*MARRASMURUT vk 50*
Kommentit (67)
Onnea Mirpa ja Mekku ja tervetuloa tänne puolelle!
Mekku, kurja lukea tuosta halkiosta, onneksi vauvalla on muuten kaikki hyvin sekä syö jokatapauksessa ja kasvaa. Varmasti asian " sulatteleminen" vie aikansa, varsinkin kun me äidit kun ollaan aina super huolissamme. Ilmeisesti jonkilaisia leikkauksia on tiedossa?
Ailat- tuo unta vastaan tappelu on meilläkin tuttua. Illalla kun pitäisi aloittaa yö, joutuu välillä monta kertaa nostamaan sängystä ja tarjoamaan maitoa. Olen sitkeästi vain laittanut omaan sänkyyn ja kyllähän poju sinne sitten lopulta kuukahtaa. Olematta todellakaan mikään ekspertti, mieleen tuli että ehkä tuohon tissi suuhun nukuttamiseen ei kannata lähteä - se kuullostaa aika uuvuttavalta. Toisilla on muuten ollut apua unipussista jolloin sylistä omaan sänkyyn siirrettäessä lämpötila ei muutu vaan vauvalla on mukavan lämmin. Ehkä herkästi havahtuvilla tuota voisi kokeilla? Unipussi naapurin mukaan rauhotti heidän huonosti nukkuvan ja paljon kääntyilevän (nyt 6kk) vauvan unet.
Sitten omiin asioihin. No, ei kauheasti ole kerrottavaa - päivät tuppaavat olemaan tasaisen rutinoituneita. Veeti on rauhallinen tapaus, iltarutinaa on jonkin verran mutta se on unta vastaa tappelemista ei masusta johtuvaa. Päivisin nukkuu ulkona vaunuissa kaksi kertaa päivässä. Nukahtaa helpommin vaunuihin ja toivon, että oppii päivä-yö rutiininien erot.
MA ja poju 5 vko sekä isosisko 4v.
Hei!
Meille syntyi neljäs poika 22.11. Seinäjoen sairaalassa.
Huomasin, että muitakin täällä kirjoittavia on ollut samaan aikaan siellä (kisupikkukuu ja x-tellu ainakin). Missä huoneessa olitte osastolla? Mä olin nro 13-1. Oli niin rauhallista siellä, että sain olla koko ajan yksin siinä.
Kisupikkukuu:
Kyllä ootte varmasti mun supistuskäyrää siellä salissa seuranneet. Mä oon menny sairaalaan yöllä neljän maissa. Aamuyöstä synnytys " loppui" ihan täysin. Nukuttiin siellä salissa sitten muutama tunti. Aamulla puoli ysin aikaan puhkaistiin kalvot ja synnytys lähti yhdeksältä uudelleen käyntiin. Ja jo 9.50 sain alkaa ponnistamaan ja 9.55 oli poika maailmassa.
Meillä on vauvan kanssa mennyt ihan hyvin. Vähän yökukkumista tahtoo olla. Illasta kyllä uni maistuu hyvinkin, mutta sitten yöllä oltaisiin hereillä. Toivottavasti pian kääntyy rytmi toisin. Mitään vaivoja ei oo ollu. Mulla jälkivuoto on saa sanoa loppunut ja maitoa virtaa enemmän kuin tarpeeksi.
Mutta nyt täytyy hakea päivän posti ja lukea rauhassa, kun molemmat pikkupojat nukkuu. Nuorin isoveli on nyt vajaa 1 v 11 kk.
Ihanaa kun ei sada vettä=)! Täytyy iloita pienistäkin asioista...=)!
