**Kevättoiveiden odotus vkolla 50!**

Minksillähän oli kivat neuvolakuulumiset, mitä nyt se hemppa ei ota noustakseen... Mulla on juuri päinvastoin, nousee jo viikossa kun syö rautaa. Enkä edes ota tyhjään vatsaan, vaan illalla ennen nukkumaanmenoa. No, helpompi tietysti näin.



Tottahan se on, että meistä 37+ -viikkolaisista kuka tahansa voi milloin tahansa lähteä synnyttämään! Hurjaa, eikö vain? Mä olen täällä kyllä ihan epätoivon partaalla, kun mietin vaan että saatan olla raskaana vielä tammikuussakin... Jotenkin pahentaa tilannetta kun kaikki tutut sanoo että " kyllä se ihan kohta syntyy, näkeehän sen jo päälle päin" . Voi kun näkiskin!



Mies tuossa juuri pakkaili sairaalakassiin kalsareitaan, taitaa sekin tajuta että synnytys voi potentiaalisesti olla lähellä! No jaa. Supistuksia on kyllä paljon, mutta suurin osa on niitä kivuttomia mitä en edes itse huomaa. Lähinnä vain rasituksen yhteydessä ja öisin tulee niitä kivuliaita. Pitäisi varmaan ruveta kävelemään päivittäin, kun se tekee aina niin kipeää :)



Eipä muuta. Se Ellokselta tilaamani pitkä tyyny tuli eilen, pitäisi ommella siihen tyynyliina. Vaikuttaa aika lupaavalta, sekä unityynynä että imetystyynynä.



Kandi & Muhku 37+5

lounaasta: No mä voisinkin tehdä niin, että lounastaisin teiän kans Buffassa. Syön joka tapauksessa aina töissä ruoan ennen klo 12, joten voisin yrittää aikastaa vähän lounastaukoani. Ja Buffa olis lähellä työpaikkaa, joten voisin tulla sinne veteleen vähän pizzaa ja lähtee sit takas koneen ääreen. Menkää te vaan kahvitteleen vielä sen jälkeen, mä jätän sen sit väliin. Yritän saapua paikalle pikkusen klo 11 jälkeen.



Ja kalsareita pakattu jo sairaalakassiin miehen toimesta, vau! Kyllä ne kohta käyttöön pääsee ;)



S-simmu, 27+5

Tuskin enää ehditte lukea, mutta mä voin kans hiippailla sinne Buffaan 11 korvilla.



surullinensiili 28+1

Musta tuntuu, että pidän yksinäni täällä palstaa pystyssä ;) Mutta kun ei ole sitä sosiaalista elämää niin ei ole. Kappas kun kukaan opiskelukaveri ei sattumoisin poikkea tänne Keravalle mua moikkaamaan, vaikka muuton aikoihin ne niin puhuivat tulevansa ;) Toisaalta, en mä itsekään lähtisi vaikka jonnekin Nurmijärvelle tuosta vaan, ellei kyseessä olisi tosi hyvä kaveri...



Eilen leivoin viimeiset piparit, jospa niitä nyt riittäisi edes viikon verran. Mies on kyllä sellainen rohmu, että saattaa olla iso piparipurkki tyhjä parissa päivässä! Täytyy vähän rajoittaa, koska enää en aio niitä leipoa ennen joulua.



Tänään ajattelin tehdä sen Yhteishyvän ohjeen mukaan joululimppuja. Tosin mä ajattelin käyttää sellaista vanhempaa ohjetta, olisikohan ruokalehdestä vuodelta 2004. Melko sama ohje kuitenkin, taisi vain olla mausteissa pieniä eroja.



Omaan napaan ei juurikaan mitään uutta. Voitte kuvitella miten innostuin eilen, kun illalla tuli kaksi kipeätä supparia viiden minuutin sisään! No, niitä tuli tasan se kaksi kappaletta, eli eipä ollut vielä the real thing. Miestä nauratti kun mun naama loisti kuin naantalin aurinko, vaikka selkään ja mahaan sattui aika paljon ;)



Epäilen että paineet ovat taas aika korkealla, tai ainakin syke on huiman nopea lähes koko ajan. Kun ei kuitenkaan muita oireita ole, yritän vaan lepäillä kotona ja odottaa sitä perjantain neuvola-aikaa. Turvotusta on aamuisin, mutta se katoaa ainakin sormista aika totaalisesti päivän mittaan. Ihan hyvä vointi siis kaiken kaikkiaan. Mitä nyt liitoskivut ovat aivan infernaaliset pidemmän makuuasennossa olon jälkeen, ja kivuttomia suppareita tulee paljon. Mutta ei mitään edistystä sitä ajatellen, että huomenna tulee se 38 viikkoa täyteen! (Tai no, np-ultran mukaanhan tänään olisi jo 38+1, mutta sen mukaan en ole laskenut sitten alkukesän.)



Jospa yritän saada tehtyä jotain kivaa ja hyödyllistä. Palaillaan illemmalla!



