Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En pidä kaverin lapsesta :(
02.07.2023 |
Ihan järkyttävän huono omatunto, mutta en kertakaikkiaan haluaisi viettää aikaa kaverin lapsen kanssa. Sen neljän vuoden aikana, kun olen lapsen tuntenut, hänellä on ollut jonkinlainen raivokohtaus menossa ehkä noin 85 % ajasta. Lapsi on uhmakas ja huutaa keuhkojensa pohjasta käytännössä koko ajan. Olen aivan uupunut jo vartin jälkeen, kun vietetään aikaa yhdessä. Omat muksuni alkavat matkia huutamista ja raivoamista. Oon huomannut, että ei enää riitä omat aikuismaiset ajatukset tämän lapsen kohdalla, en jaksa enää erottaa käytöstä ja persoonaa toisistaan, olen alkanut ajatella, että lapsi on vaan kertaikaikkiaan ihan hiton ärsyttävä tyyppi.
Asutaan lähekkäin, joten törmätään jatkuvasti. On vähän paha valehdella, että ollaan vaikka muka jossain menossa, jos sitten kuitenkin törmätään kadulla tai puistossa. Olen alkanut keksiä kaikenlaisia tekosyitä, ettei nähtäisi, ja huomasin muuttavani myös meidän kulkureittiä yksi päivä, kun arvelin, että tavallisella reitillä törmättäisiin. Eilen peruin heidän kyläilynsä, koska en vain jaksanut sitä huutoa ja tavaroiden paiskomista kotonani. En enää edes sano etukäteen omille lapsile, jos tämä lapsi olisi tulossa kylään, koska huomaan miettiväni viimeiseen asti, voisinko kuitenkin perua.
Saako aikuinen edes ajatella, ettei pidä jostain lapsesta? Sanonko suoraan kaverille, että anteeksi vain, mutta en jaksa sun lapsen energioita tällä hetkellä, soitellaan vaikka vuoden päästä? Jatkuva tekosyiden keksiminen ja valehtelu käy raskaaksi, mutta tuskinpa välit enää palautuvat, jos menen noin sanomaan.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kokonaan, mutta kavereita tavataan ilman lapsia ja kyläily on 80-lukua.
Mitä järkeä kommentoida kun heti aloittaa että "en lukenut"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pysyisin tukena ja lapsilla olisi kaveri. Jos tämä on ohimenevä vaihe ja voithan hienovaraisesti kysyä huutamisesta? Aikuisen oikeasti puhu tilanteesta ja kotiisi ei ole pakko heitä ottaa. En itse ottaisi jos tavaroita paiskoo. Näkisin puistoissa ja tekisin selväksi ettei sopivaa käytöstä. Vaikea tilanne, voimia
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kokonaan, mutta kavereita tavataan ilman lapsia ja kyläily on 80-lukua.
Kaikki ihmiset ei elä yhdellä ja samalla tavalla. Meidän porukoissa kyläillään, ja se on tosi ihanaa, ja toivoisin, että sitä olisi enemmänkin. Mä olen yksinhuoltaja, joten en mene tasan yhtään mihinkään ilman lasta. Ehkä pariskuntien perheissä ollaan enemmän omalla porukalla. Se varmaan sopii joillekin, mutta ei välttämättä ole todellakaan mikään paras ja mielenterveyttä tukevin tapa elää.
Innostuisiko kaveri tapaamaan useammin vain aikuisten kesken? Ja onko se teille mahdollista. Jos kyselisit kaveria vaikka lenkkeilyseuraksi usein, ehkä ei olisi tulemassa kylään koko ajan.