Meillä poitsu nukkuu ekaa kertaa pihalla vaunuissa päikkäreitä,ihanaa! Meillä nukahdetaan yleensä pullolle, kun otetaan viimisiä tippoja. Päivisin poitsu on tosin jo paljon enemmän hereillä kun esim. viikko sitten. Eilen illalla poju nukahti vasta kun otin viereeni ja laitoin selälleen, oliskohan ollu jotain vatsan väänteitä sen verran...nukku kyllä sitte 5:n tunnin pätkän,heräs ja söi ja jatko vielä vajaa neljä tuntia unia! Voi kunpa nääkin unen lahjat säilyis...=)!
Mä oon koittanu pikkusen laittaa jo joulua, kyntteliköt laitoin vkonloppuna ja äsken laitoin jouluverhot ja pöytäliinat. Koristeita laittelen kunhan kerkiän. Ajatella että sekin on JO 12 päivän päästä,huh huh...!
Huomenna mennään taasen keskussairaalalle kattoon sydänultraa, voi kunpa siellä olis tapahtunut jotain parempaan suuntaan ettei aina tulis huonoja uutisia...
Mutta jaksamisia Murut=)!
Tiitiäinen78 ja " nestori" 4vkoa
Meilläkin pikkumies päiväunilla parvekkeella. Isoveikka kerhossa ja isosisko leikkii huoneessaan. Just imuroin ja seuraavaksi käyn pyykin kimppuun! Näin se arki rullaa = ).
Mitään rytmiä meillä ei ole, mutta rupean jo tutustumaan Remin tapoihin, Esim. eilen, kun känisi eikä ruokakaan maistunut niin totesin pienessä päässäni, että AHAA, poika on väsynyt. Ja nukkumaan! Vaikka ikää on pojalla jo 5 viikkoa, niin vasta 3 viikkoa oltu kotona, joten...
Meillä seuraava sydänkontrolli 22.12 ja munuaisten ultra 18.1. Toivottavasti jatkuu tämä paraneminen näin hienosti! Jaksamisia vaan muillekin enemmän tai vähemmän sairaiden vauvojen kanssa tuskaileville! Tiedän tasan tarkkaan, miltä teistä tuntuu.
Remin alkutaivalta seuranneena yksi tuttu, jolla neljä tervettä lasta ja lisää haaveissa, sanoi, että toivottavasti seuraava on hengissä, ei terveydellä niin väliä. Kuulostaa tökeröltä noin kirjoitettuna, mutta toivottavasti tajusitte, mitä tarkoitan = ).
Mutta nyt niiden pyykkien kimppuun!
Pirre ja Remi (+Veeti ja Peppi)
Täällä on ensimmäiset ulkoreissut tehty, samoin ensimmäiset kauppareissut. Eka kertan " yksin" vauvan kanssa kaupassa oli aika jännittävä. Tietenkin poitsu heräsi lähes heti, töräytti kakat housuun ja vaati sitten ruokaa. " Kriisistä" kuitenkin selvittiin. Eka julki-imetys näin ekakertalaiselle äiteelle oli kuitenkin hieman jännittävää :).
Pojan kanssa menee muuten oikein mainiosti, mutta nyt viime päivinä olen huomannut että raukan vatsaa kyllä vääntää kovasti. Pierua puskee ja välillä vauva vääntelehtii ihan tolkuttomasti. Yhtenä päivänä tulin kyllä syöneeksi maustettua ruokaa ja kahvia tulee juotua ihan liikaa. Täytyy nyt katsoa josko vatsa rauhottuisi kun muutaman päivän koittaa itse syödä siivosti.
Yöt menee mukavasti ja olen antanut vauvan nukahtaa tissille. Hän myös nukkuu meidän vieressä. Aluksi tämä johtui käytännön syistä, kun olin keisarinleikkauksen jälkeen niin kipeä etten jaksanut kokoajan nousta vauvaa sängystä hakemaan. Nyt se johtuu siitä, että se tuntuu mukavalle ja olen itse usein niin uninen imettäessäni että nukahdamme vauvan kanssa molemmat. Hyi meitä :).
