Kaveri on "unohtanut" meidän aiemmat suunnitelmat
Viime kesänä olin kaverini mökillä ja hän sanoi että ensi vuonna uusiksi. Kun kysyin jossain vaiheessa kevättä suunnitelmista, mökille olikin kutsuttu jo toinen kaveri.
Juteltiin myös että voitaisiin vappuna nähdä, ei lyöty vielä lukkoon mutta menojen takia en heti voinut. Kun kyselin sitten menojen varmistuttua vapusta, hän vaan ilmoitti että on tämän toisen kaverin kanssa menossa. Sama kaveri kyseessä kun mökillä.
Kun juhannukseksi saatiin lyötyä lukkoon suunnitelmat, kaveri alkoi ennen tapaamista venkoilla että häntä vähän väsyttää. Hän päätyi perumaan viime tingassa sairastumiseen vedoten.
Kun olen laittanut hänelle viestiä välillä kysyen kuulumisia, vastausta ei meinaa aina tulla. Mukamas "unohtunut". Vastaukset lyhenee ja lyhenee.
Onpa paha mieli enkä tiedä mistä kiikastaa. Teenkö nyt oikein jos vain jätän yhteydenotot tähän ihmiseen? Tuntuu ettei hän enää halua olla ystäväni.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi tuttu, jolle en koskaan sano, että olisi kiva tehdä sitä tai tätä. Hän pitää sitä lupauksena siitä, että olemme yhdessä menossa tekemään tuota asiaa. Sanoin keväällä, että olisi joskus kiva käydä tivolissa kokeilemassa, onkohan siellä samanlainen tunnelma kuin lapsena. Seuraavalla viikolla tuttu soitti, että lupasit lähteä tivoliin, mennäänkö perjantaina vai lauantaina. Hän piti täysin sovittuna sitä, että menossa ollaan.
Jotkut ovat niin yksikertaisia, että pitävät kevyttä rupattelua lupauksena. Kun joku sanoo, että "tulkaa kesällä mökillä käymään", niin hän ei tarkoita, että tulkaa sinne. Ainoastaan haluaa olla kohtelias.
Miksi sitten sanot että olisi kiva tehdä joskus jotain, ja kun toinen keksii sitten pyytää tekemään sitä asiaa, se ei olisikaan enää kivaa?
Ei tuo tuttu pyydä tekemään yhtään mitään, hän määrää.
Ja jos sanon, että olisi kiva juoda joskus kahvia, niin en tarkoita, että haluan tehdä sitä tuon tutun kanssa. Miksi jotkut olettavat, että toisen kertoma kiva on tarkoitus tehdä nimenomaan hänen kanssaan, jos toinen ei suoraa sano, että olisi kiva SINUN KANSSASI mennä tivoliin.
Fatima-Marilyn kirjoitti:
Valkoiset tyttelit ovat sellaisia.
Ne grut on rumia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi tuttu, jolle en koskaan sano, että olisi kiva tehdä sitä tai tätä. Hän pitää sitä lupauksena siitä, että olemme yhdessä menossa tekemään tuota asiaa. Sanoin keväällä, että olisi joskus kiva käydä tivolissa kokeilemassa, onkohan siellä samanlainen tunnelma kuin lapsena. Seuraavalla viikolla tuttu soitti, että lupasit lähteä tivoliin, mennäänkö perjantaina vai lauantaina. Hän piti täysin sovittuna sitä, että menossa ollaan.
Jotkut ovat niin yksikertaisia, että pitävät kevyttä rupattelua lupauksena. Kun joku sanoo, että "tulkaa kesällä mökillä käymään", niin hän ei tarkoita, että tulkaa sinne. Ainoastaan haluaa olla kohtelias.
Miksi sitten sanot että olisi kiva tehdä joskus jotain, ja kun toinen keksii sitten pyytää tekemään sitä asiaa, se ei olisikaan enää kivaa?
Ei tuo tuttu pyydä tekemään yhtään mitään, hän määrää.
Ja jos sanon, että olisi kiva juoda joskus kahvia, niin en tarkoita, että haluan tehdä sitä tuon tutun kanssa. Miksi jotkut olettavat, että toisen kertoma kiva on tarkoitus tehdä nimenomaan hänen kanssaan, jos toinen ei suoraa sano, että olisi kiva SINUN KANSSASI mennä tivoliin.
Jos sen hänelle sanoit?
Aikuisen reaktio, ap, on antaa olla jo.
Ette ole enää lapsia.