Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi tahallaan ärsyttää muita kunnes muut ärsyyntyy?
29.06.2023 |
Ja lopulta usein itse sitten itkee sitä, kun hänelle ärsyynnyttiin. Mikä kuvio tässä on taustalla? Ihan tahallaan ärsyttää ja ärsyttää ja tietenkin lopulta jokainen lopulta sitten ärsyyntyy. Miten tuon saa loppumaan?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Oletko ruuduntuijottaja? Huomiota varmaan hakee.
En ole. Eikä yritä ärsyttää pelkästään minua. Eikä koskaan tilanteissa kun olen ollut kännykkä kädessä tai muut olleet kännykkä kädessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisestä lapsesta on kyse? Jos kovin pieni, alle 10v, ei taida ymmärtää syytä ja seurausta.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisestä lapsesta on kyse? Jos kovin pieni, alle 10v, ei taida ymmärtää syytä ja seurausta.
6 v.
Ap
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
No miten esimerkiksi minun (äidin) kannattaisi toimia tuollaisissa tilanteissa? Joko siis näen tilanteen sivusta tai sitten välillä se kohdistuu minuun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
No miten esimerkiksi minun (äidin) kannattaisi toimia tuollaisissa tilanteissa? Joko siis näen tilanteen sivusta tai sitten välillä se kohdistuu minuun.
Ap
Tarvitsisi ehkä vähän enemmän tietoa näistä tilanteista.
Mutta esimerkkeinä: jos on kyse satuttamisesta (fyysisestä tai henkisestä), se tietenkin pitää katkaista tiukasti heti. Jos on kyse siitä, että häiritsee jonkin tärkeän asian tekemistä, voi näyttää vaikka kellosta, että missä viisari on, kun asia on valmis (toki täytyy huomioida, ettei 6-vuotias vielä kauhean kauaa osaa odottaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
No miten esimerkiksi minun (äidin) kannattaisi toimia tuollaisissa tilanteissa? Joko siis näen tilanteen sivusta tai sitten välillä se kohdistuu minuun.
ApTarvitsisi ehkä vähän enemmän tietoa näistä tilanteista.
Mutta esimerkkeinä: jos on kyse satuttamisesta (fyysisestä tai henkisestä), se tietenkin pitää katkaista tiukasti heti. Jos on kyse siitä, että häiritsee jonkin tärkeän asian tekemistä, voi näyttää vaikka kellosta, että missä viisari on, kun asia on valmis (toki täytyy huomioida, ettei 6-vuotias vielä kauhean kauaa osaa odottaa).
Ei satuttamista. Vaan enemmän häiritsemistä. Käy esim jollain tyhjällä limupullolla tms tökkimässä ihmistä, joka yrittää tehdä jotain muuta ja tökkii ja tökkii kielloista huolimatta kunnes se ihminen lopulta räjähtää. Tai kiipeilee jossain sohvalla niin, että sohvatyynyt putoilee ja osuu pöydällä oleviin tavaroihin, jotka pudotessaan menee rikki, ja siis tahallaan kiipeilee juuri noin, oikein katsoo että sohvatyynyt putoilee muiden tavaroiden päälle, muu kiipeily ei sitten kiinnostakaan ollenkaan. Tai lällättää jollekulle jotain ärsyttävää lällätystä kielloista huolimatta kunnes se ihminen tietenkin lopulta räjähtää, eihän kukaan sellaista kintereillä kulkevaa ärsyttääkseen lällättävää loputtomiin kestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
No miten esimerkiksi minun (äidin) kannattaisi toimia tuollaisissa tilanteissa? Joko siis näen tilanteen sivusta tai sitten välillä se kohdistuu minuun.
ApTarvitsisi ehkä vähän enemmän tietoa näistä tilanteista.
Mutta esimerkkeinä: jos on kyse satuttamisesta (fyysisestä tai henkisestä), se tietenkin pitää katkaista tiukasti heti. Jos on kyse siitä, että häiritsee jonkin tärkeän asian tekemistä, voi näyttää vaikka kellosta, että missä viisari on, kun asia on valmis (toki täytyy huomioida, ettei 6-vuotias vielä kauhean kauaa osaa odottaa).