Terv. AP ja Poika n 1 kk
Mitähän joku kysyi tutista?? En ensin aikonut antaa sitä vauvalle, mutta annoimmepas sittenkin. Nyt se maistuu herralle jo kovasti. En kyllä tiedä vaikuttaako se ukkelin imuotteeseen. Nännit on nimittäin aika kipeänä vaikka mielestäni imuote näyttää oikealta..
No nyt täytyy kokeilla tehdä jotain kun vauveli nukkuu kuistilla. Tai sitten ei nuku enää...
Anteeksi jo etukäteen, kun pinoonne änkeän..
Sattui tuossa silmään että MollyJii odotti myös marrasmurua..Mutta sen enempää en tiedäkään.. Kiinnostaisi vaan tietää mitä hänelle kuuluu, kun nimimerkki jäi mieleen jo aikaa sitten vauvakuumepuolelta..
Että jos hänestä jotain kuulette, niin kertokaa terkkuja.
Ja onnea kaikille vaaveista!
Vauva nukkuu... tällä hetkellä on menossa se päivän pisin unijakso. Meillä siis rytmi on mitä on. Yöllä syö tiheemmin kuin päivällä, mutta onneksi tässä päivällä saan nukuttua itsekin samalla, kun lapset nukkuu.
Meidän pikkuherra on kovassa nuhassa (rehellisesti sanottuna kunnon räkätauti) jo ainakin neljättä päivää. Viime yönä tukkoisuus ei onneksi kuitenkaan vaivannut... sen sijaan ilmavaivat sitten valvottivat. Aluksi vauva ei ollut moksiskaan tukkoisuuden selvittelemisoperaatioistamme, mutta nyt kun tietää, mitä tapahtuu alkaa huuto heti.
Muutoin vauva on ihan rauhallinen, mutta tämä nuha on nyt ollut riesana. Öisin meilläkin, monen muun tavoin, öristään ja pyöritään, ei vaan oikein osata rauhtoittua nukkumaan, niin kuin päivällä. Nyt olen yrittänyt jonkin kerran antaa hänen rauhassa nukahtaa tissittelyn jälkeen syliin tai peittoni poimuihin ja vasta sitten siirtäny omaan petiin. Joskus tämä tepsii, joskus ei. Vierellä nukkuessa, jos hän on levottomana vatsavaivoista johtuen, olen saattanut hennosti heijata ja tämäkin tuntuu joskus tepsivän.
Tutti oli meillä suuressa suosiossa jo laitoksella... muutoin tämä herra olisi tissillä roikkuja. Mutta nukkuessaa ei ole ihan yhtä riippuvainen tutista (ei herää kesken unien, niin kuin siskonsa jos tutti tippuu), kuin isosisko.
Pitänee minunkin alkaa pohtimaan tuota liinailua, tuollahan se kaapissa odottaa. Minä en esikoisen aikana oppinut kunnolla kuin yhden sidonnan. Jospa tällä kertaa valikoimaa sais laajennettua.
Sarafan ja pikkuherra 3 vko 2 vrk
Tässä neuvola kuulumiset pikasesti...
Joel nukkuu tässä sylissä...
Eli pituutta oli tullut 1.5cm 2 viikossa ja painoa oli tullut 500g.
Nyt siis pituutta 55cm ja painoa 4.830kg.
Kaikki muukin oli lääkärin mielestä kunnossa.
Mutta nyt Joel rintaa vailla joten lopettelen tähän...
toivoovauvaa ja Joel 6 viikkoa
Juu, ainakin yksi leikkaus on luvassa n. 9 kk iässä. Täytyy olla kuitenkin kiitollinen ettei plikalla ole " kuin" suulakihalkio (ettei esim. huuli-suulaki). Tässä odotamme käyntiä helsinkiin töölön sairaalaan tammikuussa, jolloin lääkärit kartoittavat millainen vamma meidän tyttärellä on ja kuinka toimenpiteet siitä eteenpäin. Tyttö ei ollut vielä viikkoakaan vanha kun sai jo kutsun puheterapeutille taysiin. ;)
Sinne käynti n. 2 kk iässä (en kyllä ymmärrä että miksi jo silloin, mutta kaippa ne tietävät siellä paremmin)
Meillä itketään jatkuvasti masuvaivoja, kun tuon halkion takia menee niin paljon enemmän ilmaan masuun. Ei auta kunnon röyhtäytykset eikä cuplatonit.