Ap, ymmärrän täysin. Itselläni on eräs sukulaislapsi jota en kertakaikkiaan meinaa sietää. Ja tunnen siitä hirveitä omantunnon tuskia. Hän on jonkinsortin erityislapsi ja vaikka kuinka yritän aikuismaisesti suhtautua ja ajatella, niin jossain vaiheessa ärtymys ottaa vallan kun ollaan tekemisissä. Lapsi on ensinnäkin valtavan vilkas, mutta myös agressiivinen ja usein juurikin paiskoo tavaroita ja karjuu keuhkojensa pohjasta ihan ilman mitään järkevää syytä. Joudun nyös aina olemaan varuillani omien lasten takia, sillä tämä lapsi on todella fyysinen leikeissään, eikä tunnu tajuavan mikä sattuu toisiin ja missä sopivat rajat kulkevat. Toisaalta säälittää lapsi ja äitinsä (joka on yh), mutta toisaalta ärsyttää ihan vietävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse pysyisin tukena ja lapsilla olisi kaveri. Jos tämä on ohimenevä vaihe ja voithan hienovaraisesti kysyä huutamisesta? Aikuisen oikeasti puhu tilanteesta ja kotiisi ei ole pakko heitä ottaa. En itse ottaisi jos tavaroita paiskoo. Näkisin puistoissa ja tekisin selväksi ettei sopivaa käytöstä. Vaikea tilanne, voimia
Kiitos asiallisesta vastauksesta!
Juuri tätä haluaisin, pysyä tukena, ja se hävettää, etten taida jaksaa. Ehkä yksi iso osa tätä omaa ärsytystä on se, etteivät tän lapsen vanhemmat mielestäni näe, että mitään olisi vialla. He hyväksyvät lapsensa käytöksen. Mietityttää siksikin, onko tämä ohimenevä vaihe. Lapsi on tähän saakka huutanut koko elämänsä. En tiedä loppuuko tuo koskaan.
Saatan jossain vaiheessa tokaista, että meille ei voi tulla kylään, koska en jaksa sitä huutoa.
Tämä lapsi tulee olemaan kotona eskariin saakka. Ennustan, että tulee olemaan aika hiton vaikeaa sitten, kun siellä ei saakaan käyttäytyä noin.
Vierailija kirjoitti:
Innostuisiko kaveri tapaamaan useammin vain aikuisten kesken? Ja onko se teille mahdollista. Jos kyselisit kaveria vaikka lenkkeilyseuraksi usein, ehkä ei olisi tulemassa kylään koko ajan.
Mä olen yksinhuoltaja, on aivan utopiaa tämmöset aikuisten kesken -tapaamiset. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsetkin on yksilöitä omilla persoonillaan. Ei kaikista lapsista vain pidä.
Mulla on myös miehen sisaren lapsi sellainen, josta en pidä. En ole koskaan sanonut sitä heille ääneen, koska mun tilanteessa se vain vaikeuttaisi perhesuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pysyisin tukena ja lapsilla olisi kaveri. Jos tämä on ohimenevä vaihe ja voithan hienovaraisesti kysyä huutamisesta? Aikuisen oikeasti puhu tilanteesta ja kotiisi ei ole pakko heitä ottaa. En itse ottaisi jos tavaroita paiskoo. Näkisin puistoissa ja tekisin selväksi ettei sopivaa käytöstä. Vaikea tilanne, voimia
Kiitos asiallisesta vastauksesta!
Juuri tätä haluaisin, pysyä tukena, ja se hävettää, etten taida jaksaa. Ehkä yksi iso osa tätä omaa ärsytystä on se, etteivät tän lapsen vanhemmat mielestäni näe, että mitään olisi vialla. He hyväksyvät lapsensa käytöksen. Mietityttää siksikin, onko tämä ohimenevä vaihe. Lapsi on tähän saakka huutanut koko elämänsä. En tiedä loppuuko tuo koskaan.
Saatan jossain vaiheessa tokaista, että meille ei voi tulla kylään, koska en jaksa sitä huutoa.
Tämä lapsi tulee olemaan kotona eskariin saakka. Ennustan, että tulee olemaan aika hiton vaikeaa sitten, kun siellä ei saakaan käyttäytyä noin.
Onko nepsy-lapsi? Ne voi huutaa ja raivota paljon pieninä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pysyisin tukena ja lapsilla olisi kaveri. Jos tämä on ohimenevä vaihe ja voithan hienovaraisesti kysyä huutamisesta? Aikuisen oikeasti puhu tilanteesta ja kotiisi ei ole pakko heitä ottaa. En itse ottaisi jos tavaroita paiskoo. Näkisin puistoissa ja tekisin selväksi ettei sopivaa käytöstä. Vaikea tilanne, voimia
Kiitos asiallisesta vastauksesta!