Kandi & Muhku 37+6

kandi: Et sä minusta mitenkään tosi usein kirjoittele, hyvä vaan kun on aina jotain uutta luettavaa kun käy kattomassa pinoa! Kyllä täällä muutkin notkuu varmaan useasti päivässä ellei muuta touhua satu päivällä olemaan :) Me tavattiin tosiaan kaikki neljä eilen buffassa, vain sinä jäit puuttumaan :(. Harmi kun joudut siellä yksin synnytystä odottelemaan, jossei kavereistakaan ole seuraa. Itse olen kyllä tosi onnellinen teistä muista tulevista äideistä! Enpä parempaa seuraa olis voinu toivoa raskauden ajalle! :D Ja vielä satutaan niin moni oleen tampereen seudulta niin ihan kullanarvoisia nämä suhteet, kun meilläkään ei niitä sukulaisia täällä päin ole! Kiva ajatella että voidaan tavata sitten kun vauvatkin on maailmassa, ei ole ihan yksin sillonkaan!



(.) Me tehtiin eilen autokaupat ja alfa vaihtui farmari golfiin. Tunteellinen hetki, vaikka materiaahan tuo vaan on. Mutta kun se alfa oli niin nätti.... Golf ei läheskään yhtä nätti, mutta onhan se järkevämpi tähän elämäntilanteeseen. Erikseen pitää sit joskus hankkia tuunaus-auto, jolla ei paljo ajella, ku syövät bensaakin ku hullut. Tuo golf on pienikulutuksinen. Otettiin kuitenkin osamaksusopimus tolle välirahalle, kun ois menny muuten niin tiukaksi. Ei ois kyl otettu jos ois tajuttu et siihe tulee 200e kuluja päälle! Harmitti eilen illalla vietävästi. Raskaana ollessa kaikki harmittaa moninkertaisesti.... Ikinä ei voi olla noin isoissa kaupoissa tarpeeksi viisas! No, mut muuten ihan hyvät kaupat.



Omaan oloon ei sen kummempia. Aika hauska tuo kandin naantalin aurinko kivun keskellä :) Eipä sitä tiedä vaik itellä olis samoin, ainakin jos yli menee niin varmasti on! Ehkä se on just noin, että niitä kivuliaita tulee epäsäännöllisesti ennen kuin ne iskee säännöllisesti päälle sillon synnytyksessä. Kandin toivoma 17.päiväkin lähestyy :)



Minki 37+3



p.s. Ai niin! Mä ostin sillon NaisDay:ssa liput tampereen fillharmonian joulukonserttiin! Ja se on tänään! Eli mieskin lähtee nyt sit mukaan! Saa nähdä mitä on mieltä, kun ei se ihan ole sellane tyyppi, joka kuoro- ja orkesterimusiikista perustaisi.

ettei tartte kandin murehtia että yksin pitäisi pinoa pystyssä:)



kiitos tosiaan kaikille eilisestä tapaamisesta ja harmi että tuo välimatka kandiin on vähän turhan pitkä et hän enää näillä viikoilla pystyis lähteen mukaan:) mut jos me tullaan sitten vauvojen kanssa moikkaamaan sua sinne suunnalle? täytyyhän sitä näille " maalais-vauvoille" pääkaupunkiseutua esitellä:)



surullinen siili: ompeluksista vielä. eli mä tein tosta samasta kankaasta lopulta; pinnarisuojan, äippäpakkauksen pehmusteet, päiväpeiton, pari tyynyn päällistä, " tyynyn" , peiton jne eli hyvin tuli käytettyä, vaikka iso pala kangasta olikin:)



kandi: mulla on muutama tuntuva supistus tullut, mutta sitäkin enemmän niitä kivuttomia. ja nyt mun maha on pudonnut! varmistin asiaa vielä eilen mieheltä ja hänkin sitä mieltä että on alempana kuin ennen. ja paine alapäässä on välillä aikamoinen... nyt vaan sitä limatulppaa täällä oottelen, minksin kans just mesessä mietittiin et millainenkohan se mahtaa oll:) mieskin pakkaillut omaa osaansa sairaalakassiin:) mä heitin omalle t-paidan ja housut, eipä se muuta tarvii kun kuitenkin yöt on kotona. (ja heti sain palautetta että eikös siellä pitkähihaista tarvii, jos tulee kylmä? pah, sanoin minä, lupasin ettei tule:)) harmi että naantalin aurinko sammu eikä ollutkaan vielä tosi kyseessä, kun tunnut sitä niin oottavan:)



minksille vielä onnea autokaupoista ja rattoisaa konsertti-iltaa:)



tikru ja simppis 37+6

No kiva jos te muutkin notkutte täällä palstalla, niin en joudu ihan yksinään sepustelemaan juttuja :) Joo kyllä olisi ollut kiva tulla teidän kanssa lounaalle, mutta tässä vaiheessa se ei ehkä olisi enää onnistunut kovin helposti. Ei hirveästi houkuttele istua pitkiä aikoja junassa - tai missään kulkuneuvossa. Nytkin kun anoppi kuskaili mua autolla täältä Helsinkiin, huomasin taas miten paljon se autossa istuminen pistää supistelemaan. Jännä juttu, koska onhan siinä etupenkillä olevinaan tilaa...



