Ahdistuneisuushäiriö ja pelko
Mulla on mielenterveystaustaa. Masennusjaksoja ollut ja ahdistusta. Lääkitys lopetettiin v. 2020 keväällä, enkä ole sitä tarvinnut nyt siis vuosiin.
Elämäntilanne on tällä hetkellä strssaava. Etsin töitä, nuorin lapseni aloittaa hoidon ym. Kahden läheisen ihmisen sairastuminen tässä ym.
Noin viisi viikkoa sitten sain paniikkikohtauksen ja se veti mielen matalaksi. Aloin pelkäämään kohtauksia, mutta en jättänyt mitään tekemättä pelon vuoksi. Kävin kaupassa , matkustin bussilla, vaikka ei se mukavaa ollut.
Sain myös fyysisiä oireita , jotka helpottivat hetkeksi. Nyt taas kun ollaan tavattu paljon ihmisiä ja moni kysyy syksyn suunnitelmistani, huomaan ahdistuvani. Vaikka minulla on vastaus valmiina. Silti alan kokemaan itseni huonoksi, koska olen vielä työttömänä.
Nyt ollut taas pari päivää vaikeampaa ja tänään olimme yhdessä kyläpaikassa. Olin varautunut kyseiseen kyläilyyn ja sitten sinne tuli yhdet yllätys vieraat tapaamaan meitä. Aloin tuntemaan puutumista ja pelkäsin, että kohta kaikki näkevät. osasin pysyä suht rauhallisena , mutta yhdistän tämän myös siihen, että kahvi pahensi tätä.
Tarvitseeko alkaa miettimään lääkitystä? En koe olevani masentunut, mutta ajoittain todella ahdistunut.
Kommentit (52)
Miksi muuten usein juurikin kaupassa valtaa ihan kamala ahdistus ... ? Valmistaudun aina hyvin kaupassa käyntiin ja koitan rauhassa katsoa kaikki ja hengitellä. Viimeistään kassajonossa alkaa olo olemaan jotenkin hutera ja haluan vain pois. Olen miettinyt onko tuokin jo kohtaus vai vain joku tuloillaan oleva?
Lääkkeitä kohtauksiin ja jos keskusteluapua haluaa niin sekin helpottaa
Ahdistus johtuu pohjimmiltaan jostain muusta, kuin siitä mikä sen laukaisee. Eli se ei ole poistumassa mihinkään, mikäli et selvitä sitä mikä siellä taustalla on.
Muutama kirjavinkki aiheesta:
- Nicole LePera - Elämä haltuun
- Arto Pietikäinen - Joustava mieli
- Janna Meunier - Mielen jumeista joustavuuteen
- Russ Harris: Onnellisuusansa
Osaako joku sanoa miksi nyt loma-aikaan ahdistus paheni? Muutama viikko sitten kaikki tuntui olevan tosi hyvin, sitten mökkilomalla alkoi taas fyysisiä oireita tulemaan ja kaupassa asioiminen tosi haastavaa
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus johtuu pohjimmiltaan jostain muusta, kuin siitä mikä sen laukaisee. Eli se ei ole poistumassa mihinkään, mikäli et selvitä sitä mikä siellä taustalla on.
Muutama kirjavinkki aiheesta:
- Nicole LePera - Elämä haltuun
- Arto Pietikäinen - Joustava mieli
- Janna Meunier - Mielen jumeista joustavuuteen
- Russ Harris: Onnellisuusansa
Kiitos näistä. Täytyy tutkia saisiko lähikirjastosta
Koitan myös kääntää työelämään paluun mukavaksi asiaksi. Silti olen koko ajan huolissani. Kun löydän mukavan työn jota voisin hakea alan jo miettiä, että en kuitenkaan saa sitä työtä, olen huono. Lisäksi pelkään ihan hirveästi sitä, että joudun johonkin Ns noloon tilanteeseen. Jokin todella suuri häpeä vaivaa
Kohtauksiin varalle jokin lääke. Voisi toimia. Lisäksi syy ahdistukselle, keskustelua, terapiaa
Moni sanoo, että ahdistukselle pitää löytää syy. Harvoin moni tietää, että paniikkikohtaukset voi tulla myös silloin, kun elämässä on paljon muutoksia, hyviäkin sellaisia.
Omassa tilanteessani on huonoa vielä sekin, että en oikein uskalla puhua kenellekään . Sulkeudun ja pelkään, että minua pilkataan
Minulla on sama tilanne. Aloitin lääkkeet, koska ahdistus aiheutti mm. palelua ja itkukohtauksia. Ajattelin myös itsetuhoisesti vähän väliä hyvin arkisesti. Syön pienellä annoksella lääkettä ja olo on sen aloittamisesta saakka ollut ihan siedettävä jopa, eikä paljon työttömyys eikä muiden ihmisten läsnäolo kaupassa enää häiritse. Minulla on myös ollut aina tuota kassa-ahdistumista ja pelkäsin, että törmään johonkin tuttuun joka kysyy missä olen töissä.
