Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa. Loma alkamassa eikä mitään suunnitelmaa.
27.06.2023 |
Loma alkaa ihan pian ja onhan se kiva, että ei ole aikatauluja, mutta kun ei ole mitään ajatusta mitä voisi tehdä ja minne mennä. Teimme jo keväällä pienen ulkomaanmatkan ja nyt vähän harmittaa kun ei ole mitään kivaa odotettavaa.
Lapset on teinejä eikä niiden mukaan saaminenkaan ole varmaa.
Pahinta lomalla on kotona pyöriminen. Valitettavasti budjettiakaan ei ole paljoa käyttää ja senkin takia koko loma tuntuu ihan tylsältä.
Päivän reissua jonnekin ja yöksi kotiin, plaah. Olisi ihana varata uusi matka ulkomaille. Se fiilis on parasta kun on lentokentällä lähdössä jonnekin.
Mitä teillä tänä kesänä?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Eikä ole edes miestä tai kavereita jotka lähtisi seuraksi.
Yksinkin käyn välillä mutta kaikki tällöin kalliimpaa, ja osa reissuilosta häviää kun ei voi kenenkään kanssa jakaa kokemuksia. Tylsää töröttää ilta hotellihuoneessa yksin..
Tästä syystä en matkusta mihinkään lomalla. Haluaisin käydä edes risteilyllä, mut siinäkään ei ole yksin mitään järkeä. Tuntee vaan olonsa entistä yksinäisemmäksi. Kenenkään mökille en viitsi tunkea riesaksi, vaikka kutsuja tuliskin. Viimeisetkin sinkkukaverit ovat löytäneet kesäheilat.
Haloo, miksi ei voisi mennä nauttimaan risteilystä yksin?
No koska silloin tarkkailee ympäristöään liiankin kanssa. Miettii, miten tuokin pariskunta on tavannut ja saanut lapset aikaiseksi. Väkijoukossa tuntee itsensä entistä yksinäisemmäksi ja pahimmillaan vaan viettää sisähytissä koko reissun.
Tää on just yksin liikkuessa kamalaa, kun on koko ajan eri tavalla tarkkailemassa ja varuillaankin, joko miettii liikaa itseää tai sitten muita tai molempia. Seurassa liikkuessa keskittyy paremmin hetkeen. Onkohan tää joku biologinen juttu, yksin luonnossa on vaadittu eri tavalla selviytymistaitoja ja yksinäisyys on ollut suuri riski kuolla.
Täysin päinvastoin, itsekseen aistit ovat paljon vastaanottavaisempia, minusta. Ja fiilis on muutenkin (ulkomailla) erilainen, kun ei koko ajan puhu/kuuntele suomen päpätystä siitä vierestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Eikä ole edes miestä tai kavereita jotka lähtisi seuraksi.
Yksinkin käyn välillä mutta kaikki tällöin kalliimpaa, ja osa reissuilosta häviää kun ei voi kenenkään kanssa jakaa kokemuksia. Tylsää töröttää ilta hotellihuoneessa yksin..
Tästä syystä en matkusta mihinkään lomalla. Haluaisin käydä edes risteilyllä, mut siinäkään ei ole yksin mitään järkeä. Tuntee vaan olonsa entistä yksinäisemmäksi. Kenenkään mökille en viitsi tunkea riesaksi, vaikka kutsuja tuliskin. Viimeisetkin sinkkukaverit ovat löytäneet kesäheilat.
Haloo, miksi ei voisi mennä nauttimaan risteilystä yksin?
No koska silloin tarkkailee ympäristöään liiankin kanssa. Miettii, miten tuokin pariskunta on tavannut ja saanut lapset aikaiseksi. Väkijoukossa tuntee itsensä entistä yksinäisemmäksi ja pahimmillaan vaan viettää sisähytissä koko reissun.
Tää on just yksin liikkuessa kamalaa, kun on koko ajan eri tavalla tarkkailemassa ja varuillaankin, joko miettii liikaa itseää tai sitten muita tai molempia. Seurassa liikkuessa keskittyy paremmin hetkeen. Onkohan tää joku biologinen juttu, yksin luonnossa on vaadittu eri tavalla selviytymistaitoja ja yksinäisyys on ollut suuri riski kuolla.
En usko, ehkä luonne- tai tottumiskysymys. Itse en kauheasti huomaa muita ihmisiä, mutta pari tuttua, joiden kanssa olen reissannut, saattavat höpistä niitä näitä muista matkustajista. Sen sijaan olen aika herkkä seuran mielialalle ja oma reissu voi kärsiä, jos toisesta aistii ärtymystä tai kärsimättömyyttä.
Yksin ollessa vaikka mökillä tai luonnossa tietenkin kuulee paremmin kaikenlaiset rapsahdukset ja kolahdukset yms, mutta kyllä itse olen niihin kumminkin tottunut.
Sen mä hiffaan, et loska-aikana on kiva joskus käydä ottamassa vähän D-vitamiinia etelämpänä. Sitä mä en hiffaa, et suomen kesästä pitäisi lähteä yhtään mihinkään. Vuokratkaa mökki järven rannalta, käy festareilla/kesätapahtumissa, konserteissa, terasseilla, toreilla. Jos olette muualta kuin pk-seudulta, tulkaa stadiin, kyllä täällä ohjelmaa riittää. Noita on paljon ihan huokeitaki tapahtumia, ulkomaanmatkaan te pistäisitte kuitenkin tonnikaupalla fyrkkaa. Jos ootte stadista, menkää landelle nauttimaan järvimaisemist tai elonkorjuut odottavist pelloist.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen mä hiffaan, et loska-aikana on kiva joskus käydä ottamassa vähän D-vitamiinia etelämpänä. Sitä mä en hiffaa, et suomen kesästä pitäisi lähteä yhtään mihinkään.
Sama juttu. Marras-tammikuussa ne etelän matkat tehdään.
Tää on just yksin liikkuessa kamalaa, kun on koko ajan eri tavalla tarkkailemassa ja varuillaankin, joko miettii liikaa itseää tai sitten muita tai molempia. Seurassa liikkuessa keskittyy paremmin hetkeen. Onkohan tää joku biologinen juttu, yksin luonnossa on vaadittu eri tavalla selviytymistaitoja ja yksinäisyys on ollut suuri riski kuolla.