Viime yö meni taas ihan plörinäksi, kun erehdyin vetämään illalla yhdeksän aikaan päiväunet (!) saunan jälkeen. En tietenkään saanut unta ennen kuin neljältä, ja vähän otti päähän pyöriä siinä miehen vieressä sängyssä monta tuntia. En voinut edes herättää sitä seuraksi, kun se oli menossa aamuvuoroon, ja joutui heräämään jo viideltä. No, ainakin mies tulee jo parin tunnin päästä kotiin, ja saan viettää sen kanssa koko iltapäivän - harvinaista herkkua.



Meidän suvun iänikuinen joululahjaprobleema: ostetaan aina kirjoja toisillemme, ja nyt kävi ilmi, että mun äiti ja mies osti mulle saman kirjan lahjaksi :) Yritin vihjata miehelle että kannattaisi varmaan varmistaa äipältä mitä se mulle ostaa, mutta tämä teki sen vasta jälkeenpäin, kirjan ostettuaan! Ja samahan se on ;) Hienosti vielä mies antoi mulle eilen sen kirjakaupan muovipussin roskapussiksi, ja siellä oli tietysti mytyssä pohjalla sen kirjan kuitti... Nyt jouduin kaivamaan sen kuitin sieltä roskiksen pohjalta, jotta mies saa kirjan vaihdettua vielä ennen joulua :D Mutta hyvä uutinen tässä on, että en vieläkään tiedä, mikä kirja on kyseessä! Onnistuin suoriutumaan koko kuitinkaiveluoperaatiosta kurkistamatta siihen tekstiriville, eli yllätys ainakin säilyy jouluun asti...



Omaa napaa noin muuten: ei yhtikäs mitään uutta! Supistelee aika kipeästi välillä öisin, mutta muuten on vaan niitä kivuttomia. Mitään säännöllisyyttä suppareissa ei edelleenkään ole. Limaa en ole bongannut nyt pariin päivään, silloin yksi päivähän tuli vähän sellaista sitkeämpää ja sameampaa tavaraa jonkin verran. Tiedä sitten mitä oli, josko vaikka limatulpan palasia..?



Vauva on laskeutunut ja hikkailee hassusti tuolla mun haarovälissä päivittäin :) Liikkeitä tulee jonkin verran, tosin nythän sillä raukalla on niin vähän tilaa että lähinnä se vaan pönkee. Sillä ei varmaan ole mikään kiire ulos, mutta mulla alkaa olla aika kärsimätön olo!

Kun on niin vetämätön olo koko ajan, ja olen ihan tämän asunnon vanki kun en jaksa lähteä pitkälle asioille. Mä en ole yhtään sellaista telkkarin edessä möllöttävää tyyppiä, ei voisi vähempää kiinnostaa se ohjelmatarjonta. Kaikki kirjatkin on jo luettu, ja ennen joulua en uskalla ostaa uusia ;) Tylsäää....



Piti vielä siitä siivouksesta sanoa, että ei me kyllä oikeasti joka viikko vielä vuodevaatteita ulos, eikä edes joka toinen! Se olisi vaan se oma ihanne, kun olen kuitenkin lievästi pölyallerginen ja varsinkin talvisin on nenä tukossa ja iho kuivana (lapsena olin tosi atooppinen). Mutta mä en kyllä pystyisi vaihtamaan lakanoita ilman että tamppaan vuodevaatteet siinä välissä, joten vähintään sen vaihdon yhteydessä pitää viedä vuodevaatteet ulos. Miehen mielestä sekin on liioittelua...



Jep, sänky kutsuu taas. Parin tunnin päästä pitää lähteä miestä vastaan keskustaan, että saadaan taas Prismassa käynti hoidettua :)



Kandi & Muhku 38+0

Konsertti oli eilen aivan ihana :) Mieskään ei valittanut, joskin sanoi, että ois toivonut enemmän niitä mahtipontisia " biisejä" , kun niin monet oli sellasia rauhallisia ja hiljaa soitettuja & laulettuja tunnelmakappaleita. Mulle tuli heti ekaks ihan hirveä itkukohtaus (en nyt pillittänyt siellä mutta kyyneliä valu solkenaan) kun se vaan oli niin älyttömän kaunista! Täysorkesteri ja kaksi isoa kuoroa (joku lapsikuoro sekä se fillharmonian kuoro). Se aloituskappale oli jotain uskomatonta kun ne kaikki lauloi ja soitti yhdessä! Imin itseeni sitä tunnetta joka solulla ihan ku varastoon, en tiedä miksi mua niin itketti aluksi. Varmaan jotenkin kun nyt synnytyskin on niin lähellä.. Tuli välillä kyl sellanen olo, et on taivaassa, kuorolaulu oli sellaista :) Meillä oli paikat nyt siellä permannolla ja minä huononäköinen näin kyl sieltä paremmin ja tuntui et kuuluikin paremmin ku parvella (joskin orkesteri ei nyt ollu siellä kuopassa mikä varmast vaikuttaa). Kyl mä taisin ihastua orkesterimusiikkiin sen verran, että täytyy kyllä keväällä päästä uudestaan :) Jos ei lastenhoitajaa saada, ja jos ei sellaista edes voi ottaa niin pienelle lapselle? niin sitten meen yksin ja mies jää hoitaan vauvaa siksi aikaa. Saa tulla teistäkin mukaan ken kykenee :)



tikru: Ai sullakin ollut niitä kivuliaita supistuksia! Haluaa tännekin :) Joskin toivon kyllä edelleen, että syntyis ensi vuoden puolella, mutta vaikka heti se 1.päivä! Onnittelut vauvan laskeutumisesta!