Päivällä nukutaan kunnon 3-4 tuntia mutta yöllä enintään 2. Yritettiin jo että saisko sitä rytmiä hieman käännettyä, mutta tuota tyttöä ei pidetä " väkisin" hereillä.
Nyt alkaa oma olo pikkuhiljaa helpottaan. ei enää tule itkettyä joka kerta kun mainitsee tuon halkion. En tiennyt että voisin näin kovasti surra sitä etten pysty lastani imettämään. Täytyy ihan rehellisesti myöntää että sattuu sydämeen kun näkee jonkun äidin imettävän.
Tuntuu että olen kahlittu tuohon lypsykoneeseen, ja mihinkään ei uskalla mennä. Mitä jos tytön tulee nälkä kun ei voi " vain tuupata tissiä suuhun" ?
Sori tuo edellinen. On vain niin turhautunut olo ja pelottaa.
mekku
Minäkään en pysty imettemään ja asiaa olen surrut mutta näin oli esikoisenkin kohdalla. Meillä on menty ihan korvikemaidolla alusta asti. Hyvinhän nuo kuitenkin kasvavat. Jos maitoa tulee lypsämällä hyvin niin koita pakastaa sen varalle jos tulee asiaa ulos ilman vauvaa (no tämän tietty jo tiesit).
Masuvaivoja kannattaa myös " eliminoida" vaihtamalla d-vitamiinit. Meille ei Devitol oli kummallekaan lapselle käynyt öljypohjaisuutensa vuoksi. Jekovit vesiliukoisena on ollut ok. Mikäli esteita halkion takia ei ole niin maitohappokapseli per päivä, avataan ja sisältö liuotetaan maitoon, auttaa usein tasapainottamaan vatsan toimintaa.
MA ja poju 5vko
Pitää tulla ekaa kertaa jopa pinoon kertomaan kuulumisia ja vastailemaan niihin gallupeihin jotka vielä tässä vaiheessa muistan.
Ekaks kuitenkin tuon tytöntylleröisen jutskut, eli syntyi 3.12 klo 20.09
paino 4080g pituus 50cm ja pipo 36 cm
Tyttö syö erittäin hyvin ja nukkuukin hyvin, ja juuri oikea rytmi että nukkuu yöt ja valvoo enempi päivällä, pitää vaan toivoa että tää rytmi pysyy, imetän pvisin 2-4 h:n välein, yöllä saattaa mennä 5-6h mutta sillon alkaa olemaan povi todella pinkeänä.
Sitten ne gallupit:
TUTTI: Koitamme välttää tuota mahdollisimman pitkään, vain jos on pakko antaa niin sitten sen annamme, häiritsee kuitenkin jonkin verran imuotetta (huomasin edellisestä)
JOULULAHJAT: melkein kaikki onneksi hankittu, pari tilattu tänään, tulevat ensi vkolla
KOTI JOULUKSI: keittiöön saatu verhot ripustettua, valot ikkunaan, tontut seikkailemaan ja enkelit liitämään, vielä olis olkkari laittamatta ja pitäneekin tämä tästä nyt laittaa kuntoon, tänään saimme myös joulukuusen parvekkeelle odottelemaan.
Vielä oli joku mutta enpä muista paitsi
NUKUTUS: vauva vieressä jotta helpompi imettääkin ja siihen nukahtaa aina.