Ei satuttamista. Vaan enemmän häiritsemistä. Käy esim jollain tyhjällä limupullolla tms tökkimässä ihmistä, joka yrittää tehdä jotain muuta ja tökkii ja tökkii kielloista huolimatta kunnes se ihminen lopulta räjähtää. Tai kiipeilee jossain sohvalla niin, että sohvatyynyt putoilee ja osuu pöydällä oleviin tavaroihin, jotka pudotessaan menee rikki, ja siis tahallaan kiipeilee juuri noin, oikein katsoo että sohvatyynyt putoilee muiden tavaroiden päälle, muu kiipeily ei sitten kiinnostakaan ollenkaan. Tai lällättää jollekulle jotain ärsyttävää lällätystä kielloista huolimatta kunnes se ihminen tietenkin lopulta räjähtää, eihän kukaan sellaista kintereillä kulkevaa ärsyttääkseen lällättävää loputtomiin kestä.
Ap
Onko hän vähän tylsistynyt? Itse olen kieltänyt sohvalla kiipeilyn täysin. Limupullolla tökkimisestä nappaisin limupullon lapselta pois, jos ensimmäinen kielto ei tehoa. Ja yrittäisin keksiä lapselle vähän enemmän tekemistä. Toki mikään ohjelmatoimisto ei tarvitse olla, mutta riittävästi ulkoilua, yhteistä pelailua, lukemista ja leikkimistä. Yhteyden tarpeestahan tuo härnääminen usein kumpuaa eli yrittäisin antaa sitä yhteyttä positiivisemmassa valossa. Hölmöillessä ohjaisin järkevämpään tekemiseen esim. vanhemman kanssa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonot sosiaaliset taidot. Arvaan, että hermostut lapseen ja haukut sitä. Mistähän ne huonot sosiaaliset taidot ja väärä kommunikaatiotyyli johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Huonot sosiaaliset taidot. Arvaan, että hermostut lapseen ja haukut sitä. Mistähän ne huonot sosiaaliset taidot ja väärä kommunikaatiotyyli johtuu?
No en hauku. Tietenkään. Miksi oletat sellaista?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole lapsen syy että käyttäytyy tuolla tavalla. Vanhempana sinun tulisi todella ymmärtää tämä ja kun et ymmärrä hae myös asiantuntijalta apua niin voi selittää sinulle vaikka rautalankaa vääntämällä.
Kuulostaa ettei teillä ole järkevää rytmiä, sopivasti tekemistä ja yhdessäoloa, jossa näet lapsesi aidosti ja teet mukavia asioita hänen kanssaan. Pistä nuo asiat kuntoon ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
No miten esimerkiksi minun (äidin) kannattaisi toimia tuollaisissa tilanteissa? Joko siis näen tilanteen sivusta tai sitten välillä se kohdistuu minuun.
ApTarvitsisi ehkä vähän enemmän tietoa näistä tilanteista.
Mutta esimerkkeinä: jos on kyse satuttamisesta (fyysisestä tai henkisestä), se tietenkin pitää katkaista tiukasti heti. Jos on kyse siitä, että häiritsee jonkin tärkeän asian tekemistä, voi näyttää vaikka kellosta, että missä viisari on, kun asia on valmis (toki täytyy huomioida, ettei 6-vuotias vielä kauhean kauaa osaa odottaa).
Ei satuttamista. Vaan enemmän häiritsemistä. Käy esim jollain tyhjällä limupullolla tms tökkimässä ihmistä, joka yrittää tehdä jotain muuta ja tökkii ja tökkii kielloista huolimatta kunnes se ihminen lopulta räjähtää. Tai kiipeilee jossain sohvalla niin, että sohvatyynyt putoilee ja osuu pöydällä oleviin tavaroihin, jotka pudotessaan menee rikki, ja siis tahallaan kiipeilee juuri noin, oikein katsoo että sohvatyynyt putoilee muiden tavaroiden päälle, muu kiipeily ei sitten kiinnostakaan ollenkaan. Tai lällättää jollekulle jotain ärsyttävää lällätystä kielloista huolimatta kunnes se ihminen tietenkin lopulta räjähtää, eihän kukaan sellaista kintereillä kulkevaa ärsyttääkseen lällättävää loputtomiin kestä.