kandi: Joo tuttua täälläkin nuo yövalvomiset. Just noin, että ei meinaa saada unta. Mullakin jos se iskee päälle, niin pari tuntia siinä menee pyöriessä. Viime yö meni tosi hyvin, liekö tuo konsertti vaikuttanut mieleen rauhoittavasti :) Varmaan aika hauskaa tunne, kun joku hikkaa jalkovälissä :D Täälläkin on hikkaa joka päivä, mutta ei vielä jalkovälissä. Autossa tuo supistelu johtuu tärinästä, ei siitä että istuma-asento olis jotenki huono. Iteki huomaan, et supistelee aina autossa.



Onko teistä joku tehnyt portterikakkua koskaan? Ohje oli aamulehdessä täs joku päivä ja nyt tein kakun. Se vaan, että siin sanotaan, et kakun pitää olla VIIKKO viileässä ennen tarjoilua! Mietin et onko painovirhe tai jotain... Eikö se mene pilalle jo tos ajassa ja miksi ihmeessä noin kauan?! Ihan mielenkiinnosta piti kokeilla, kun en ole ennen maistanut olutkakkua :)



Minki ja Oskari 37+4

eli huomenta taas!



ai kuinka niin meillä loppupään vartoojilla ei oo muuta:) ei vaan, shoppaileen aattelin vielä tänään pyrkiä...



minks: kiva jos olit kannattava hankinta ne konsertti-liput:) ja että ihan kyyneleet valu, varmasti jos oli sellaista koskettavaa musiikkia ja sopiva tunnelma:) ja juu, keväällä äitin omaa aikaa vaan konserttiin viettämään:)



kandi: jahas, oisitkos nyt saanut nukuttua, kun ei oo yökuulumisia tullut:) toivottavasti kauppareissu meni eilen ok.

joulukirja on sitten vielä yllätys? mäkin tykkään ylläreistä, mut oon myöntynyt ja alkanut esittään miehen puolen suvulle toiveita, kun kerta niitä aina kysyvät. nytkin on ainakin yks kirja tiedossa...

siitä hikasta. tuntuuko se susta alhaalla siinä liitosten kohdalla vai missä? kun musta tuntu eilen hassulta kun suunnilleen pepussa tunti sen hytkynnän...



mutta siinäpä olennaisimmat. viikonloppuja kaikille jos en ennen ens viikkoa palstaile, on tupannut viikonloppuisin jäämään vähemmälle..



tikru ja simppis 38

ettette luule mun ihan kadonneen ;)



Mulla on neuvola yhden maissa, tulen sitten sieltä kotiin käveltyäni kertomaan kuulumisia. Nyt on niin ihana ilma että massiivisupistustenkin uhalla kävelen neuvolasta! Okei, todellinen syy on se että matkakortista loppui kausi eilen, mutta saanpahan vähän reippailua samalla :)



Minks, kiva jos konsertti oli onnistunut. Mullakin valuu kyyneleet aika helpolla juuri tuollaisissa isoissa elämyksissä, ja miehestä se on äärimmäisen huvittavaa...



Ne hikkaukset tuntuu välillä enemmän peffan puolella, välillä siinä kohdunsuun tuntumassa, riippuen pikkuisen asennosta. Tää poikahan hikkaa vähintäänkin kerran päivässä, välillä melkein joka kerta sen jälkeen, kun mä olen syönyt jotain. Liekö maistelee liian innokkaasti lapsivettä?! Ja on hikkaillut varmaan ihan jostain rv20 lähtien :) Mä olin kuulemma samanlainen sikiönä, hikkailin koko ajan. Ja kieltämättä hikkailen nykyisinkin aika usein, eli ehkä se on sitten perinnöllistä...



Viime yö meni taas vähän miten sattuu, vaikka olin varustautunut jättämällä myöhäiset päivikset väliin. Luin kirjaa puoli kahteen saakka, mutta sain unta vasta reilusti kolmen jälkeen. Juuri kun alkoi nukuttaa, oli pakko mennä pissille. Muutenkin nyt saan rampata vessassa ihan koko ajan, yölläkin vähintään kolmen tunnin välein. Ja aina sitä pissiä tulee ihan hirveästi! :)



Nyt pitää pukea päälle, kun se neuvolakin on jo tunnin päästä...



Kandi & Muhku 38+1

Täällä on melko odottava tunnelma :) Kuka lähtee ensimmäisenä hakemaan vauvelia kotiin? Varmaan jännä tunne iltaisin nukkumaan mennessä kun miettii et joko ens yönä lähdetään. Mistähän se johtuu et synnytys niin usein alkaa yöllä? Ihailtavaa energisyyttä teillä kaikilla kuitenkin jos vielä jaksatte kotoa kauppaan ja muualle lähteä, varsinkin ilman autoa! Mä varmaan makaan viimeisen kuukauden sohvalla telkkarin edessä, mua ei huonokaan ohjelmatarjonta haittaa jos en vaan jaksa liikkua :) Onko se limatulpan lima ihan kirkasta? Mistähän mulla on sellanen kuva et se olis vähän verinen, voin kyllä olla ihan väärässä.



