Moni mun tuttu on tehnyt vain yhden lapsen, mun mielestä on kuitenkin kivempi jos lapsella on edes yksi sisarus

Vierailija kirjoitti:

Putte nimenomaan haluaa että esim. Suomessa ja Ukrainassa ei synny lapsia!

Totta kai voit hankkia lapsen. Se on hyväksi sulle. Se on hyväksi maailmalle. Se on hyväksi Suomelle. Se on meidän kaikkien moraalinen velvollisuus.

Mä olen itse jo kolmen lapsen äiti ja lasten hankinta oli mulle kaikista paras päätös mun elämässäni. Aluksi tietysti emmin, mutta kun lapset syntyivät niin asiat kyllä järjestyi. Suomessa on maailman paraspaikka saada lapsia ja kasvattaa niitä.

Oon niin onnelline kun päätin hankkia lapseni. En vois ajatella elämää ilman heitä. Säälin lapsettomia, koska eivät koskaan voi tuntea tätä maailman vahvinta tunnetta ja sidettä: rakkautta lapseen.

On tässä myös se maailman vahvin pelko lapsen menettämisestä. En tykkää. Mitä vähemmän lapsia, sitä vähemmän menetettävää.

Sinun mielipiteelläsi ei ole näin henkilökohtaisessa asiassa mitään väliä.

Jos ei resurssit riitä selviytymään sen yhden kersan kanssa vinkumatta väsymystään ja tuuppaamatta sitä penskaansa jatkuvalla syötöllä toisten riesaksi ja pois omista jaloistaan, ei ole kovinkaan viisasta vääntää siihen enää sitä toista, eikä varsinkaan sitä kolmatta.

Kamala kohtalo että tehdään lapsi - ei sen takia että halutaan juuri se lapsi - vaan kaveriksi ekalle. Minä olen tällainen tapaus. Mutta sitten vanhempien piti tehdä vielä kolmas, koska tyttö ei sopinut esikoispojalle kaveriksi. Sain uuden roolin, sinä lapsena jota syytetään kaikesta pahasta. Mieluummin olisin olematta kuin tiedostaisin että olen vanhempien mielestä vääränlainen ja ainoa tarkoitus olemassaololleni oli olla leikkikaveri sisarukselle.

Vierailija kirjoitti:

Hyvää aikaa hankkia lapsia ei tule!!

Kadut jos et hanki nyt!

Miksi siirtää!

Oot vaan vanhempi ja väsyneempi ja keskenmenon todennäköisyys korkeampi

Et ehkä myöhemmin saa lasta!

Joillain naisilla hedelmällisyys alkaa nopeasti laskea jo 29 vuoden iässä

Toistan:

Hyvää aikaa hankkia lapsia ei tule!!

Sitä olen yli kaksikymmentä vuotta yrittävät niin perinteisellä tavalla kuin koululääketieteen kuin vaihtoehtosempienkin tapojen ja hoitojen kautta yrittänyt saada sen ensimmäsien lapsen. Toistaiseksi tuloksetta. Luulen, että ole oikeassa, että hyvää aikaa saada lapsi ei enää tule. Olen jo alkanut hyväksyä ja sisäistää ajatuksen siitä, että jään lapsettomaksi. Mutta sen sijaan kestänee aina toeta siitä kun joku osoittaa minulle ylemmyytensä ja viisautensa siitä milloin ja miten niitä lapsia tulee saada ta tehdä.

Periaatteessa minustakin olisi mukavaa, jos 5v lapsellani olisi sisarus. Olen kuitenkin ollut lapseni yksinhuoltaja kohta 5 vuotta, eikä tämä missään tapauksessa ole ollut aina mitään ruusuilla tanssimista. Tai kyllä periaatteessa on - välillä on ollut hyvin tuskaista, mutta olemme pärjänneet. En halua enää kasvattaa yhtäkään lasta tämän jälkeen enkä halua enää ottaa sitä riskiä, että lapsen äiti päättää lähteä "jatkamaan omaa vapaata elämäänsä" jo ennen kuin lapsi täyttää vuoden.

Ps. äiti on samanikäinen kuin minä.

m39v

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nuorempi veli ja voisin kyllä olla ihan hyvin ilmankin. 