Juuri tätä haluaisin, pysyä tukena, ja se hävettää, etten taida jaksaa. Ehkä yksi iso osa tätä omaa ärsytystä on se, etteivät tän lapsen vanhemmat mielestäni näe, että mitään olisi vialla. He hyväksyvät lapsensa käytöksen. Mietityttää siksikin, onko tämä ohimenevä vaihe. Lapsi on tähän saakka huutanut koko elämänsä. En tiedä loppuuko tuo koskaan.
Saatan jossain vaiheessa tokaista, että meille ei voi tulla kylään, koska en jaksa sitä huutoa.
Tämä lapsi tulee olemaan kotona eskariin saakka. Ennustan, että tulee olemaan aika hiton vaikeaa sitten, kun siellä ei saakaan käyttäytyä noin.
Onko nepsy-lapsi? Ne voi huutaa ja raivota paljon pieninä.
Eihän sitä tiedä, mutta ei mun mielestä vaikuta siltä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pysyisin tukena ja lapsilla olisi kaveri. Jos tämä on ohimenevä vaihe ja voithan hienovaraisesti kysyä huutamisesta? Aikuisen oikeasti puhu tilanteesta ja kotiisi ei ole pakko heitä ottaa. En itse ottaisi jos tavaroita paiskoo. Näkisin puistoissa ja tekisin selväksi ettei sopivaa käytöstä. Vaikea tilanne, voimia
Kiitos asiallisesta vastauksesta!
Juuri tätä haluaisin, pysyä tukena, ja se hävettää, etten taida jaksaa. Ehkä yksi iso osa tätä omaa ärsytystä on se, etteivät tän lapsen vanhemmat mielestäni näe, että mitään olisi vialla. He hyväksyvät lapsensa käytöksen. Mietityttää siksikin, onko tämä ohimenevä vaihe. Lapsi on tähän saakka huutanut koko elämänsä. En tiedä loppuuko tuo koskaan.
Saatan jossain vaiheessa tokaista, että meille ei voi tulla kylään, koska en jaksa sitä huutoa.
Tämä lapsi tulee olemaan kotona eskariin saakka. Ennustan, että tulee olemaan aika hiton vaikeaa sitten, kun siellä ei saakaan käyttäytyä noin.
Onko nepsy-lapsi? Ne voi huutaa ja raivota paljon pieninä.
Eihän sitä tiedä, mutta ei mun mielestä vaikuta siltä. Ap
Jatkan vielä, että ehkä oma ärsytystä lieventäisikin se, jos tietäisi, että on kyse jostain tällaisesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuo jatkuva raivoaminen on vain lapsen tapa olla, ja se on tullut vähän tavaksi, kun vanhemmat ovat niin lempeitä. En silti haluaisi syyllistää vanhempia, hattu päästä heille, kun jaksavat. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen, avaa suusi. Meillä kaikilla aikuisilla on vanhemman velvollisuudet puuttua, jos lapset perseilee. Esim meidän kodissa on meidän perheen säännöt ja se on minun tehtäväni kertoa miten meillä käyttäydytään.
Isä, kahelle.
Vierailija kirjoitti:
Nainen, avaa suusi. Meillä kaikilla aikuisilla on vanhemman velvollisuudet puuttua, jos lapset perseilee. Esim meidän kodissa on meidän perheen säännöt ja se on minun tehtäväni kertoa miten meillä käyttäydytään.
Isä, kahelle.
Joo, olen sanonut kyllä tiukasti, esim. että meillä ei heitellä tavaroita, verhoja ei saa repiä, ovia ei saa paiskoa, sisällä ei saa huutaa. Tällä ei ole ollut vaikutusta. Paitsi tietenkin kauhea raivari. Ei se oikein auta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen, avaa suusi. Meillä kaikilla aikuisilla on vanhemman velvollisuudet puuttua, jos lapset perseilee. Esim meidän kodissa on meidän perheen säännöt ja se on minun tehtäväni kertoa miten meillä käyttäydytään.