Nyt olen jopa miettinyt, että pääsiskö kassalle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sama tilanne. Aloitin lääkkeet, koska ahdistus aiheutti mm. palelua ja itkukohtauksia. Ajattelin myös itsetuhoisesti vähän väliä hyvin arkisesti. Syön pienellä annoksella lääkettä ja olo on sen aloittamisesta saakka ollut ihan siedettävä jopa, eikä paljon työttömyys eikä muiden ihmisten läsnäolo kaupassa enää häiritse. Minulla on myös ollut aina tuota kassa-ahdistumista ja pelkäsin, että törmään johonkin tuttuun joka kysyy missä olen töissä.
Nyt olen jopa miettinyt, että pääsiskö kassalle töihin.
Hei. Kiva kuulla, että lääkitys on auttanut sua.
Onko sulla jotain taustaa, miksi oireilet? Siis jo haluat vielä kertoa kokemuksia
Vierailija kirjoitti:
Kohtauksiin varalle jokin lääke. Voisi toimia. Lisäksi syy ahdistukselle, keskustelua, terapiaa
Vain onnekkaat saavat näitä. Muuten hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Omassa tilanteessani on huonoa vielä sekin, että en oikein uskalla puhua kenellekään . Sulkeudun ja pelkään, että minua pilkataan
Nin tällä palstallahan ei pilkata. Kerro toki tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tänään kun keskityin oireisiin niin tuntui, että niitä tulee muka aina lisää. Sitten kun en ajatellut asiaa, olo oli ihan normaali..
Noin se just toimii. Kaikki lähtee AJAUKSESTA, ja tulkinnasta.
Lue Edmund J. Bournen kirja "Vapaaksi ahdistuksesta", siitä oli apua itselleni. Tosin sain tietoa vasta monen vuoden päästä mikä vaivaa, joten kestänyt parantua pidempään.
Tämä on tosi huono kirja. Lehdistäkin saa parempaa luettavaa, netistä vielä enemmän.
Ajatus voi herätä ihan syystä ja toiminta voi hävittää sen.
Esim. mulla on tullut joskus parin ihmisen seurassa turvaton olo. Ajatus: jos nämä välittävät huumeita mun nenän edessä, niin mikseivät voisi halutessaan myös huumata mua?
Ahdistus hävisi osin siten, etten juonut mulle ostettua drinkkiä ja onnistuin hankkiutumaan eroon molemmista tyypeistä paljastamatta yöpymispaikkaani. Kokonaan se hävisi vasta, kun vaihdoin paikkakuntaa kyseisessä maassa.
Vierailija kirjoitti:
Ja tänään kun keskityin oireisiin niin tuntui, että niitä tulee muka aina lisää. Sitten kun en ajatellut asiaa, olo oli ihan normaali..
Jos et ajattele ikäviä asioita et voi muuttaa tilannettasi. On ihan normaalia tuntea huonoa oloa siitä, miten voisi hankkia toimeentulonsa. Lakaisemalla ne maton alle syvennät kuoppaasi.
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa tähän mitään. Ennen nautin kaupassa olemisesta. Rentouduin ostoksia tehden. Nykyään juurikin kauppa saa minut ahdistumaan. Käyn silti kaupassa, vaikka joskus se tunne ottaa vallan. Saatan yht äkkiä huomata seuraavani ihmisvilinää ja sitten tulee olo, että haluan pois.
En koe, että paniikkikohtaus olisi tullut ihan päälle noissa tilanteissa. Olen selviytynyt reissusta, mutta huomaan, että ne ottaa vähän mielen päälle. Mutta miksi tuo henkireikä kuten oma aika kaupassa on muuttunut myös ahdistavaksi :( ?
Kaipaat puhtaasti hiljaisuutta? Tai korkeintaan luonnon ääniä? Kuormitut ehkä liikaa triggereistä, joita kaupoissa on.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus johtuu pohjimmiltaan jostain muusta, kuin siitä mikä sen laukaisee. Eli se ei ole poistumassa mihinkään, mikäli et selvitä sitä mikä siellä taustalla on.
Muutama kirjavinkki aiheesta:
- Nicole LePera - Elämä haltuun
- Arto Pietikäinen - Joustava mieli
- Janna Meunier - Mielen jumeista joustavuuteen
- Russ Harris: Onnellisuusansa
Kiitos näistä. Kirjastossa moni muukin näitä lainaa, mutta sain noista yhden teoksen varattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa tähän mitään. Ennen nautin kaupassa olemisesta. Rentouduin ostoksia tehden. Nykyään juurikin kauppa saa minut ahdistumaan. Käyn silti kaupassa, vaikka joskus se tunne ottaa vallan. Saatan yht äkkiä huomata seuraavani ihmisvilinää ja sitten tulee olo, että haluan pois.
En koe, että paniikkikohtaus olisi tullut ihan päälle noissa tilanteissa. Olen selviytynyt reissusta, mutta huomaan, että ne ottaa vähän mielen päälle. Mutta miksi tuo henkireikä kuten oma aika kaupassa on muuttunut myös ahdistavaksi :( ?
Kaipaat puhtaasti hiljaisuutta? Tai korkeintaan luonnon ääniä? Kuormitut ehkä liikaa triggereistä, joita kaupoissa on.
Usein ahdistuneilla se iskee juuri kaupassa. Siis mikä tää triggeri juttu on?
Miten vaivojaan voi hoitaa kun ei edes psykiatrian puolelle meinaa päästä? En haluaisi mennä yleislääkärin luokse, koska diagnoosit tehnyt psykiatri ja mielelläni katsoisin hänen kanssaan lääkityksen tarpeen jne