Minks: Hienoa että konsertti oli hintansa väärti! Mä olisin kans varmasti alkanut itkemään, se iso orkesteri ja kuoron mahtava ääni on jotenkin todella koskettavaa ihan normaali tilassakin. Vaikka kuinka kovalla kuuntelis stereoista niin koskaan se ei kosketa niin kun konsertissa. Toivottavasti se antaa sulle voimia myös synnytykseen!



Huh mikä homma yksissä valmistujaisissa. Mä leivoin koko eilisen ja tänäänkin tein vielä anopille sokerittoman sacherkakun tai oikeestaan tein leivoksia ja pääsin jo itekin maistamaan. Vitsi oli hyvää ja kun oli vielä sokeritonta niin ei vaivannut huono omatunto, tosin puuttuva sokeri korvautukin sit varmaan rasvalla et se siitä. Poltin pikkuleivät TAAS kerran ja päätin että näissä juhlissa ei sitten tarjoilla moisia. Nyt jo ahdistaa se sukulaisten utelu raskaudesta ja jatkosta. Mä vihaan sitä ihmisten keskellä hymyilyä ja muutenkin huomion keskipisteenä oloa. Omissa juhlissaan on vähän vaikee piiloutua keittiöönkään :( Vielä pitäis äidille ommella pari sohvatyynyn päällistä (juhlat on siis äidin luona ja hän ja mummu ovat vastanneet vieraiden kutsumisista joita tulee sitten n. 60 vaikka mä olisin halunnu vaan lähisukulaiset...), jos vaan millään jaksais niin voisin ommella itselleni hameen. Jos en jaksa laitan vaan mustat suorat housut. Huomenna pitäis vielä täyttää kakut ja tehdä voileipä kakut. Juhlat on vasta sunnuntaina.



Onko se kakku mistä minks puhuit niin makea? Kyllä toi viikko viileessä voi pitääkin paikkansa. Taitaa olla englantilaista perua tuo kakku? Niiden maustekakut on usein sellasia et ne maut on parhaimmillaan vasta kun se kakku on seissy ikuisuuden. Eikä mee pilalle kuivakakku viikossa. Lidlin kuivakakut säilyy monta kuukautta avaamattomana, olis kiva tietää millä myrkyllä ne on kyllästetty.



Kandi: Etkös sä valitellut niitä liitoskipuja? Missä ne sulla tuntuu? Mulla juili juuri tuosta häpyluun päältä tässä juurikin ja mietin et onko ne niitä liitoskipuja.



Kuinka te muuten tunnette vauvan hikan, siis kuinka taajaa on tuo hikkailu? Mä epäilen et meidänkin vauveli hikkailee aika usein kun tuntuu sellanen pieni säännöllinen pomppina mut väliä on ehkä kaksi sekunttia.



Onko teillä usein jano? Mulla on ihan jatkuvasti ja useimmiten illalla. Menin sitten juomaan puolilitraa vettä tuossa taannoisena iltana ja yö olikin sitten sen mukainen. Vessassa kävin yön aikana varmaan viisi kertaa normaalin 1-2 sijaan. Noi yölliset vessareissut on sitten rasittavia.



surullinensiili 28+4

Taas täällä! SuSi olikin ehtinyt kirjoittaa tuossa välissä, jospas vaikka kommentoisin vähän sun juttuja ensin :)



Eli ne liitoskivut tuntuu ainakin mulla tuolla haarovälin luissa, mun mielestä tunne on ihan kuin ajaisi pitkän tauon jälkeen polkupyörällä vähän turhan rankan lenkin. Kolottaa vähän joka puolelta.



Ja jano mulla on aika usein, tosin kun kävin töissä niin tuli juotua enemmän kuin nyt kotona ollessa. Iltaisin juon aika lailla, mutta kun pissalla ramppaan riippumatta virtsan määrästä (muhku siis pönkee rakkoon), se ei juurikaan muuta tilannetta. Mutta usein huomaan kotona että pissa on ihan haaleata, eli ilmiselvästi lähinnä vettä.



Mä kanssa veikkaan siitä kakusta, että se on niitä englantilaistyyppisiä, jotka paranee vanhetessaan. Ne kostuu vasta ajan kanssa, eli kannattaa tosiaan AINAKIN viitisen päivää varastoida ennen syömistä. Meidän äiti tekee aina jouluksi sellaisen hedelmä-mantelikuivakakun, joka on parhaimmillaan pari viikkoa valmistuksen jälkeen.



Nyt niitä neuvolakuulumisia:

*painoa 500g/vk

*RR 134/88 (ok mulle: " lähtötaso" sellainen 120/80)

*sf-mitta noin 35

*sikiön painoarvio noin 3,5kg, tarjonta sama kuin ennenkin eli II RT

*sikiön syke 150-160, samaa sarjaa kuin ennenkin



Ja terkan mukaan poika on jo tosi alhaalla (vaikea tunnustella päätä), eikä päälään enää liiku kummoisesti. Eli laskeutunut ja kiinnittynyt. Kun kerroin siitä limasta (tuli taas tänään yksi klöntti), sanoi että limatulpalta kuulostaa.