Tällaisen kuuleminen särkee äidin sydämen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli se on kivempi sun laiskuudelle?

Semmone..

No joo, voihan sen näinkin ilmaista, että olen laiska äiti. En nimttäin jaksais sitä kaverirumbaa kokoajan. Aina pitäs soitella ja viestitellä, että "NicoPetteriinalla on tylsää, voiskohan hän tulla teille leikkimään/voisko JanniinaSikuriina tulla meille?"

Ja sit kauheet paniikkisiivoomiset ennen kyläilyä. Rennompaa on kyllä kun leikkikaveri löytyy suoraan kotoa. Ap

Vieraita lapsia varten pakko siivota, mutta omat voi elää pascan keskellä?

Näyttää lapsien hoito olevan raskasta puuhaa, kun lomallekin pitää viedä tarhaan. En ymmärrä miksi tekisi lapsia, jos ei niiden kanssa jaksa tai halua sitten olla. Taitaa isille olla vielä kovempi paikka hoitaa osuuttaan, kun niin paljon on yksinhuoltajia-

Maailmassa on liikaa väkeä muutenkin, ei ole yhtään  hyvää syytä, miksi pitäisi jollain tekosyyllä hankkia lapsia, jos ei oikeasti halua.

Mä olen perheeni kolmas lapsi. Sisaruksieni elämä varmastikin olisi ollut vallan mainiota ilman minua, mutta itseltäni olisi jäänyt tämä mukava ja ainutkertainen kokemus nimeltä elämä kokematta.

Pyytäisin siis, että myös niitä ekstralapsia katsottaisiin ensisijaisesti ihmisolentoina eikä vain sisaruksien viihdyttäjinä ensimmäisten 18 vuoden ajan.

Simpukka ry sivuilta ap voi käydä lukemassa yrittäjien tarinoita. Joukossa oli hetken aikaa 23 vuotias lapseton nuori nainen. Voitko vaieta?

Olen kyllä aivan samaa mieltä sun kanssasi tuosta, että lapsia saisi tulla lisääkin kuin vain tuo yksi. Kaikille meille se raskaaksi tuleminen ei vain ole ole yhtä helppoa kuin sormien napsauttaminen. Kyllä mekin miehen kanssa haluttais se toinen ja vaikka kolmaskin lapsi, mutta vaikka kuinka yritän kalenteri ja tikut kourassa niin eipä vain mitään tapahdu. Oishan se todella ihanaa jos sen plussan saisi niin lapsilla ei tulisi kovin suurta ikäeroa.  

Jokaisten vanhempien lapsiluku on niitten oma asia, että kehtaat mennä ehdotteleen jotain. Käytkö myöskin katteleen niitten nai misia?

Kyllä perheenperustamisen lähtökohta on, että vanhemmat päättävät montako lasta haluavat ja pystyvät kasvattamaan. Jokseenkin tyly osa tokalle lapselle olla vain se kaveri ekalle lapselle, jota erityisesti haluttiin ja jota vaalitaan. Jokainen lapsi ansaitsisi syntyä omana itsenään haluttuna yksilönä, eikä siksi, kun perheessä pitää olla poika sekä tyttö tai pitää olla kaveri esikoiselle yms mitä oudoimpia selityksiä sitä perhekoolle löytyykään.

Olisin ollut mieluummin ilman väkivaltaista veljeäni.

Minulla on 8v ja 6v minua vanhemmat isoveljet. Heitä ei todellakaan koskaan ole oikein kiinnostanut heitä noinkin paljon nuorempi pikkuveli. Kun olin itse siinä iässä, että aloin leikkiä muiden lasten kanssa, niin leikin ikäisteni lasten kanssa, en isoveljien kanssa, joita ei minun lapselliset leikkini kiinnostaneet. Onhan se ihan ymmärrettävää, että ei heitä oikein enää 12v ja 10v vanhana vaikka kiinnostanut leikkiä 4-vuotiaan lapsen leikkejä. Minä olin pikemminkin kiusankappale joka meni usein tahallaan heidän huoneisiin härnäämään heitä ja heidän kavereitaan. Että paljon mieluummin olisin sen ikäisenä ehkä ottanut sisaruksiksi silloin 4-vuotiaana naapurin 6v tytön ja 4v pojan, mikä ei tietenkään ollut mahdollista.

