Olen viisikymppinen enkä tiedä elämäni tarkoitusta
Kommentit (104)
Raamatussahan se lukee, etsi sieltä.
Olen ikäisesi ja tajusin jo 30 vuotta sitten, että elämäntarkoitus on nautinto. Mistä sen sitten kukakin saa. Joku uskonnosta, toinen päihteistä ja kolmas vaikka parisuhteestaan.
Olet yhden maailmanlaajuisesti vaikeimman kysymyksen äärellä. KUn tiedät vastauksen suosittelen kirjoittamaan kirjan. Siitä tulee aivan varmasti myyntimenestys ja käännetään monille muillekin kielille.
En minäkään tiedä, pian 6-kymppinen. Varmaan nautinnot jos ne voi saada. Mikään työ ei myöskään ole nautinto.
Miksi se tarvitsee tarkoituksen? Eikö voi vain olla ja elää.
Ei tarvitse olla mitään suuria ansiota. Minulle riittää vaikka ilo siitä, kun ripustamaani linnunpönttöön pesii lintu ja pesintä onnistuu. Tai kun poimin pois joenrannalta jonkun pösilön jättämän onkisiiman, joka voisi sotkeutua siilin jalkoihin. Tai kun kerään muovi- ja muuta roskaa luonnosta.
Voin myös ehkän pelastaa jonkun tuntemattoman päivän hymyllä ja parilla ystävällisellä sanalla.
Elämä on jo aivan loppusuoralla. Kannattaa nauttia elämästä!
Sitä, noin 5-kymppisenä tapahtuvaa etsikkoaikaa kutsutaan viidenkympin villitykseksi. Ei ole kovin erikoinen ilmiö ja se kestää yleensä 3-10 vuotta.
Silvoplöö. Saisko olla muuta?
Joo-o. Minä en koskaan löytänyt mitään sellaista elämästä, joka olisi ns sytyttänyt. Nyt viisikymppisenä myönnän rehellisesti haluavani jo pois, sairauskin verottaa jaksamista.
Elämän tarkoitus on se minkä ITSE sille antaa. Muuta tarkoitusta ei ole. elämä vain on.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on jo aivan loppusuoralla. Kannattaa nauttia elämästä!
Ai on loppusuoralla?Miksi sitten jotkut elävät vielä kymmeniä vuosia?
Vierailija kirjoitti:
Sitä, noin 5-kymppisenä tapahtuvaa etsikkoaikaa kutsutaan viidenkympin villitykseksi. Ei ole kovin erikoinen ilmiö ja se kestää yleensä 3-10 vuotta.
Silvoplöö. Saisko olla muuta?
5-kympin villitykseen kuuluu miehillä moottoripyörän hankinta. Naiset värjäävät hiuksensa violetiksi ja ryhtyvät joogaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on jo aivan loppusuoralla. Kannattaa nauttia elämästä!
Ai on loppusuoralla?Miksi sitten jotkut elävät vielä kymmeniä vuosia?
Monet kuolevat 65-70 v. Revi siitä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä, noin 5-kymppisenä tapahtuvaa etsikkoaikaa kutsutaan viidenkympin villitykseksi. Ei ole kovin erikoinen ilmiö ja se kestää yleensä 3-10 vuotta.
Silvoplöö. Saisko olla muuta?
Onpahan villitys kun ei jaksa muuta kun maata töiden jälkeen ja surkutella kurjaa elämää ja verrata sitä kavereiden parempiin vastaaviin.
Mikään ei enää kiinnosta. Odottelen perjantaita että voisin ottaa viiniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on jo aivan loppusuoralla. Kannattaa nauttia elämästä!
Ai on loppusuoralla?Miksi sitten jotkut elävät vielä kymmeniä vuosia?
Monet kuolevat 65-70 v. Revi siitä.
Onneksi sitten kerkiää edes lapsen saamaan aikuiseksi.
Pitääkö olla jokin erityinen tarkoitus? Itselle riittää viisikymppisenä se, että on elossa ja saa nauttia elämän hyvistä hetkistä. Vaikka niitä huonompiakin on.
Ai, onko sillä joku tarkoitus? m56
Ei tarvise tietää. Riittää että on merkitys ja tuntuu joltain. Terveisiä kaikille.