avaavat ovia toisilleen ja naisille. 

Auttaminen, jeesaaminen ja toisista välittäminen, kun esim auto sammuu tienposkeen, niin pyytämättä tulee käveleviä ja ajavia kuskeja kysymään tarvitsenko apua ja auttamaan. 

Eli iso ero Suomeen mitä tulee toisista välittämiseen, ystävällisyyden ja yhteisöllisyyden suhteen. 

Ai niin, suvaitsevaisuus, ymmärretään että jokainen on yksilö, jokainen on ok omanlaisenaan. 

Taas kiinnostaa mistä maasta kerrot ?

Arabiemiraatit, Dubai

Vierailija kirjoitti:

Tervehtiminen, tulet sisälle kauppaan, ostoskeskukseen, talon ala-aulaan, tuntemattomat ja tutut tervehtivät sinua ja useimmat myös hymyilevät. 

Ystävällisyys, sosiaalinen tapa kysyä kuulumisia, ottaa kontakia, vaihtaa muutama sana, niin että koemme yhteenkuuluvuutta, ja jos ei ole nähty muutamaan päivään, niin saat kuulla että se on pantu merkille ja sinua on kaivattu. 

Ovien avaaminen, monissa taloissa on ovien avaajia ja jos ei ole, niin miehet automaattisesti avaavat ovia toisilleen ja naisille. 

Auttaminen, jeesaaminen ja toisista välittäminen, kun esim auto sammuu tienposkeen, niin pyytämättä tulee käveleviä ja ajavia kuskeja kysymään tarvitsenko apua ja auttamaan. 

Eli iso ero Suomeen mitä tulee toisista välittämiseen, ystävällisyyden ja yhteisöllisyyden suhteen. 

Ai niin, suvaitsevaisuus, ymmärretään että jokainen on yksilö, jokainen on ok omanlaisenaan. 

Puhun Arabiemiraateista, tarkemmin ottaen Dubaista ja alueesta jolla on vähemmän länsimaalaisia, enemmän paikallisia ja Aasialaisia, Pakistanista, Intiasta ja Filippiineiltä.

Vierailija kirjoitti:

Positiivisempi ja innostavampi ilmapiiri. Suomessa on jotenkin niin ankeaa ja negatiivista touhua, liekö syynä kateus vai mikä?

Ruoan hinta ei ollut kovin paljoa halvempi, mutta kuitenkin edes vähän.

Syynä on hallitus, mädätetty sote, viranomaiskorruptio ja kaikenlainen mielisairas kontrolli sekä kyttäys suomalaisten sisäsiittoisuus pitkien synkkien talvien lisäksi. Me johdamme maailman itsemurha- ja päihdeongelmatilastoja, mutta silti kaikkein onnellisin kansa "tilastojen" mukaan asuu täällä. WTF?!? Herätkää jo media-uskovaiset sopulit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaus. Ei ole jatkuvasti joku kyttäämässä, marmattamassa ja arvostelemassa ja kadehtimassa. Alempi verotus eläkeläiselle ja ihmiset joustavia monessa asiassa. Yhtään ilkeää ihmistäkään en ole vielä tavannut. Ystävystyin helposti ja yhteishenkeä naapureiden kanssa riittää. 

Ihana. Tämä on monelle seuraamalleni ulkosuomalaiselle ollut vaikeaa, tutustua paikallisiin. Missä maassa olet?

Italiassa asun jo kauan.

Vierailija kirjoitti:

Yhteisöllisyys ja ihmisillä on usein positiivisempi asenne elämään. Suomessa teeskennellään ettei muiden asiat kiinnosta mutta silti kytätään kaikkea mitä naapurit ja tutut tekevät. Työelämä ulkomailla on mukavampi kun jokainen voi olla sellainen kun hän on etkä herätä sillä tavalla huomiota. Suomessa taas kaikenlainen erilaisuus johtaa usein kiusaamiseen ja syrjimiseen vaikka tätähän kukaan ei halua myöntää. Useasti mennään myös työkavereiden kesken jopa istumaan iltaa työpäivän jälkeen ja luodaan näin hyvää yhteishenkeä. Suomessa taas hyvä jos kollegat edes moikkaavat sinua aamuisin.