Mamyyy ja typykkä 9pvää
Puoli kolmen jälkeen pääsin vasta nukkuun, kun ei poitsu tahtonu millään nukahtaa. Välillä karjuttiin pää punasena ja välillä muuten vaan silmät killillään... No sitten nukuttiinkin sinne melkein kahdeksaan, syöttö, kolme tuntia unta, syöttö ja sitä rataa. Ulos suunnittelin lähteä sitten seuraavan syötön jälkeen.
Kanelisokeri kyseli, et millä osastolla olin TAYSissa. 2B:llähän minä olin. Tosin pistin nokkani ulos huoneesta vasta sunnuntaina illalla ja senkin pyörätuolin voimin, kun ei kauheasti jaksanu kävellä, olin sektion jäljiltä sen verta kipeä...
Mullahan olikin " hauska" yllätys sairaalassa, kun siinä kätilö ja lääkäri tutki, että poikahan onkin perätilassa, vaikka neuvolan täti oli viimeseen asti sitä mieltä, et on rt... Ja perätilassa oltiin kaikenlisäks vielä jalkatarjonnassa, niin lääkäri sitten suositteli sektiota. Vähän kyllä ottaa aivoon, et tuota ei neuvolassa voitu hoksata, et onkin tyyppi väärinpäin! Kyllä se välillä epäilikin, et onkohan se nyt pää vai peppu, mut ei sit ninku voinu laittaa lähetettä ultraan?!? En tiiä pitäskö vähän narista siitä, kun on neuvola ens maanantaina... On vaan muuten niin kiva täti, enkä kyllä ole mikään valivali-ihminen yleensäkään. Aiheesta tietty pitää sanoo, mut tässä tapauksessa nyt kumminkin loppu hyvin kaikki hyvin, mut silti tietty vähän harmittaa.
Jaaha, enpäs taidakaan lähteä pihalle, kun lähti vettä tuleen! ..kele..
Mites teillä muilla, joko pienokaiset nukkuu pinnasängyssä vai jossain pienemmässä kopassa? Meillä nukutaan vieläkin äitiyspakkauskopassa. Pinnasänky on edelleen " vaiheessa" ... No tarkotus ois, et toi isäntä sais sen tänään kasaan ja ens yö päästäis kokeileen ihan oikeessa sängyssä! :) Meillä on toi pinnasänky tommonen 30v vanha perintösänky, joka maalattiin uudestaan ja pikkusen muutenkin fiksailtu. Sit mulla on siihen semmonen Nalle Puh -verhokatos, vai miksikä sitä nyt sanotaankaan! Oon muutenkin ihan Nalle Puh friikki... :P
Vielä toivoovauvaa:lle... Neuvolatätiltä kun joskus kyselin, et montako muksua on tälle vuodelle tulossa, niin muistaakseni se puhu et jotain 13. Sit se muistaakseni vielä sano, et marraskuulle oli peräti 5 laskettua aikaa! Mut missäköhän ne tän kylän muut marrasmurut mahtaa sitten olla... Niin ja mä täytin just lokakuun lopulla 24! Et samanikäsiä ollaan suunnilleen ainakin! Sä oot kyllä ehtiny tehtaileen noita muksuja aika hyvää tahtia!! Mulla kuitenkin vasta eka.. Pidetään nyt tän palstan kautta yhteyttä ainakin näin alkuun ja kattoo, jos tässä joskus lähitulevaisuudessa tavattaiskin! Kunhan noi murut kasvaa vähän isommiks, et on kivempi liikkua niitten kanssa.