Mulla on kaksi sisarusta, mutta olisin halunnut olla ainoa lapsi. Olen introvertti, eivätkä vanhemmat kohdelleet meitä tasapuolisesti. En pidä perheestäni, toisaalta ehkä sisko hoitaa vanhempien asiat kun aika jättää niin mun ei tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä perheenperustamisen lähtökohta on, että vanhemmat päättävät montako lasta haluavat ja pystyvät kasvattamaan. Jokseenkin tyly osa tokalle lapselle olla vain se kaveri ekalle lapselle, jota erityisesti haluttiin ja jota vaalitaan. Jokainen lapsi ansaitsisi syntyä omana itsenään haluttuna yksilönä, eikä siksi, kun perheessä pitää olla poika sekä tyttö tai pitää olla kaveri esikoiselle yms mitä oudoimpia selityksiä sitä perhekoolle löytyykään.

Jokainen ansaitisi meistä myös oikeuden olla joutumatta syyttelyn ja tivaamisen kohteeksi siitä miksi ei ole hankkinut tai saanut lapsia. - Koska ei asiaan ole aina mitään erityistä syytä. Luonto, kohtalo, mikä lie on vain tosinaan hyvin julma.

Ymmärrän toki, että tätä on osan vaikea käsittää ja ymmärtää kun välillä tuntuu, että parempi olisi, jos ensimmäsienkin laps(i)en saamiseen vaadittasiin jotain ensin kun kerran autonkin ajamiseen vaaditaan ensin suoritetut ajo kuin teoria koe mutta kun ei vaadita mitään, niin tuloskin on paikoin nähtävissä.  Eikä aina niin kovin ihalitavassa valossa.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nuorempi veli ja voisin kyllä olla ihan hyvin ilmankin. 

Tällaisen kuuleminen särkee äidin sydämen.

No voi harmi.

Mun ainoalla lapsella on paras kaveri, joka on myös ainut lapsi. Tytöt ovat leikkineet yhdessä 2-vuotiaasta, nyt ovat 12 v. Asutaan vähän syrjässä, joten kyläilyjä sovittiin aluksi ihan vain että lapset saisivat leikkikaverin, mutta vuosien aikana myös me vanhemmat ollaan ystävystytty. Tytöt ovat molemmissa perheissä kuin kotonaan, ja tapaavat melkein päivittäin ja yökyläilevät myös usein. Ovat myös samassa koulussa mutta eri luokilla.

Superkätevää. On vain yksi lapsi huolehdittavana ja maksettavana, mutta hänellä on läheisempi kasvutoveri mitä olen itse ollut sisarusteni kanssa. Molemmat vanhemmat olemme saaneet reilusti lapsivapaata aikaa, kun kahta lasta on ollut kasvattamassa 4 aikuista. Me olemme saaneet lainalapsen, joka on meille tuttu pienestä asti. Nyt murkkuiän alkaessa on tosi hyödyllistä että on läheiset välit myös lapsen parhaaseen kaveriin.

Oikeastaan aika hämmästyttävää, että tämä on sujunut näin hyvin. Me vanhemmat olemme kaikki aivan erilaisia ihmisiä ja kodeissa on myös aika erilaiset säännöt. Olemme kaikki kuitenkin yhtä mieltä siitä että tuo on tytöille tosi tärkeä ystävyyssuhde, emmekä ole puuttuneet toisen perheen tapoihin tai periaatteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nuorempi veli ja voisin kyllä olla ihan hyvin ilmankin. 

Tällaisen kuuleminen särkee äidin sydämen.

Äiti voi lohduttautua vaikka sillä, että varmasti tuokin ihminen on tärkeä ja rakas monelle muulle ihmiselle maailmassa, vaikkei sitä isosiskolleen tai isoveljelleen olekaan.

Sukulaisiaan ei kukaan saa valita, ja vaikka onkin epäreilua syntyä maailmaan esimerkiksi pitämään seuraa itsekeskeiselle törpölle, voi silti loppuelämänsä viettää itse valitsemansa puolison ja ystävien ja toivottavasti omana itsenään arvokkaiden lasten seurassa.