Miksi 70-luvulla ihmiset olivat niin hoikkia? Näkivätkö ne nälkää?

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvien lounaat oli joku laiha keitto ja yksi leivänpala, ei alkupalasalaattipöytää oliiveilla ja juustoilla plus keitto padasta plus leipäpöytä plus pääruoka lautasella plus jälkiruokakahvi pullan siivulla.

Nykyisestä lounasruuasta saa buffassa helposti koottua yli 1500kcal, kun lounaan pitäisi olla jotain 500kcal pintaan, jotta päivän ruuat on järkevästi pitkin päivää

(aamupala 400kcal, lounas 500kcal, välipala 200kcal, illallinen 700kcal ja illallinen 200kcal = 2000kcal, jos työ ei ole erityisen raskasta).

Tuntuupa suurelta määrältä 700 kalorin illallinen. Ite ajattelisin et syön illalliseks esim. perunaa/pastaa ja kastiketta ja jotain salaattia:D ei siitä noin suurta kalorimäärää tulis millään

Vierailija kirjoitti:

Suklaata oli vähemmän kaupoissa.

mulle on jäänyt mm. 60-70-luvun mainoksista mieleen erilaiset suklaat. Hienoja  suklaakonvehtirasioita oli silloin. Sipsejä ei vielä ollut, mut just suklaata, marmeladeja, pastilleja,tikkareita, vohveleita

Vierailija kirjoitti:

Meillä kotona ruoka oli 70-80-luvuilla säännösteltyä. Ruokaa sai syödä niin paljon kuin haluaa kerran vuodessa eli jouluna. Normipäivinä jos oli keittoa, sitä sai ottaa yhden lautasellisen. Jos kanaa, kukin sai yhden koiven tai siipipalan. Kahvilla sai ottaa vain yhden kakkuviipaleen tai pullan. Lämpiäisinä sentään kaksi pullaa. Meille ei koskaan ostettu ranskalaisia perunoita tai chipsejä. Ei suklaalevyjä, mutta silloin tällöin suklaapatukoita. 

Ei ollut paino-ongelmia kellään mutta isä kuoli sydäninfarktiin. Ruoka oli melkoisen ravintoköyhää ja tupakkaa kului.

Keittoa sai yleensä santsata.  Jossain ruokalassa sanottiin ettei anneta koska muutoin moni muukin olisi pyytämässä.

Pullaa vain yksi siivu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suklaata oli vähemmän kaupoissa.

mulle on jäänyt mm. 60-70-luvun mainoksista mieleen erilaiset suklaat. Hienoja  suklaakonvehtirasioita oli silloin. Sipsejä ei vielä ollut, mut just suklaata, marmeladeja, pastilleja,tikkareita, vohveleita

Niitä syötiin paljon harvemmin ja pienempiä määriä kuin nykyään. Nykysuomalainen syö monikertaisen määrän karkkia 70-lukuun verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli niin pahaa. Perunaa ja ruskeaa kastiketta. Mausteena maustepippuri.

Niin minäkin aina kitisin kotona, että taas tätä samaa ruokaa. Ja aina, AINA perunaa.

Nykyään olisi suurinta herkkua, kun joku keittäisi kunnon kuoriperunat ja saisi kylkeen wanhan liiton kunnolla käristettyä ruskeaa soosia. Ai saakeli, että olisi HERKKUA!!! <3

Eivät kärsineet unettomuudesta ja mielenterveysongelmista joihin määrätään ketipinoria. Söivät oikeaa ruokaa ja sosiaalinen elämä tapahtui pääasiassa kasvotusten. Puhelinta käytettiin soittamiseen eikä työelämässä tarvinnut jatkuvasti olla tehokkaampi samalla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli niin pahaa. Perunaa ja ruskeaa kastiketta. Mausteena maustepippuri.

Niin minäkin aina kitisin kotona, että taas tätä samaa ruokaa. Ja aina, AINA perunaa.

Nykyään olisi suurinta herkkua, kun joku keittäisi kunnon kuoriperunat ja saisi kylkeen wanhan liiton kunnolla käristettyä ruskeaa soosia. Ai saakeli, että olisi HERKKUA!!! <3

Miten tuo muka on pahaa? Ruskea kastike on hyvää

Vierailija kirjoitti:

Silloin ruoka oli ruokaa, eikä viihdykettä.

Näin on. Telkkarin edessä ei mässytetty, eikä ainakaan meidän kunnan ainoassa elokuvateatterissa edes myyty mitään syötävää tai juotavaa. Elokuviin mentiin katsomaan elokuvaa eikä ahtamaan roskaa kitusiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavuustutkijat on yrittäneet kertoa lukuisia kertoja, mutta valtiovalta ei kuuntele. Syynä lihomiseen on tiheäenergisen (=suomeksi lihottavan) ruuan räjähdysmäinen kasvu.