Se limatulppa voi tosiaan olla veristä, mutta yleensä on sitä silloin, jos se irtoaa kerralla kokonaan, ja jos synnytys on ihan lähellä. Mulla se ilmeisesti irtoilee palasissa ja tällä lailla etukäteen, ei siis mitenkään tarkoita että huomenna lähdettäisiin synnärille. Yhtä kaikki, se on lähestyvän synnytyksen merkki!



Ja sain purettua kaikki huoleni terkalle: sikiön koosta, lantion koosta, unettomuudesta, anopin itsepäisyydestä tulla vierailulle heti lapsen synnyttyä, yliaikaisuudesta... Mulla oli nyt uusi terkka ja se oli tosi mukavan ja napakan oloinen. Käskin vaan ottaa rennosti ja varautua " pahimpaan" eli siihen, että raskaus voi mennä viikolle 42 asti. Muuten tulee liian suuret odotukset näihin joulukuun viimeisiin viikkoihin, ja sitten nämä vasta pitkiltä tuntuvatkin! Onneksi nyt on näitä joulutohinoita, helpottaa vähän tätä odottelua. Ja sitten joulun jälkeen h-hetkeen onkin enää maksimissaan pari viikkoa! Kai sen kestää vaikka väkisin...



Kandi & Muhku



neuvolan mukaan 37+6

4D-ultran mukaan 38+1

np-ultran mukaan 38+3

äippäpolin lääkärin mukaan 38+5

Toivottavasti te ette ihan kyllästy, kun mä jaarittelen tänne joka päivä pitkät pätkät...



Mies on taas töissä, ja mä yritän saada aikani kulumaan. Eilen sain vihdoin ommelluksi siihen pitkään tyynyyn tyynyliinan, ja pesinkin sen koko tyynyn kun se oli jotenkin tärkätty pisteleväksi tai jotain. Nyt oli hyvä halailla sitä kokovartalollisesti yöllä :)



Aurinko paistaa ihanasti, kävin juuri viemässä roskat ulos jotta sain edes vähän raitista ilmaa. Miehellä on huomenna vapaata, ajateltiin mennä käymään keskustassa kävellen. Tullaan sitten bussilla pois, jos mä olen ihan sippi ostoksien jälkeen.



Turvotusta on jonkin verran, täytyy korkata ananaspurkkikaapista. Ja vanha tuttu närästys on iskenyt jälleen! Pariin viikkoon ei närästänyt kun vauva laskeutui, mutta nyt se on ilmeisesti vaan niin iso, että laskeutumisesta huolimatta painaa pyllyllään mun vatsalaukkua.



Aurinkoisen ilman lisäksi tänään on muutenkin hyvä päivä: sain vihdoin ja viimein illalla nukahdettua puolessa tunnissa! Oli niin helpottunut olo sen neuvolakäynnin jälkeen, että päässä pyöri paljon vähemmän asioita kuin yleensä. Saa nähdä miten tänään käy, kun vetäisin kuitenkin äsken puolentoista tunnin päivikset... (Oli muuten ihana nukahtaa kun aurinko porotti silmäluomia vasten - rentoutti aika tehokkaasti!)



Eipä mulla muuta jaariteltavaa. Toivottavasti teillä kaikilla on vähän aktiivisempi viikonloppu kuin mulla, ja saatte vimpat jouluostokset tehtyä!



Kandi & Muhku 38+2

SuSi: Joo kyl se hikkaa on luultavasti se säännöllinen pomppina. Mä en erityisemmin ole tykännyt siitä tunteesta, jotenkin häiritsevää kun tuntuu niin vahvasti ja pitkään. Mulla ei niin ole ollut janontunnetta. Enemminkin niin, että pitää vahdata että saa juotua edes litran vettä joka päivä.



Kakku: Kiitos teille viisaammille, kyl se varmaan niin on, että paranee säilöessä, joten annan olla sen viikon ainakin! Meneekin sit lähelle joulua. Eilen tein taatelikakun ja tuli ihan taivaallista taas :D Liekö taas raskaudella osansa, kun maistuu niin hyvälle moni ruoka. Mutta ihan parhaimpia kuivakakkuja mitä oon tehny! Ohje jälleen kerran viimesestä yhteishyvästä.



kandi: Edelleenkin on vain kiva, että kirjoittelet tänne palstalle vaikka joka päivä moneen kertaan :) Mä ainakin jo jännitän teidän puolesta, milloin lähtö koittaa ja on niin kiva pysyä ajantasalla teidän tuntemuksista! Tietää itsekin mitä oireita odotella. Hyvä et tyynystä oli apua! Mulla vauva pyörii edelleen luissa etenkin yöllä ja tuo närästys on tuttua mahan ollessa tyhjä. Ja hyvä kuulla, että muutkin jännittää synnytystä kuin minä. Oon aatellu et olen teistä se ainoa joka on välillä tosi paniikissa. Nytkin aamulla eka ajatus oli ja sanoinkin sen miehelle, että " mitä jos vauva jää kiinni?" . Kyllä sitä vaan pelkää kaikenlaista... Mutta kohti on mentävä rohkeasti, ei muu auta. Ja tottahan sitä palkintoa odottaa. Hyvä jos sulla neuvola helpotti! On se kurjaa jos yöunet menee pitkäksi aikaa.



