Mitä mieltä siitä, jos 17-vuotias muuttaa omilleen?
Tätä ratkaisua mietitty. Tuntuu, että alkaa tarvita omaa tilaa. Tiettyjä vaikeuksia myös esim. kun lähtee kaverille, nyt kesän aikana ei muista ilmoittaa, moneltako tulee vai jääkö yöksi. Yksi kaveri oli meillä neljään asti, pelasivat ja välillä höpöttivät. Minulla aamulla töihin herätys klo 06.30. Menee riitelyksi seuraava päivä. Mietittiin, että tuossa iässä kaipaa jo omaa rauhaa. Olisi tiedossa ystäväperheeltä halpa vuokra-asunto. Toisaalta nuori ihminen vielä, lukion 3. Vuosi edessä. Jos asuu yksin, kukaan ei ole nalkuttamassa, että ajoissa nukkumaan. Toisaalta siitä pitää oppia ottamaan itse vastuu. Vähän ristiriitaiset tunnelmat.
Kommentit (112)
Mä muutin 16v pois. Olin kesä ja ilta töillä tienannut sen verran että sain huonekalut ja asunnon vuokrattua yhden mummon omakotitalon yläkerrasta. Kävin hänelle joskus kaupassa ja leikkasin nurmikon.. Ja töissä kävin tietysti että pärjään. Näin sitä ennen tehtiin.
Muutin 15 vuotiaaana omilleni. Vanhemmat juopotteli niin paljon etten kestänyt.
Muistan vielä, että tuo oli aika rankkaa aikaa. Meillä oli lehmät navetassa ja äiti meni lypsylle viideltä. Isäkin nousi samaan aikaan. Illalla hiljaisuus klo 21 mennessä. Vanhempien tavat muutenkin otti päähän. Kesät kävivät kalassa ja jatkuvasti huudettiin perkaamaan kaloja. Edelleenkään en siedä tuoreen kalan hajua. Niitä kaloja piti juosta tyrkyttämässä naapureillekin. Ylsi vanha ukko aurasi talvisin meidän pihan ja ilmeisesti siitä kiitoksena piti kuskata kolo kesä kalaa sille. Maalla kun oltiin, kaikki uteli asioita. Sitten piti tietää, mitä saa kertoa ja mitä ei. Kun tulin kotiin, oli tenttaus, mitä on kysytty ja mitä vastasin. Jos tarjotaan jotain, pitää ottaa. Siis vaikka mehulasillinen. Jos taas tarjotaan rahaa, sitä ei pidä ottaa. Että kyläläiset eivät luule minun kuljettelevan kaloja rahan toivossa. Sitten kuitenkin näin, kun isä otti yhdeltä naapurilta setelin vastaan ja se naapuri kävi oikein ovella tuomassa. Jonkin logiikan mukaan kaloja viedessä ei voi ottaa rahaa, mutta jos joku käy rahan kanssa ovella kiittelemässä, sitä rahaa voikin ottaa vastaan. Näitä ihme sääntöjä meillä ja muutenkin siinä kylässä riitti. Olin ihan kypsä jo koko touhuun ennen lukion loppua.
Mitä luulet miten lukio menee, jos laitat lapsen muuttamaan pois kotoa ?
Tiukat säännöt. Jos jää kaverille yöksi, pitää ilmoittaa ja jne
Olet vanhempi. Käyttäydy niin
Omassa kaveri piirissä nuorena kotoa muuttaneet, kaikilla on ollut ongelmia vanhempien kanssa.
Kaikki ero perheiden nuoria(itsekin olen eronnut). Ja jokaisella joku psyk puolen diagnoosi.
No mun esikoinen muutti jo 16 vuotiaana omilleen. Hyvin on pärjännyt.
Hyvä homma jos se ei edellytä että yhteiskunta maksaa koko tuon kokeilun.
Vanhemmat epäonnistuneet. Opiskelut eri asia
Onko täällä tosi outoja ihmisiä? Ei 17-vuotias mikään vauva ole. Ja jos on menossa lukion 3. luokalle, täyttää tämän vuoden aikana vielä 18 v.
Ennen muutettiin nuorena pois kotoa. Nykyajan passatut nuoret eivät heti pärjää. Mutta "Siperia opettaa".
Vierailija kirjoitti:
Ennen muutettiin nuorena pois kotoa. Nykyajan passatut nuoret eivät heti pärjää. Mutta "Siperia opettaa".
Just mietin tätä, että ennen ajateltiin nuorten järkiintyvän, kun saavat kokeilla siipiään. Rahankäytöstä alkaen. Jos teki tiukkaa, syötiin kaurapuuroa ja hernekeittoa puoli viikkoa.
Må säästin 18-vuotiaana lentolippujen hinnan Pariisiin kesätyörahoilla ja yksinkertaisesti syömällä. Bravuuri sinä syksynä oli kaalikeitto. Siihen tuli yksi sipuli, yksi keräkaali, kaksi porkkanaa, tölkki tomaattimurskaa, yksi liemikuutio, 5 mustapippuria. Keittoon pystyi lisäämään mitä tahansa. Jos oli kinkkusuikaleita alessa, niitä joukkoon tai vähän jauhelihaa tai kalanpalasia tai broilerinjämiå. Yleensä otin lapsuudenkodista pieneen pulloon lorauksen omenaviinietikkaa ja sitä mausteeksi puoli tl isoon lautaselliseen. Jos oikein halusi tuunata, pari tl kermaviiliä tai ranskankermaa lautasen päälle. Joku kerta kaadoin joukkoon punajuuritölkistä lientä ja se sopi tosi hyvin mausteeksi. Se oli niin naurettavan halpa ruoka, kun kaali ei siihen aikaan maksanut juuri mitään, ja sipuli ja porkkanat myös puoli-ilmaisia syksyisin.
Oli niitä muitakin halpoja ruokia. Jos olin oikein nälkäinen, keitin 3 perunaa ja tein kananmunakastikkeen. Siis valkokastike (onnistuu myös margariinilla jos ei ole rahaa ostaa voita) ja sen joukkoon pilkotaan yksi keitetty kananmuna. Itse asiassa muistelen, että söin 2 kertaa tuosta satsista. Kananmunilla ei ollut siihen aikaan kovat hinnat. Eikä ne nytkään mitään kauhean kalliita ole, paitsi jos jollain on tapana paistaa 3-4 munan omeletteja juustotäytteellä.
Tämä. Meidän tytär ei kirjoittanut yhtään ällää. Järkytyshän se oli ja mietittiin miksi on niin sairas, mutta kai sellainen pääpipisyys sitten kuuluu teini-ikään.