Mikä nykyajan poliitikkoja vaivaa?
Yksi kutsuu kaikenmaailman jauhojengiläisiä pääministerin tiloihin, levittelee haarojaan kameralle, menee naimisiin ja eroaa parin vuoden sisällä.
Toinen hakee salaa ISI S -naiset Suomeen ja erottaa kaikki, jotka tätä uskalsivat kritisoida.
Kolmas kirjoittaa nettiin, ettei ole kiinnostunut hol ok austista ja luettelee nimeltä mainiten naisia, joiden toivoo joutuvan ra iska tuksi sekä kieltää julkaisemasta itsestään punaposkikuvia.
Neljäs hortoilee junanraiteilla maalaamassa graffitteja ja on vähällä jäädä junan alle, kun ei junia hänen lapsuudessaan liikkunut juhannuksena.
Viides tilaa litratolkulla viinoja ja myöhästyy kuninkaan illalliselta, koska on ollut treffeillä pikkuserkkunsa kanssa, jonka henkilöllisyyttä ei suostu paljastamaan.
Ja lista jatkuu.
Urho Kekkonen kiipesi palmuun ja Harri Holkeri joi kahvia. Onko heidän graffitit ja jauhot salattu kansalta vai ovatko ajat muuttuneet näin kovasti?
Kunniakäsitys on muuttunut. Ennen poliitikkojen odotettiin olevan kunniallisia ja nuhteettomia.