ApOnko hän vähän tylsistynyt? Itse olen kieltänyt sohvalla kiipeilyn täysin. Limupullolla tökkimisestä nappaisin limupullon lapselta pois, jos ensimmäinen kielto ei tehoa. Ja yrittäisin keksiä lapselle vähän enemmän tekemistä. Toki mikään ohjelmatoimisto ei tarvitse olla, mutta riittävästi ulkoilua, yhteistä pelailua, lukemista ja leikkimistä. Yhteyden tarpeestahan tuo härnääminen usein kumpuaa eli yrittäisin antaa sitä yhteyttä positiivisemmassa valossa. Hölmöillessä ohjaisin järkevämpään tekemiseen esim. vanhemman kanssa yhdessä.
Nämä ärsyttämiset ei tapahdu tilanteissa, joissa olisi tylsistynyt. Ja hän kyllä ulkoilee saman verran mitä lapset yleensä ja paljon tehdään yhdessä juttuja.
Limupullon nappaan tietenkin pois, mutta sen jälkeen tökkii jollain muulla vastaavalla, se otetaan pois niin taas uudelleen jollain muulla.
Haluaisin saada koko tuon ärsyttämistavan loppumaan kokonaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri siksi. Lapsesta on hauskaa, kun saa aikuisen hermostumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
No miten esimerkiksi minun (äidin) kannattaisi toimia tuollaisissa tilanteissa? Joko siis näen tilanteen sivusta tai sitten välillä se kohdistuu minuun.
ApTarvitsisi ehkä vähän enemmän tietoa näistä tilanteista.
Mutta esimerkkeinä: jos on kyse satuttamisesta (fyysisestä tai henkisestä), se tietenkin pitää katkaista tiukasti heti. Jos on kyse siitä, että häiritsee jonkin tärkeän asian tekemistä, voi näyttää vaikka kellosta, että missä viisari on, kun asia on valmis (toki täytyy huomioida, ettei 6-vuotias vielä kauhean kauaa osaa odottaa).
Ei satuttamista. Vaan enemmän häiritsemistä. Käy esim jollain tyhjällä limupullolla tms tökkimässä ihmistä, joka yrittää tehdä jotain muuta ja tökkii ja tökkii kielloista huolimatta kunnes se ihminen lopulta räjähtää. Tai kiipeilee jossain sohvalla niin, että sohvatyynyt putoilee ja osuu pöydällä oleviin tavaroihin, jotka pudotessaan menee rikki, ja siis tahallaan kiipeilee juuri noin, oikein katsoo että sohvatyynyt putoilee muiden tavaroiden päälle, muu kiipeily ei sitten kiinnostakaan ollenkaan. Tai lällättää jollekulle jotain ärsyttävää lällätystä kielloista huolimatta kunnes se ihminen tietenkin lopulta räjähtää, eihän kukaan sellaista kintereillä kulkevaa ärsyttääkseen lällättävää loputtomiin kestä.
ApOnko hän vähän tylsistynyt? Itse olen kieltänyt sohvalla kiipeilyn täysin. Limupullolla tökkimisestä nappaisin limupullon lapselta pois, jos ensimmäinen kielto ei tehoa. Ja yrittäisin keksiä lapselle vähän enemmän tekemistä. Toki mikään ohjelmatoimisto ei tarvitse olla, mutta riittävästi ulkoilua, yhteistä pelailua, lukemista ja leikkimistä. Yhteyden tarpeestahan tuo härnääminen usein kumpuaa eli yrittäisin antaa sitä yhteyttä positiivisemmassa valossa. Hölmöillessä ohjaisin järkevämpään tekemiseen esim. vanhemman kanssa yhdessä.
Nämä ärsyttämiset ei tapahdu tilanteissa, joissa olisi tylsistynyt. Ja hän kyllä ulkoilee saman verran mitä lapset yleensä ja paljon tehdään yhdessä juttuja.
Limupullon nappaan tietenkin pois, mutta sen jälkeen tökkii jollain muulla vastaavalla, se otetaan pois niin taas uudelleen jollain muulla.
Haluaisin saada koko tuon ärsyttämistavan loppumaan kokonaan.
Ap
Oisko puhuminen mitään?
"Lopeta tuo." Noin alkuun
Meilläkin 5-vuotias tekee välillä tuota.
Yritän jaksaa silloin tehdä hänen kanssaan jotain hetken. Esim pelata muistipeliä, lottoa tms tai tehdä leegoilla.
Kieltäminen tahtoo vaan lisätä tätä käytöstä vaikka toki sekin joskus tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lapsen syy että käyttäytyy tuolla tavalla. Vanhempana sinun tulisi todella ymmärtää tämä ja kun et ymmärrä hae myös asiantuntijalta apua niin voi selittää sinulle vaikka rautalankaa vääntämällä.