Oho, tulipas paljon tekstiä, toivottavasti jaksatte lukea... :)
Hauska kuulla että olet itsekin ensikertalainen vauvan kanssa, niin minäkin. Meille syntyi tyttö 23.11. elikä melkein samanikäsiä ovat meidän vauvelit! Meillä vauva on yöllä nukkunut tähän asti aika hyvin, hän on myös valvonut noita pitkiä iltapäivän ja illan tunteja, helposti 6 kerrallaan, mutta ne on kyllä ehkä enemmän johtunut pahasta olosta mahassa kuin virkeydestä... Illlla nukahdettuaan herää pari kertaa yössä syömään ja sitten taas nukkuu. Nyt kuitenkin viime yönä hirveä show päällä elikä kello 12.30 kello 3.30 asti sitten huudettiin ja valvottiin kramppeja. Hän on sellainen ahmatti että söi pullosta liian ahnaasti ja sitten alkoi sattua ja kovaa. Äidillä tietysto hermo nyt kireenä että tuleeko tästä nyt joka öistä... Toivottavasti ei. Olen vaihtanut korviketta ja se tuntuu auttavan ainakin päivisin, katsotaan nyt. Mutta en usko että tän ikäisellä vauvalla vielä on niin sanottua rytmiä, jos olen oikein ymmärtänyt. Tai kai joillain voi olla, on meidän vauva jollain tavalla pysynyt uno ja valve ja syömis ajoissaan, mutta usko että se voi vielä muuttua päivänä minä hyvänsä. Me ollaan yleensä syötetty vauva ja sitten lähdetty ulso kävelemään. Aina tyttö ei nukahda vaunuihin, mutta on hiljaa silmät auki matkan ajan. Joskus kävelen niin kauan kunnes nukahtaa ja sitten laitan parvekkeelle kotiin tultuani koska hän herää kyllä jos jätän sisälle päivällä. Nämä ilmat tietysti on nyt tällaiset, mutta meillä on pysynyt lämpinä vaatekerroksissa ilman ongelmia.
Ok, nyt lähden lueskelemaan muiden kirjoituksia ja toivottavasti tavataan täällä uudestaankin!
Aina vain sataa.. Koskahan tämäkin loppuu ja tulee talvi? nyt kuitenkin jo joulukuun puoliväli..
Masuapina: Voiskohan olla noista d-vitskuista nuo ilta kitinät? Ja nimenomaan illalla. Ei hänellä ole päivällä mikään huonosti. Itkut on kyllä ollut tippojen aloituksen jälkeen jotenkin kamalampia ja " raivokkaampia" . Kaikki neuvot millä voi toisen oloa helpottaa on kullan arvoisia.. ;)
Taidanpa kokeilla niitä maitohappokapseleita. Ei siitä varmaan haittaakaan ole. Iso kiitos näistä neuvoista! :)
Mekku ja plikka melkein 3 vk
Ollaan koko perhe enemmän tai vähemmän sairaana... Esikoinen tän aloitti ja hyvin ollaan muut seurattu perässä. Pojalla korva- ja silmätulehdus tavallisen nuhan ja yskän seuralaisena, mulla silmätulehdus, nuha, yskä, kurkkukipu ja ääni ihan mennyt, vauvalla onneksi vain lievänä tuo silmätulehdus ja vähän tulee räkää välillä. Mies parhaimmassa kunnossa, vain sellainen " normaali" flunssa.
Ahdistaa, kun jouluvalmistelut ihan vaiheessa ja lahjoja hankkimatta ja nyt sitten tällainen tauti. Ja tosiaan ollaan nyt koko viikko (poika aloitti jo viime pe...) podettu ja ei yhtään näytä parantuvan kuin ehkä tuon kuurilla olevan esikoisen tauti.
TUTTI: meillä on tuttia annettu molemmille ihan väkisellä, en vaan jaksanut olla tissini kanssa tuttina... Ja suihkutissille se ei ole edes oikeastaan mahdollista. Eli tuttia on tarjottu ja tarjottu parin viikon iästä ja ihan pitämällä pidetty vauvan suussa kunnes se on tajunnut, mistä on kyse. Esikoiselta otettiin tutti sitten 1v. iässä pois ja hyvin ja kivuttomasti meni vieroitus siinä iässä. Sama suunnitelma on nytkin. Helpottaa tuo ainakin meillä tätä arkea niin kovin, että ihan tyytyväinen olen siihen, että tytöllekin tutti kelpaa!