Ulkomailla saat paljon helpommin uusia ystäviä. Ehkä hauskinta on myös se että saat usein myös positiivista huomiota siitä että olet Suomesta. Lähes kaikkialla suomalaisiin suhtaudutaan positiivisesti ja ihmiset haluavat tutustua sinuun vain koska olet Suomesta, mikä on heille eksoottinen ja suhteellisen tuntematon maa. Mitä kauempana Suomesta asut sen enemmän tulet kohtaamaan tällaista.

Mulle kävi kaksoiskansalaisena niin, että ollaan enemmän kiinnostuneita Saksasta kuin Suomesta. Niin ja paikalliset yritykset soittelevat tulkkaamaan kun turisteja sattuu tulemaan paikkakunnalle. Viime viikonloppuna olin kesäjuhlissa jossa eräs vanhempi herra oli käynyt työnsä puolesta aikoinaan Suomessa ja hän oli kovasti kiinnostunut kyselemään, miksi Suomessa syödään marmelaadia lihan kanssa. Minut tunnetaan siis saksalaisena seudulla; vain lähipiiri tietää, että olen myös suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Positiivisempi ja innostavampi ilmapiiri. Suomessa on jotenkin niin ankeaa ja negatiivista touhua, liekö syynä kateus vai mikä?

Ruoan hinta ei ollut kovin paljoa halvempi, mutta kuitenkin edes vähän.

Syynä on hallitus, mädätetty sote, viranomaiskorruptio ja kaikenlainen mielisairas kontrolli sekä kyttäys suomalaisten sisäsiittoisuus pitkien synkkien talvien lisäksi. Me johdamme maailman itsemurha- ja päihdeongelmatilastoja, mutta silti kaikkein onnellisin kansa "tilastojen" mukaan asuu täällä. WTF?!? Herätkää jo media-uskovaiset sopulit.

Taitaapi kuitenkin olla kyse ihan kansanluonteesta monen sukupolven ajalta. Sitten syytetään tietysti hallitusta, eduskuntaa ja ties ketä. Syyllinen on aina joku muu kuin itte se kiukkuinen ja kateellinen ihminen. 

Firma maksaa hyvää palkkaa, apu on halpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaus. Ei ole jatkuvasti joku kyttäämässä, marmattamassa ja arvostelemassa ja kadehtimassa. Alempi verotus eläkeläiselle ja ihmiset joustavia monessa asiassa. Yhtään ilkeää ihmistäkään en ole vielä tavannut. Ystävystyin helposti ja yhteishenkeä naapureiden kanssa riittää. 

Ihana. Tämä on monelle seuraamalleni ulkosuomalaiselle ollut vaikeaa, tutustua paikallisiin. Missä maassa olet?

Yksi tuttu sanoi, että hän on asunut 30 vuotta Englannissa eikä ole saanut yhtään paikallista ystävää. Sama kokemus minulla Englannissa asuessani, tutustuin ja ystävystyin monen ihmisen kanssa, mutta olivat kaikki muualta muuttaneita vaikkakin asuneet vuosia Englannissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiystävällisempi ilmapiiri. (Etelä-Eurooppa)

Tämä on niin totta! Suomessa lapset eivät saisi näkyä eikä kuulua. Espanjassa ollessamme illallisravintoloissa oli paikallisilla perheillä lapset aina mukana. Lapsia arvostetaan siellä osana perhettä ja rakastetaan. 

Suomessa lapset koetaan riesana joita ei haluta mihinkään tai kehdata ottaa mukaan mihinkään ettei muiden mieli pahoitu.

Suomessa lapset koetaan riesana, koska eivät poikkeuksia lukuunottamatta osaa käyttäytyä.  Ja jos ovat riehumatta, niin ovat käytännössä kuin olematon, puhumaton haamuzombie josta kukaan ei saa mitään irti.

Espanjassa ihan itkettää ilosta kun näkee siististi puetut, hyväkäytöksiset lapset ravintoloissa perheidensä mukana ja kaikki juttelee iloisesti keskenään iltamyöhään saakka.

Ihan vaan se yleinen tunne että jes.  Ei vatuta koko ajan ja tuntuu kuin olisi lomalla, vaikka olisi töissä.  Ja eihän niihin aamukaffeihin palmun alla talvikuukausina koskaan kyllästy.