Isä, kahelle.Joo, olen sanonut kyllä tiukasti, esim. että meillä ei heitellä tavaroita, verhoja ei saa repiä, ovia ei saa paiskoa, sisällä ei saa huutaa. Tällä ei ole ollut vaikutusta. Paitsi tietenkin kauhea raivari. Ei se oikein auta. Ap
Miten se vanhempi reagoi siihen, että sä sanot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen, avaa suusi. Meillä kaikilla aikuisilla on vanhemman velvollisuudet puuttua, jos lapset perseilee. Esim meidän kodissa on meidän perheen säännöt ja se on minun tehtäväni kertoa miten meillä käyttäydytään.
Isä, kahelle.Joo, olen sanonut kyllä tiukasti, esim. että meillä ei heitellä tavaroita, verhoja ei saa repiä, ovia ei saa paiskoa, sisällä ei saa huutaa. Tällä ei ole ollut vaikutusta. Paitsi tietenkin kauhea raivari. Ei se oikein auta. Ap
Miten se vanhempi reagoi siihen, että sä sanot?
Peesailee kyllä, mutta tulee sellainen olo, ettei mulla ole mitään mahdollisuuksia lanseerata tällaisia sääntöjä, kun vaikka samat asiat ovat varmaan periaatteessa kiellettyjä kotonakin, kieltoja ei toteuteta loppuun saakka. Ja kun lapsi on jossain kauheassa tunnemyrskyssä koko ajan, eihän siinä mene mikään perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen, avaa suusi. Meillä kaikilla aikuisilla on vanhemman velvollisuudet puuttua, jos lapset perseilee. Esim meidän kodissa on meidän perheen säännöt ja se on minun tehtäväni kertoa miten meillä käyttäydytään.
Isä, kahelle.Joo, olen sanonut kyllä tiukasti, esim. että meillä ei heitellä tavaroita, verhoja ei saa repiä, ovia ei saa paiskoa, sisällä ei saa huutaa. Tällä ei ole ollut vaikutusta. Paitsi tietenkin kauhea raivari. Ei se oikein auta. Ap
Silloin osoitetaan ovea ja pyydetään poistumaan, jos esim revitään verhoja ja heitellään tavaroita.
Kurja tilanne. Mulla yhden kaverin lapsi oli... No ihan kamala. Mutta oli pakko puuttua, kun kiusasi koiraani. Pidin myös äidille luennon siitä, miten hänen lapselleen voi käydä, jos 40kg painava koira reagoi kiusaamiseen.
Sen jälkeen eivät ole käyneet meillä, mutta pakko mun oli puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen, avaa suusi. Meillä kaikilla aikuisilla on vanhemman velvollisuudet puuttua, jos lapset perseilee. Esim meidän kodissa on meidän perheen säännöt ja se on minun tehtäväni kertoa miten meillä käyttäydytään.
Isä, kahelle.Joo, olen sanonut kyllä tiukasti, esim. että meillä ei heitellä tavaroita, verhoja ei saa repiä, ovia ei saa paiskoa, sisällä ei saa huutaa. Tällä ei ole ollut vaikutusta. Paitsi tietenkin kauhea raivari. Ei se oikein auta. Ap
Silloin osoitetaan ovea ja pyydetään poistumaan, jos esim revitään verhoja ja heitellään tavaroita.
Joo, varmaan pakko sanoa joku kerta, että nyt teidän pitää lähteä. Se on vaan aikamoinen vanhemman auktoriteetin ylikävely. Ehkä jos olisin fiksu, koittaisin puhua tästä vanhemman kanssa kahden kesken. Pitäisi vaan kehdata sanoa, että mä en jaksa tuollaista käytöstä mun kotona, ja haluan että he poistuvat, jos kyläily ei onnistu kivasti. Siinä menee kyllä hyvin todennäköisesti välit. Ap
Ei tarvii tuntea huonoa omaatuntoa jos ei kaikista maailman ihmisistä pidä, oli he minkä ikäisiä vaan. Ihan normaalia olla pitämättä huutavasta ja raivoavasta lapsesta. Itse suojelisin omia lapsiani tuommoiselta seuralta.
Alue: Aihe vapaa
En jaksanut lukea kokonaan, mutta kavereita tavataan ilman lapsia ja kyläily on 80-lukua.