Tiheäenergiset ruuat ovat halpoja tuottaa ja ihmiset tykkäävät niistä. Esimerkiksi karkki, virvoitusjuomat, sipsit, maustetut jogurtit, leivokset, keksit, kaikki pikaruoka jne.

70-luvulla limsapullon koko oli 0,33 litraa ja sitä juotiin harvoin. Nykyisin standardikoko on 1,5 litraa ja kerralla ostetaan sixpack. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.

Olet oikeassa, että tuo muutos on suuri ja se vaikuttaa. Lihavuustutkijat kuitenkin tiedostavat lihavuuden taustalla vaikuttavat monimutkaiset mekanismit eivätkä selitä lihavuusilmiötä vain yhden determinantin kautta.

Ravitsemus on lihavuustutkijoiden mukaan kyllä ihan keskeisin syy. Liikunnan osuus on pienempi, vaikka merkittävä sekin. Suurin ero on arkiliikunnan väheneminen siinä asiassa.

Ennen ei käyty mäkkärissä ei syöty isoja pusseja sipsejä ja karkkeja, kuten nykyään tehdään. Syötiin vaan perusruokaa eikä mätetty koko ajan jotain suuhun. 

Puurot tai joku makaronivelli saattoi olla ihan ns. "päivän pääruokaa". En moittinut lapsena yhtään, vaan tyytyväisenä vetelin niitä ja hyvältä maistui. Vasta aikuisena on tajunnut kuinka pienellä budjetilla meilläkin on perhettä ruokittu. Enkä pidä sitä pahana - eipä oltu lihavia ja terveinä pysyttiin. Ja opin nauttimaan yksinkertaisista mauista... vieläkin voin sanoa rehellisesti, että puuro maistuu joskus aivan suunnattoman herkulliselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli niin pahaa. Perunaa ja ruskeaa kastiketta. Mausteena maustepippuri.

Niin minäkin aina kitisin kotona, että taas tätä samaa ruokaa. Ja aina, AINA perunaa.

Nykyään olisi suurinta herkkua, kun joku keittäisi kunnon kuoriperunat ja saisi kylkeen wanhan liiton kunnolla käristettyä ruskeaa soosia. Ai saakeli, että olisi HERKKUA!!! <3

Miten tuo muka on pahaa? Ruskea kastike on hyvää

Niin on, hyvin tehtynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli niin pahaa. Perunaa ja ruskeaa kastiketta. Mausteena maustepippuri.

Niin minäkin aina kitisin kotona, että taas tätä samaa ruokaa. Ja aina, AINA perunaa.

Nykyään olisi suurinta herkkua, kun joku keittäisi kunnon kuoriperunat ja saisi kylkeen wanhan liiton kunnolla käristettyä ruskeaa soosia. Ai saakeli, että olisi HERKKUA!!! <3

Miten tuo muka on pahaa? Ruskea kastike on hyvää

Niin on, hyvin tehtynä.

Ja miettikää, että silloin ei ollut edes kerrostaloasunnoissa mitään liesituulentinsysteemiä. Joku postikortin kokoinen ritiläräppänä katossa hellan yläpuolella ja siinä sitten vaan kärytettiin jauhoja ja rasvaa........ ei ihme, että haisi koko kämppä aina ruoankärylle :D. Mutta hyvää oli!

Vierailija kirjoitti:

Puurot tai joku makaronivelli saattoi olla ihan ns. "päivän pääruokaa". En moittinut lapsena yhtään, vaan tyytyväisenä vetelin niitä ja hyvältä maistui. Vasta aikuisena on tajunnut kuinka pienellä budjetilla meilläkin on perhettä ruokittu. Enkä pidä sitä pahana - eipä oltu lihavia ja terveinä pysyttiin. Ja opin nauttimaan yksinkertaisista mauista... vieläkin voin sanoa rehellisesti, että puuro maistuu joskus aivan suunnattoman herkulliselta.

On meillä edelleenkin talvisaikaan uuniohrapuuro (tai välillä uuniriisipuuro) ihan normaali ruoka. Ei maksa paljon mitään, kypsyy leivinuunin jälkilämmössä, kun taloa on lämmitetty, ja maistuu kaikille. Erittäin hyvä ruoka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mun vanhemmat olivat 20-30-vuotiaita 1970-luvulla. Mun faija sanoi, että siihen aikaan ei ollut tapana syödä ulkona vaan tehtiin tavallista kotiruokaa eikä kaupoissa edes ollut valikoimissa kauheasti herkkuja, kuten sipsejä, suklaata ja karkkeja.

Vanhempasi puhuu palturia. Karkkihyllyt ei juurikaan ole muuttuneet 70-luvusta.

Sipsien tarjonta on toki 70-luvusta monipuolistunut, mutta karkkien jopa hieman yksipuolistunut.