YÖT: menee edelleen sillä yhdellä syötöllä... Esikoinen on meitä enemmän valvottanut nyt sairaana ollessaan, vauva sen kun nukkuu vaikka välillä yskitään muut vuoroissa hänen sänkynsä vieressä! Esikoinen nimittäin on nyt tullut viereen monena yönä eikä olla hennottu kieltää, kun on kipeänä ollut.
ULKOILU: häpeän tunnustaa, että meillä vauva on nukkunut ulkona viimeksi sunnuntaina... On vaan oma olo ollut niin vetämätön, etten ole jaksanut turjustaa vauvaa ulos nukkumaan. Meillä tuo vaunuissa nukkuminen vaatii aina sen, että eka tunti käydään monta kertaa heiluttamassa vaunuja ja laittamassa tuttia, sitten posottaa seuraavat 2-3 tuntia kyllä nätisti. Kävelyllä ollaan käyty joskus miljoona vuotta sitten... Eka oli ristiäiset valmisteluineen ja sitten tää tauti... Seli seli.
Mutta nyt esikoine ilmoitti alakerrasta, että meinaa askarrella ja tarvii sakset ja liimaa... Juu ei ilman äitiä...
Marrastoive
Missä päin se abc on jossa olet töissä?
Koska en muista tässä kovin lähellä semmoista olevan,mutta saattaahan muistikin pettää...
Mutta voidaanhan me näin alkuunsa yhteyksissä tosiaan olla.
Itse en olekkaan kysynyt montako marraskuista täälä on,mutta en ole muita ainakaan nähnyt...
Muuten on mennyt hyvin mitä nyt viime yönä sit poika syöpötteli 2 tunnin välein ja nyt päivällä välit ovat olleet 2tuntia-2 ja ½ tuntia.
Mutta nyt lopettelen ja menen päiväkahveelle...
toivoovauvaa ja Joel 6 viikkoa.
Heh, oli pakko kirjoittaa koska minäkin synnytin TAYSissa, olin 2B osastolla ja olen 24v. Tämä 6 viikkoinen tytteli on meidän ensimmäinen.
Olen käynyt joka päivä lukemassa kirjoituksianne ja vielä raskausaikana itsekkin palstailin. Vauvan synnyttyä olen kirjoittanut tänne vain kaksi kertaa ja toinen niistä oli synnytystarinani. Näin ensikertalaisena olen kyllä saanut netistä ihan hyviä vinkkejä, kunhan muistaa suhtautua varauksella ja käyttää omaa maalaisjärkeään :)
Meillä arki luistaa ihan mukavasti. Iltaisin hiukan kiukutellaan nukkumaanmenon kanssa, mutta sitten kun päästään unille niin yö menee ihan mukavasti. Neito nukkuu meidän välissä ja ottaa tissin suuhun n.2-3 kertaa yössä. Vatsan kipristelyjä on ollut, joten siirryimme Jekovittiin ja aloitimme jauhemaisen maitohappobakteerin annon. Ekalla neuvolan mittauksella oli painoa tullut hirveästi ja päätettiin luopua lisämaidosta, tänään taas oli neuvolalääkäri ja painoa ei ollut kertynyt juuri yhtään (sen sijaan pituutta kovasti). Nyt sitten ajateltiin että annetaan kerran päivässä lisämaitoa, todennäköisesti ennen nukkumaanmenoa. Kysyinkin neuvolan tädiltä että onko pienestä lisämaidosta haittaa ja kuulemma ei ole, eli vauva saa kyllä maidostani tarvittavat vasta-aineet ja ei ole hyvä pitää toista nälässäkään.. Sen lisäksi vauva on jo 1,5kk ja imetys sattuu edellee :(
Tuttia meillä on opittu syömään kun jaksoimme sitä vain tuputtaa :) Silikonitutti ei alkuun kelvannut, joten siirryimme luonnonkumisiin paremmalla menestyksellä. Vaipoissa siirryimme nyt jo toisen kerran isompaan kokoon, välillä olen päivisin käyttänyt kestoja, mutta vauva aloittaa heti huudon kun tekee niihin tarpeensa... Silti järkeilin sitä miehelleni, että kun päivällä käyttää edes kaksi kestovaippaa niin säästää 40 senttiä per päivä :)
Sellaista tällä kertaa.