Kuulostaa ettei teillä ole järkevää rytmiä, sopivasti tekemistä ja yhdessäoloa, jossa näet lapsesi aidosti ja teet mukavia asioita hänen kanssaan. Pistä nuo asiat kuntoon ensin.
En minä ole lasta syyttänyt. Miksi oletat niin?
Enkä tiedä mistä nuo muut oletukset keksit. Meillä on rytmi, joka säilyy samana arkisin ja viikonloppuisin. On paljon yhdessäoloa. Tehdään usein mukavia asioita yhdessä. Ja kyllä aidosti näen ja kuulen hänet. Ja olen aidosti läsnä hänelle paljon.
Ap
Lapsella on liian vähän järkevää tekemistä, jos se ehtii härkkiä muita. Sillä on tylsää ja se haluaa huomiota
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakee yhteyttä, testaa mitä tapahtuu, on ylikierroksilla, on harmistunut tai jotain muuta, jota ei osaa käsitellä, on kipuja jotka purkautuvat tuollaisena tms. Todennäköisimmin ihan sitä rajojen hakemista. Kokeillaan, että missä menee vanhemman raja. On myös jännittävää kokeilla, niitä muilta nähtyjä epäsopivia tapoja toimia, vaikka lapsi jopa tietäisi niiden olevan vääriä.
No miten esimerkiksi minun (äidin) kannattaisi toimia tuollaisissa tilanteissa? Joko siis näen tilanteen sivusta tai sitten välillä se kohdistuu minuun.
ApTarvitsisi ehkä vähän enemmän tietoa näistä tilanteista.
Mutta esimerkkeinä: jos on kyse satuttamisesta (fyysisestä tai henkisestä), se tietenkin pitää katkaista tiukasti heti. Jos on kyse siitä, että häiritsee jonkin tärkeän asian tekemistä, voi näyttää vaikka kellosta, että missä viisari on, kun asia on valmis (toki täytyy huomioida, ettei 6-vuotias vielä kauhean kauaa osaa odottaa).
Ei satuttamista. Vaan enemmän häiritsemistä. Käy esim jollain tyhjällä limupullolla tms tökkimässä ihmistä, joka yrittää tehdä jotain muuta ja tökkii ja tökkii kielloista huolimatta kunnes se ihminen lopulta räjähtää. Tai kiipeilee jossain sohvalla niin, että sohvatyynyt putoilee ja osuu pöydällä oleviin tavaroihin, jotka pudotessaan menee rikki, ja siis tahallaan kiipeilee juuri noin, oikein katsoo että sohvatyynyt putoilee muiden tavaroiden päälle, muu kiipeily ei sitten kiinnostakaan ollenkaan. Tai lällättää jollekulle jotain ärsyttävää lällätystä kielloista huolimatta kunnes se ihminen tietenkin lopulta räjähtää, eihän kukaan sellaista kintereillä kulkevaa ärsyttääkseen lällättävää loputtomiin kestä.
ApOnko hän vähän tylsistynyt? Itse olen kieltänyt sohvalla kiipeilyn täysin. Limupullolla tökkimisestä nappaisin limupullon lapselta pois, jos ensimmäinen kielto ei tehoa. Ja yrittäisin keksiä lapselle vähän enemmän tekemistä. Toki mikään ohjelmatoimisto ei tarvitse olla, mutta riittävästi ulkoilua, yhteistä pelailua, lukemista ja leikkimistä. Yhteyden tarpeestahan tuo härnääminen usein kumpuaa eli yrittäisin antaa sitä yhteyttä positiivisemmassa valossa. Hölmöillessä ohjaisin järkevämpään tekemiseen esim. vanhemman kanssa yhdessä.
Nämä ärsyttämiset ei tapahdu tilanteissa, joissa olisi tylsistynyt. Ja hän kyllä ulkoilee saman verran mitä lapset yleensä ja paljon tehdään yhdessä juttuja.
Limupullon nappaan tietenkin pois, mutta sen jälkeen tökkii jollain muulla vastaavalla, se otetaan pois niin taas uudelleen jollain muulla.
Haluaisin saada koko tuon ärsyttämistavan loppumaan kokonaan.
Ap
No laitat sen loppumaan. Kumpi teillä määrää, 6-vuotias lapsi vai sinä?
Oletko ruuduntuijottaja? Huomiota varmaan hakee.