Mulla kyllä kroppa pelaa ihmeen hyvin. Eilen sauvistelin 50min lenkin reippaasti eikä sen aikana tuntunut oikeestaan miltään! Ei edes yhtä pistoa missään. Kotona sitten alaselkää hieman juili, mutta ei muuta. Tuokin juiliminen alko kun otti vyön pois, eli kyllä mun kohdalla tuo tukivyö tekee ihmeitä.



Kelasta: Niin, unohdin sanoa viime kerralla, että mulle tuli jo kelasta äippärahapäätös! Oikein ihmettelin, että mikä mut pisti Surull.siilin ohi jonossa! Aika epäreilulta tuntui, kun SuSi odottelee 5vkoa ja mä vajaan kaksi. Rahaa en saa ihan ni paljo ku odotin, mutta onpa nyt jotain. Onhan tuo paremmin kuiteki ku se minimiraha opintotuen perusteella. Mut ku tein niitä lyhkäsiä viikkoja niin ei mun kk ansiot ollu sitä mitä norm. työssäkäyvillä.



Sain aloitettua eilen ompelutyöt! Pitkällehän siinä pääsi lyhyessä ajassa kun vertaa johki villapaidan neulomiseen tai isojen verhojen ompeluun! Unipussi valmistuu varmaan jo tänään ja sit aloitan imetyspaidan ompelun. Ihan hyvin tähän asti mennyt, vaik pelkäsin et hermo menee ku en osaa.



Minki ja Oskari 37+6

Niin ja järkeilin tossa äsken taas tota hedelmöitysajankohtaa. Simpat on eläneet vähintään sen 4pv (ja vielä poikasimpat) ja mun limojen perusteella viikon! No, mut tohon mun oviksen bongaukseen ei voi perustaa, kun tein sitä ekaa kertaa. Kuitenkin, mun kierto on pidempi ku toi 28pv joten veikkaan et syntyy lask.ajan jälkeen! Oma veikkaus (ja toivomus, ettei paljon yli mene) on viikolla 1, kun kerta missään ei vielä tunnu. Pikku hiljaa jo toivois et alkais tuntumaan, jottei tosiaan kovin suureksi kasva vauveli. Joskin taisin lukea jostain, että loppuviikoilla kasvu kuitenkin hidasta.



Minks

Minks, ihanaa jos pystyt vielä ulkoilemaan tuohon malliin! Kai se sullakin on vähän päivästä kiinni..? Muistelen että joku päivä sanoit lyhyehkön lenkin ottaneen koville...



Mä kanssa tykkäisin kovasti mennä sauvomaan, nyt kun kelikin on noin ihana. Kaippa tuo maha on vaan niin raskas, eikä mun heikohkot vatsalihakset tue sitä tarpeeksi jotta välttyisin kivuilta ja supistuksilta.



Pitää tännekin hehkuttaa: kolmatta päivää tulee sellaista sitkeää ja sameahkoa limaa, mikä neuvolan tädin mukaan on varmaankin limatulppaa! Kyllä siellä kohdunsuulla siis jotain tapahtuu. Tänään olisi siskon synttärit, ja ihana päivä meidänkin vaaville syntyä. Mutta taitaa olla sen verran individualisti, että haluaa ihan oman synttäripäivän ;)



Mä tossa miehelle jo varoittelin, että nyt on vähän sellaiset kutinat että vauva voisi hyvinkin viikon sisään syntyä. Se on vaan ensikkona vähän vaikea arvioida, kun ei ole mitään mihin verrata. Ja kun ei tästä omasta kropasta tiedä kuinka nopeasti synnytys etenee. Voihan se olla, että tässä vielä pari viikkoa kypsytellään...



Mutta kyllä se oloa piristää kun tietää, että ei mene enää ihan mahdottoman kauan. Tämän alkavan viikon lopulla onkin niin joulufiilikset, että aika varmaan kuluu nopeasti. Vasta joulun jälkeen alkaa varmaan se tosi kärsimätön aika - varsinkin jos te muut loppusuoralaiset alatte osoittaa poksahtamisen merkkejä ;) Mä pelkään että kaikki muut vaan menee ja saa vauvat, ja mä märehdin täällä tammikuun puoliväliin (kaikista lupaavista merkeistä huolimatta)... Kuulostaa varmaan pöhköltä, koska onhan se ihan toisarvoista sen vauvansaannin rinnalla. Mutta kaikkea sitä kerkiää miettiä, kun aikaa on liikaa!



Kandi & Muhku 38+3

Viikonlopun noloin juttu: katselin eilen Tarja Turusen joulukonserttia telkkarista, ja tokihan ne joululaulut pisti kyyneleet valumaan. Mutta eniten itkin silti siinä vaiheessa, kun sille Turuselle annettiin kulta- ja platinalevyt sen joululevyn myynnistä! Kun se alkoi silmät kosteina kiitellä yleisöä, mä suunnilleen ulvoin ääneen liikutuksesta :D Mies piti mua lievästi kahjona...