mie ja mila
Nimiäiset oli viime viikonloppuna ja tytöstä tuli Mila Lumina. Vieraita oli noin 25, mutta kaikki meni todella hienosti. Nyt alkaakin sitten jouluvalmistelut, koska silloinkin on kymmenisen sukulaista tulossa...
Sain pojun just nukkumaan ja äkkiä kertomaan ultra terkut!
Elikä siellä pojun sydämessä on kammioiden väliseinässä ja eteisten väliseinässä aukot ja se keuhkovaltimo(?) läppä on turhan ahdas... joten korjattavaa kyllä piisaa ja tohtori oli sitä mieltä että ennen puolen vuoden ikää leikataan, ehkä...! Mutta sydänspesialisti tulee tammikuun puolivälissä ja sitte tiedetään taas enemmän...odottavan aika on pitkää...!
Kamalasti tsemppiä ja jaksamisia muidenkin sairaiden vaavien vanhemmille=)! On niin voimaton olo kun ei pysty ite mitenkään auttamaan vauvaa,muuta kun tietty normaalisti huolehtimalla... Mutta mun mies sano mulle just tosi ihanasti mielestäni: Niin kauan kun on elämää, on myös toivoa=)!
Mutta mä meen kans maate=)! Sii juu taas=)!
Tiitiäinen78 ja poju huomenna 1kk
Varovainen tuuletus! Yö meni hienosti nyt kun on vain pelkästään tissitelty. Tyttö heräili pelkästään syömään ja vaipui samantien uneen kun sänkyyn syötöltä hänet laskin. Ihan unelma yö, ei yhtään huutoa :-) Olo on kuin uudella ihmisellä. Ilta sen sijaan oli pelkkää ilmavaivaa, mutta pääasia, että yö meni hyvin.
Mitenkäs te jotka olette jo liinailleet, jos esim. lähtee lämpimällä säällä ulos pelkän liinan kanssa niin mitä olette pukeneet vauvan päälle, vai oletteko liinailleet ulkona lainkaan? En ole uskaltanut vielä aloittaa liinailua, kun en oikein haltsaa sitä sidontatekniikkaa...pitäisi vain kovasti harjoitella
Tänään pitää jaksaa taas lähteä vaunuilemaankin iltapäivällä kun kerrankin on kirkkaampi päivä. Rasittavaa kun yöllä satoi ja tuuli velloi ikkunan takana.
Nukuttamisesta: Tämä kolmas tuntuisi olevan helpompi kuin sisaruksensa. Nukahtaa jopa itsekseen omaan sänkyynsä, eikä protestoi, vaikka siirtäisin puolinukuksissa suoraan rinnalta petiinsä.
Jep, nyt pitää herättelemään murua, ettei koko päivä mene ihan plörinäksi. Pitää yrittää rytmittää noita syöttöjä niin, että pääsemme tiettyyn aikaan liikenteeseen. Isot sisarukset odottavat kouluista hakua noin kahden maissa.
Tuolla sängyssä hän jo pari kertaa kiekaisi, mutta nukahti takaisin. En tämän kolmannen kanssa enää reagoi ihan joka ravahdukseen. Ennen kuin pääsee pois sängystään, on kiekaistava kunnolla, jotta ymmärrän, että nyt olisi aika päästä syliin ja syömään. Sylissähän tuo sitten keikkuu aina valveilla ollessaan ja iltaisin monesti nukkuu myös sylissä, joten vierihoitoa hän saa varmaan ihan riittävästi.
Kanelisokeri