70-luvullahan ostettiin paljon karkkeja kioskeista joita oli vähän joka kulmalla, eikä ne olleet yhtä ja samaa ärrää kuten nykyään, vaan kioskit oli pääasiassa yksittäisiä yrityksiä ja kaikissa vähän erilainen tarjonta. Ulkona ei varmaan syöty yhtä paljon kuin nykyään, mutta grillikioskit yleistyivät 70-luvulla ja kyllä me ainakin kavereiden kanssa harvase päivä käytiin grillillä makkaraperunat vetäsemässä.

M60

Nyt puhutaan palturia. 70-luvulla karkkirarjonta oli paljon vähäisempää ja määrät pienempiä. Esimerkiksi irtokarkkeja ostettiin kioskista siten, että myyjä annosteli karkit. Lapset osti karkkia viikkorahoilla ja siinä sitten jonossa odotettiin, että edellinen saa pussissa valmiiksi.

Nyt irtokarkkeja kahmitaan marketeissa. Niitä myydään joka paikassa rautakauppoja myöten ja hinnat on suhteessa laskeneet huomattavasti 70-lukuun. Kukaan ei jonottaisi pussiaan enää yhden myyjän annostellessa "markalla merkkareita".

Myös tilastoissa näkyy, että suomalaisten karkinkulutus on kasvanut moninkertaiseksi.

Muistan tuon kun irtokarkkeja ostettiin kappale kerrallaan eikä niitä hirveästi kyllä ostettu. Ihan pieni pussi ostettiin kerrallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli niin pahaa. Perunaa ja ruskeaa kastiketta. Mausteena maustepippuri.

Niin minäkin aina kitisin kotona, että taas tätä samaa ruokaa. Ja aina, AINA perunaa.

Nykyään olisi suurinta herkkua, kun joku keittäisi kunnon kuoriperunat ja saisi kylkeen wanhan liiton kunnolla käristettyä ruskeaa soosia. Ai saakeli, että olisi HERKKUA!!! <3

Miten tuo muka on pahaa? Ruskea kastike on hyvää

Niin on, hyvin tehtynä.

Ja miettikää, että silloin ei ollut edes kerrostaloasunnoissa mitään liesituulentinsysteemiä. Joku postikortin kokoinen ritiläräppänä katossa hellan yläpuolella ja siinä sitten vaan kärytettiin jauhoja ja rasvaa........ ei ihme, että haisi koko kämppä aina ruoankärylle :D. Mutta hyvää oli!

Kyllä meillä ainakin oli ihan oikeat liesituulettimet vuonna - 71 rakennetussa kerrostalossa.

Vierailija kirjoitti:

Eivät kärsineet unettomuudesta ja mielenterveysongelmista joihin määrätään ketipinoria. Söivät oikeaa ruokaa ja sosiaalinen elämä tapahtui pääasiassa kasvotusten. Puhelinta käytettiin soittamiseen eikä työelämässä tarvinnut jatkuvasti olla tehokkaampi samalla palkalla.

No kyllä kärsittiin sekä unettomuudesta että mielenterveysongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli niin pahaa. Perunaa ja ruskeaa kastiketta. Mausteena maustepippuri.

Niin minäkin aina kitisin kotona, että taas tätä samaa ruokaa. Ja aina, AINA perunaa.

Nykyään olisi suurinta herkkua, kun joku keittäisi kunnon kuoriperunat ja saisi kylkeen wanhan liiton kunnolla käristettyä ruskeaa soosia. Ai saakeli, että olisi HERKKUA!!! <3

Miksi et itse keitä perunoita ja tee kastiketta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli niin pahaa. Perunaa ja ruskeaa kastiketta. Mausteena maustepippuri.

Niin minäkin aina kitisin kotona, että taas tätä samaa ruokaa. Ja aina, AINA perunaa.

Nykyään olisi suurinta herkkua, kun joku keittäisi kunnon kuoriperunat ja saisi kylkeen wanhan liiton kunnolla käristettyä ruskeaa soosia. Ai saakeli, että olisi HERKKUA!!! <3

Miksi et itse keitä perunoita ja tee kastiketta?

Koska a) en jaksa b)en halua kunnon ruskean kastikkeen käryttämisen aiheuttamaa katkua asuntooni (liesituulettimesta huolimatta) ja c)en kuitenkaan osaisi tehdä tarpeeksi herkullista kastiketta ja muistojen kulta rapisisi saman tien.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei käyty mäkkärissä ei syöty isoja pusseja sipsejä ja karkkeja, kuten nykyään tehdään. Syötiin vaan perusruokaa eikä mätetty koko ajan jotain suuhun. 

Kyllä syötiin usein karkkia. Ja juotiin limua. Kun carrols ja mäkkäri tulivat niin välillä käytiin siellä.