Laitoin hoikentavaa mustaa ylle, ja otettiin parit mahakuvat :)



http://i89.photobucket.com/albums/k211/emmakko/383.jpg

ja

http://i89.photobucket.com/albums/k211/emmakko/mahaa383.jpg

Ja hauskaa uutta viikkoa kaikille! Näin se joulu vaan lähestyy vääjäämättä :)



SuSi, eipä se ässäily onnistu kuin yhdessä asennossa... Yritettiin nyt viimeksi aluksi niin että olisin ollut päällä, mutta ei oikein onnistunut kun piti pidellä kaksin käsin mahasta kiinni, ja myös omille limakalvoilleni se asento oli vähän liian hardcore... Eli takaapäin on ainut toimiva asento tämän pötsin kanssa. Varsinkin jos/kun mies tajuaa olla vähän varovaisempi kuin normaalisti. Eihän se kauhean romanttista ole noin päin, mutta sitä romantiikkaa voi sitten harrastaa muissa muodoissaan.



Se Ikean Diktad on muuten tosi kivannäköinen, mekin oltaisiin ostettu sellainen jos se olisi mahtunut tänne kämppään jonnekin.



Mulla kesti jonkun aikaa äp-rahapäätöksen kanssa, mutta pakkauksesta sain päätöksen tosi nopeasti. Näkyi netissä varmaan viikossa, ja siitä kun sanottiin että " postitetaan kahden viikon sisään" , meni aikalailla juuri sen verran pakettikortin saapumiseen.



Minks, sullapa on nyt kestämistä, jos kohtu on korkeimmillaan! Se on tosi ikävä vaihe, kun suuhun tulee tosiaan röyhtäillessä muistoja edellisestä välipalasta :) Mulla on nyt niin paljon parempi olla, kun pikkuherra on laskeutunut tuonne lähtökuoppiinsa. Eron todella huomaa! Mutta ihana massu sulla kuvien perusteella!



Mun maha on ihan erinäköinen nyt, kuin mitä se oli pari viikkoa sitten. Siitä on tullut sellainen enemmän poikamaha, kun Muhku on laskeutunut ja pönöttää nyt tuossa navan korkeudella. Ihan selvä sellainen terävä kärki tuolla mahalla nyt, kun ennen se oli ihan pyöreä.



Nyt pitää lopettaa, anoppi on kylässä ja pitäisi pitää seuraa. Viime yönä supisteli pari kertaa kipeästi, mutta muuten ei ole mitään uutta kerrottavaa...



Mutta palailen illemmalla!



Kandi & Muhku 37+4

Joulukortteja oon väsänny nyt jo muutaman päivän. Nuo on aina yhtä hankalia, kun mun mielestä korttiin ei voi lätkästä vaan nimiä alle vaan pitää kertoilla jotain kuulumisia samalla. Kaukasemmille kyllä laitoin vaan nimet alle, mutta vielä olis jäljellä kaksi hankalaa tätiä. Molempiin välit aika kehnot, joten en tiedä mitä pitäs sanoa vai sanooko sit mitään.



Mutta perunalaatikot sain tehtyä viikonloppuna. Nyt on joululaatikot tehty. Kohtahan sen joulukin jo on! Hui sentään!



Siivous sitten jäi. En jaksanut jankuttaa imuroinnista miehelle montaa kertaa. Välillä kyllä ottaa päästä, kun mitään ei tapahdu ilman jankutusta.



Ässäilystä mahan kanssa: edelleen on hiljaista. Eli meillä se elämä loppui mun mahan kasvuun. Henkisesti ja fyysisesti maha tuli esteeksi ja erottamaan, joten nyt vain on tyydyttävä tähän tilanteeseen. Muuten kyllä menee ihan hyvin, hieman kyllä pelottaa se, muuttaako lapsi tosiaan meidän parisuhdetta näin paljon. Molemmat on hieman eristäytyneitä omiin kuoriinsa. Must tuntuu, että jännitetään aika lailla tätä muutosta. Kumpikaan ei tiedä kui suhtautua mun muuttuneeseen kehoon ja mahassa potkivaan " olioon" . Ei varmaan tajuta asiaa oikeasti ku vasta syntymässä, kun tämän vauvan näkee ja tajuaa omakseen.



tigger: Kiitos kuvasta! Sullekaan ei sit tullu raskausarpia? Eikä napa ole pullahtanut nurinpäin. Tuntuuko susta, että vauva olis jo laskeutunut? Kiva nähdä taas kahvittelun merkeissä!



Niin mitähän niitä kahvipaikkoja olis.. Joku mis on paljon leivos-kakkuvalikoimaa, erikoiskahveja mä en niin harrasta, joten niitä ei tartte olla. Tikrukaan ei juo kahvia (eikös niin ollut?), joten jos sä Surull.siili et tartte erikoiskahvia niin käy vaik joku leipomo-tyylinen paikka. Paremmin en osaa sanoa, pitänee perehtyä mistä sais hyvää pullaa :)



Eipä muuta tällä kertaa.



Minki 37+0